maanantai 5. elokuuta 2019

Sään vaikutus hyötytarhaan - omavaraisuus kotipihalla

Tämä kesä on näyttänyt luonnon mahdin puutarhassa eli sään vaikutuksen hyötytarhaan. Meillä on ollut kuivin kesä ainakin 30 vuoteen. Ja se näkyy pihan kasveissa. Samalla tämä kuiva kesä on osoittanut biohiilen suuren avun kasvimaalla. Siis mielenkiintoinen vuosi menossa, hortonomin näkövinkkelistä.
On siis kuukauden Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika, aiheena Sää ja sen vaikutukset omavaraisteluun.

Vadelmat ja marjapensaat kuivana kesänä...

Ensimmäiset vadelmat olivat normaalikokoisia ja maukkaita. Eli päästiin syömään niitä. Mutta nyt loppusato on kuivunut tai huononmakuista. Vatut kärsivät selvästi kuivuudesta.
Mustaherukan marjat ovat tosi pieniä ja osa kuivunut. Vain punainen karviainen tuottaa hyvää satoa. Se onkin isompien herukoidan varjossa.

Suklaakirsikka ja marja-aronia kosteammalla paikalla...

Meidän pihan maalaji on runsasmultaista hiekkamoreenia eli todella pintakuivaa. Muutamassa kohtaa savi on lähempänä maanpintaa ja niissä kohdin on aina nurmikkokin vihreää kuivana kesänä. Tällaisessa kohdassa kasvaa suklaakirsikka ja marja-aronia. Ne tuottavat nyt hyvän sadon, vaikka ovatkin aika nuoria.

Mansikkamaata kasteltu vain yhden kerran...

Viime elokuussa istutettiin mansikan taimet biohiilellä parannettuun multaan. Mansikoista tuli jo hyvä sato, vaikkakin mansikat olivat hieman normaalia pienempiä. Biohiilestä on siis ollut hurjan iso apu!
Mansikkamaa on kasteltu vain kerran, kun muutaman taimen lehdet lurpattivat. Siihen syynä taisi olla muurahaiset, jotka olivat tehneet käytävät taimien juuristoalueelle.

Biohiili kasvimaalla kuivana kesänä...

Keväällä ja alkukesällä kasteltiin biohiilellä parannettua kasvimaata lähes päivittäin. Nyt kastelu on lopetettu, koska kasvit pärjäävät jo ilman. Aika yllättävää! Biohiili varastoi itseensä näköjään tosi paljon vettä, koska kasvit näyttävät pärjäävän ällistyttävän hyvin ilman kastelua. Se auttaa myös mykorritsoja, mitkä taas auttavat kasveja saamaan vettä laajemmalta alueelta tai syvemmältä.
Maa on siis todella pintakuivaa runsasmultaista hiekkamoreenia. Maalaji on ihan virallisesti määritelty.

Kokosin tähän alle kaikki blogipostaukset, joissa on juttua näistä biohiilitesteistä meidän pihalla.


Miksi kastelemme mahdollisimman vähän, syy on yksinkertaisesti se, että kaivossa ei riitä vesi pitkinä sateettomina jaksoina. Emme voi myöskään käyttää maatuvia katteita, koska meillä on espanjansiruetanoita. Kasvimaan ympärillä on kyllä etanaeste, mutta maatuva kate houkuttaisi etanoita ja ne voivat katteen suojissa tehdä nopeasti isoja tuhoja.

Herneet ovat taas uskomattoman korkeita...

Kuulin, että herne hyötyy monella tavalla biohiilestä eli se selittää niiden hurjan kasvun. Ennen biohiiltä herneet olivat noin polven korkuisia, ja nyt yli metrin. Ihan uskomatonta!

Mangoldi ja pavut aina varmoja...

Oli sitten kuiva kesä tai sateinen, niin meidän kasvimaalla onnistuu aina mangoldit ja vahapavut. Kylvimme aika myöhään, joten pavut vasta kukkivat, mutta mangoldista on jo otettu lehtiä.

Täytyy kyllä seurata, alkaako näihin papuihin tulla pavun alkuja vai ei. Nimittäin kuivuus vaikuttaa aina ensimmäisenä marjoihin ja hedelmiin... siis myös palkoihin. Eli näitä saattaa joutua vielä kastelemaan.

Kuun vaiheet kasvimaan hoidossa...

Keväällä ja alkukesällä piti kastella niin usein, ettemme voineet noudattaa kastelupäiviä. Kaikki muut kasvien kylvöt, istuttamiset yms on tehty kuun mukaan parhaina tai ainakin hyvinä päivinä.

Sään vaikutus nurmikkoon eli järkky kuivuus...

Ettei nyt jää väärää mielikuvaa noista kuvista, niin pakko laittaa yksi kuva kuivuuden ruskistamasta  nurmikosta eilen kuvattuna. 
Onnenksi tällaista on vain joissakin kohtaa pihaa, mutta koskaan aikaisemmin nurmikko ei ole näin pahasti kuivunut. Eli meidän alueella on ollut todella vähän sateita. Ukkostakaan ei ole ollut, eikä siten ukkoskuuroja. 
Nyt jännitetään tälle viikolle luvattuja sateita, tuleeko vai ei. 

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Terveisin Sari

26 kommenttia:

  1. Täälläkin odotellaan sateita vesi kielellä, vaikka nurmikko on kyllä joka kesä laikuittain tuollaista kuin kuvassasi. Olisi vain hyvä koko puutarhalle, että vettä tulisi kaikille eikä vain niille harvoille, joita katselen. Pavuista iti muutama, mutta sitten ne hävisivät, ehkä joku lintu tai kuivuus vei ne. Onneksi jotkut kasvit kasvavat. Tilli sietää yllättävän hyvin kuivuutta, en olisi uskonut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurmikosta näkee hyvin, kuinka kuiva kesä on. Ja miten se vaihtelee eri vuosina :)
      Onpa jännää, että pavut niin vain hävisivät. Taisivat mennä parempiin suihin. Meillä ainakin harakat nostavat välillä taimia ylös maasta keväisin.
      Tilli on kyllä mielenkiintoinen kasvattaa, sillä meidän pintakuivassa maassa se ei ole onnistunut hyvin. Se kuivuu herkästi. Mutta nyt siis onnistuu. Voi tietysi olla myös lajikkeestakin kiinni.
      Toivotaan sateita, sellaisia hyviä kasveille sopivia :)

      Poista
  2. Olen vähän jo harkinnut levittää biohiiltä laitumillekin seuraavan kerran kun niitä uudistetaan..josko se auttaisi niitä kestämään kuivuudesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti auttaisi kasveja kasvamaan kuivina jaksoina. Muistan lukeneeni ekan kerran biohiilestä rypsin kasvatustestistä. Eli pellot olivat ilman kastelua kuivana kesänä ja biohiilellä parannetussa peltomaassa oli kuulemma silminnähden parempi rypsikasvusto kuin viereisessä pellossa ilman biohiiltä.

      Poista
  3. Pavut ovat myöhässä täälläkin, mutta satoa kuitenkin näyttäisi tulevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on pieniä pavun alkuja jo näkyvissä toisessa kohtaa ja toisessa ei vielä. Nyt jännitetään tuleeko sadetta vai ei. Jos sataa, niin ei enää tarvitse käydä tarkkailemassa papujen kehitystilannettta ;)

      Poista
  4. Hellepaikoilla meilläkin nurmikko näyttää kärsivältä, eikä kastella hirveästi voi, kun meilläkin kaivovettä täytyy käyttää nyt järkevästi. Kuivaa kun on ollut niin pitkään. Nurmikko yleensä kyllä elpyy sateiden tullessa ja toivottavasti sitä nyt tällä viikolla sataisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kukkanurmikkoa ja sitä on turha kastella. Se nimittäin toipuu kyllä ja samalla siihen valikoituu sopivammat kasvit. Sen sijaan siirtonurmikkoa olisi pitänyt kastella läpi kesän.
      Toivotaan sadetta, niin kaivoihinkin tulisi taas lisää vettä :)

      Poista
  5. Minulla tulee myös pensasaitana olevasta aroniasta huippusato ja sitä kyllä ihmettelen. Vierellä menee siis hiekkatie ja pensaat istutettu aikoinaan savimaahan mutta niitä ei tunnu kuivuus vaivaavaan lainkaan. Jännä huomata, että merjapensaiden kuivuuden siedossakin on noin isoja eroja. Tämä voi olla muille ihan perustietoa, mutta minä kun olen ihan noviisi puutarhurina niin tämä oli yllätys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savimaa onkin viljavaa ja vähän syvemmältä yleensä myös kosteaa. Eli savimailla kuiva jakso ei niin haittaakaan monivuotisia kasveja.
      Marjapensaat kannattaa kyllä aina istuttaa kosteudeltaan tuoreeseen paikkaan. Käytännössä karviaiset eivät niin herkästi kärsi kuivuudesta, mitä herukkapensaat. Kuivuus näkyy ensimmäiseksi marjoissa eli jos pensas kärsii kuivuudesta, siltä kuivuu marjan raakileet ja jopa marjoja. Näin on siis käynyt meidän herukoille.

      Poista
  6. Todella mielenkiintoista nähdä biohiilen vaikutus. Mutta miten märkänä vuotena? Tekeekö se maasta liian märän ja kylmän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm.. en ihan usko, että biohiili tekee maasta liian märän, koska ylimääräinen vesi valuu pois. Vesi on siis biohiilipalan rakenteessa. Koetan selvittää vielä, saisinko paremman vastauksen sinulle :)

      Poista
  7. Meillä on ollut pakko kastella säännöllisesti, muuten täällä ei kasvaisi mikään, kun maa muttuu kuumaksi sahanjauhoksi eikä sateita vaan tule. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna vadelmasato epäonnistui ihan täydelleen, perunasato on jäänyt tavallista pienemmäksi ja kirsikkaluumupuu tiputti suurimman osan pikkuruisista raakileistaan. Monen muun kanssa on sitten ollut erittäin hyvä vuosi, sellaista vuorottelua ja tasapainotteluahan tämä on.

    Vai pitää herne biohiilestä! Mulla unohtui herneplänttien biohiiletys keväällä ja pitänee jättää myös ensi keväänä laittamatta biohiiltä niille, koska meillä herneet kasvaa pelkällä kastelulla joka vuosi melkein 2-metrisiksi, joskus vissiin ylikin. Biohiilen kanssa ne varmaan sitten kiipeisivät jo katolle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä vadelmalla auttaa kate maanpinnalla. Mutta ekaa kertaa meilläkin kuivuus tuhosi lopppusadon. Samoin perunaa tulee selvästi vähemmän mitä aikaisemmin. Tulee kuitenkin ilman kastelua :)
      Sinullapa on korkeaksi kasvavaa hernettä. Useimmat lajikkeet jäävät alle metrin ja sellainen lajike kasvoi meillä vähän yli metrin korkeaksi. Olisi siinä kyllä hankala kerätä herneitä jos kasvaisvat yli 2 metriä ;)

      Poista
  8. Mielenkiintoinen tämä biohiili! Perustin viime kesänä perennapenkin paahteiselle paikalle terassin eteen. Tuossa kohtaa on melko vähän multaakin n. 30 senttiä. Olen nyt lisännyt penkkiin biohiiltä, ja toiveissa on ettei niin usein tarvitsisi kastella ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistithan ladata biohiilen huolellisesti etukäteen. Itse olen huomannut, että mitä huolellisemmin sen tekee ja sekoittaa maahan, sen paremmin kasvit hyötyvät siitä.
      Kokeilin biohiiltä myös tulikellukoille ja osa niistä näyttää nyt hyviltä ja osa kuivuneilta. Jännän iso ero, joten aion kaivaa ne ylös ja katsoa, mitä juuristosta löytyy :)

      Poista
    2. Latasin biohiilen EMalla, eli mikrobiliuksella. Lisäksi olen lisännyt penkkiin bokashimultaa ��

      Poista
  9. Tuota biohiiltä on kyllä laitettava kasvulaatikoihin!
    Meillä on myös ollut rutikuiva kesä, heinäkuun sademäärä jäi 1mm ja hyötytarhaa on ollut pakko kastella, vaikka laiska kastelija olenkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen nyt kahden vuoden testauskokemuksella :) Meidän kuiva kasvimaa tuottaa uskomattoman hyvän sadon, vaikka sitä on kasteltu ihan minimissään, eikä enää lainkaan elokuussa.
      Biohiili on siis huippu hyvä laiskalle kastelijalle ja vanhan pihakaivon omistajalle ;)

      Poista
  10. Meillä on nyt ollut kaksi kuivaa kesää peräkkäin ja sen huomaa. Iso vanha koivu on hätää kärsimässä.
    Vadelmia ei tullut ollenkaan ja mustia viinimarjoja vain muutamia. Tilli epäonnistui täysin, peruna on pientä ja nyt varretkin pitkin maata. Kaivossa on vettä enää kuution verran. Kaivovettä on käytetty todella vähän kasteluun, että riittäisi koko syksyn.
    Eilen satoi hieman, mutta lisää tarvitaan paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kyllä pahalta ja noin kuivaa on yllättävän monessa paikkaa.
      Meilläkin perunat jäävät aika pieniksi ja versot ovat kaatuneet, mutta niillä ei olekaan biohiiltä, koska paikka ei ole yleensä kuiva.
      Sääliksi käy kyllä puut ja pensaat. Toivottavasti ne kestävät ja kohta saavat vettä. Ja pidetään peukkuja, että ensi kesä olisi jo "normaali" tai vaikka sadekesä, jotta kaivot täyttyisivät vedestä.

      Poista
  11. Kiitos biohiililinkeistä! Biohiilen teko on suunnitelmissa nyt syksyllä, täällä vaan on ollut maastopalovaroitus niin olen hieman varonut nuotion tai ylipäätään pihagrillin käyttöä. Mansikoita oli tänä kesänä tarkoitus hankkia mutta tähän mennessä on hankittu vain yksi amppelimansikka. Se on kyllä tarkoitus yrittää talvettaa. Leikkasin siitä rönsyjä istutettavaksi mutta koira söi ne. Mansikoille pitäisikin tehdä jonkinlainen (leonberginkoiran kestävä) häkki pihalle niin että ne säilyisivät turvassa! Villivadelmia sen sijaan olen onnistunut keräämään jonkin verran ja lisää on vielä kypsymässä. Metsän reunamilla ovat pysyneet sopivasti varjossa kuivuudelta turvassa. Mutta kai tämä on sitten omanlaisensa haaste, opetella syömään sitä mitä minäkin vuonna on tarjolla. Nyt olisi pihlajanmarjaa runsaasti, saa nähdä mitä siitä tekisi. Kanoille ainakin kannattaa kerätä talven varalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekologisinta ja luonnollisinta syömistä on juuri noin, eli syödään sitä, mitä on tarjolla. Ja jos jokin kasvi ei tuota satoa jonain vuonna, niin sitten syödään sitä, mistä satoa tuli yllin kyllin.
      Ehkäpä on hyväkin, että mansikan taimet jäi hankkimatta, sillä niitä olisi pitänyt kastella tosi paljon. Paras aika istuttaa ne on elokuussa, kun kuuma kesä on jo takana päin ja kasteluissa pääsee helpommalla.
      Sen aidan tulee ainakin olla tukeva, että pysyy varmasti pystyssä :)

      Poista
  12. Kastelupäivien noudattaminen on mennyt mönkään täälläkin, vettä täytyy tuutata kasveille jatkuvalla syötöllä kuivuuden vuoksi. Hieno sato on sinulla tulossa kuivuudesta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä on kyllä saanut kastella! Jos ei muuta kesästä muista, niin jatkuvan kastelun ;)
      Kasvimaamme hieno sato tulee täysin biohiilen ansiosta! Sen lataus ja maahan lisääminen tehtiin tarkkaan kuun mukaan, ja tietysti luomulannoitteella. Ja tällä pienellä kokemuksellani sanoisin, että se osaltaan teki kasvimaasta noin tuottoisan heti. Perennapenkissä teimme toisella tavalla ja se ei ole noin onnistunut.

      Poista