sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Pihakuulumisia, ja Puutarhan kyselypäivä

 
Pidän nyt taas täällä blogissa Puutarhan kyselypäivän tänään sunnuntaina. Eli vastaan puutarhaan, kuun vaiheisiin ja fengshuihin liittyviin kysymyksiin. Ja olettehan huomanneet, etenkin espoolaiset, että työväenopiston puutarhakurssit alkavat jo ensiviikosta lähtien!

Pihakuulumisia...

Yllä on kuva vanhoista punatähkistä, joita alun perin oli vain muutama. Ja nyt niitä on monta metriä pitkä penkki. Jakaminen siis kannattaa 😊
Meinattiin jakaa syysleimut nyt syksyllä, mutta ovatkin vielä niin reheväkasvuisia, että siirrettiin jako ensi syksyyn... tai vieläkin pidemmälle.

 Nämä kehäkukat ovat lemppareitani, ja kukkivat vieläkin upeasti. Niiden takana on vahapapua. Vähän olen jännittänyt, ehtivätkö pavut kehittyä kun on niin viileää. Eilen huomasin toisessa päässä penkkiä olevan jo muhkeita vahapapuja, jee!

Ensimmäistä kertaa kukkatilli on kasvattanut näin upeat kukinnot. Se on selvästi pitänyt sadekuuroisesta kesästä. Nämä on kasvimaalla ihan koristekasvina, sillä kauneus ennen kaikkea 😊


 Ja toinen asia, mikä yllätti eilen pihalla, oli tosi runsas kimalaisten määrä. Niitä oikein kuhisi oransseissa daalioissa. Sen sijaan perhosia ei näkynyt liikkeellä, ehkä sää oli niille liian pilvinen ja kostea.

Löysin muutaman perhosen tutusta paikasta eli syyssyrikän kukista. Syrikan kukinta on tänä vuonna hieman myöhässä, onneksi on myös perhosten kausikin.

Muistutuksena alkavista kusseista...

Tässä siis lista kursseista, joilla toimin opettajana. Suurin osa on niistä lyhyitä 1-2 illan kursseja. 

Espoon työväenopisto
  • Kotipihan syyshoito (syksyn ja talven puutarhan hoitotyöt)
  • Kotipihan suunnittelu, monimuotokurssi
  • Pihan rakentamisen ABC
  • Varjoisan paikan perennat
Vantaan opisto
  • Puutarhasuunnittelukurssi
Nurmijärven Opisto (Klaukkala ja Nurmijärvi kk)
  • Viljelylaatikon syksy
  • Oman pihan suunnittelu
  • Perennapenkin suunnittelu
  • Pihan rakentamisen ABC
  • Luonnonmukainen puutarhanhoito
  • Helppohoitoinen puutarha
  • Wanhan ajan kasvit
  • Maanpeitekasvit
  • Päärynöitä, viinirypäleitä, mansikoista kursseista...
Espoon ja Vantaan kursseille ilmoittaudutaan Ilmonetin kautta, ja Nurmijärven Opiston kursseille tästä. Ja tuttuun tapaan opistojen kursseille voi ilmoittautua muiltakin paikkakunnilta.

Lisäksi Helsinkiin on tulossa lokakuussa viikonloppukurssi Ota fengshui-filosofia haltuun

Puutarhan kyselypäivä..

Voit siis laittaa kommenttina kysymyksiä tähän postaukseen, niin vastailen niihin tänään tai viimeistään huomenna. Aiheena voi olla puutarhaan, kuun vaiheisiin tai fengshuihin liittyvät asiat.

Leppoisaa sunnuntaita!
Terkuin Sari


10 kommenttia:

  1. Hei oliko niin, että syksyllä istutetaan vähenevän aikaan (ainakin sipulit) eikä kasvavan? Vai koskiko ainoastaan pistokkaita? Jos vielä siirrän/jaan niin mihin aikaan? Toinen mikä tuottaa päänvaivaa: jos otan pistokkaita kasvavan kuun aikaan niin ne laitetaan siis saman jakson aikana maahan? Kiitos paljon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkasipulit istutetaan kasvavan kuun aikaan, kun maa on viilentynyt. Syötävät sipulit vähenevän kuun aikaan, oli sitten kevät tai syksy :)
      Kasvien istuttaminen, jakaminen ja siirtäminen kannattaa tehdä myös kasvavan kuun aikaan. Pistokkaista kasvaneet taimet istutetaan isompaan ruukkuun tai maahan myös kasvavan kuun aikaan. Sitähän on aina pari viikkoa joka kuukausi :) Eli jos nyt lähipäivinä ei ehdi istuttaa taimia, seuraava ajankohta alkaa 21.9.. Toivottavasti tästä oli sinulle apua :)

      Poista
  2. Ihana tuo vika kuva<3

    Sariw, onko mahdollista, että hedelmäpuutarhamme, jossa on aikanaan ollut runaasti juureskasvatusta yms. ja sitten hyvin tuottoisia luumu- ja omenapuita, voisi olla ns. tiivistynyt, ravintoköyhä yms, sillä siinä on nyt kuivunut yksi ennen hyvin tuottoisa punaluumu sekä kiriskkapuu? Jos maaperä pitää vaihtaa annamme periksi. Nyt siinä pärjää hyvin aika uusi siniluumu, mutta haluamme vielä punaluumun. Lisäksi varsin uusi kiriskkapuu kuivattaa jo alaoksiaan ja tekee marjoja vain korkealle ylälatvoihin. Takana on isojen puiden metsikkö, mutta ne eivät varjosta eli eivät ole auringon puolella ja koivuja ei ole viemässä vettä, vaan pääasiassa vanhoja mäntyjä.

    Siis tiivistynyt, tiukka maa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kuinka vanhoja ne kuivuneet punaluumu ja kirsikka?
      Paistaako siihen elossa olevan kirsikkapuun alaoksiin kunnolla aurinko? Hedelmäpuun oksat kun tekevät kukkia vain auringossa, ja marjoja tulee vain pölyttyneistä kukista.
      Maan tiiviys selviää lapiolla. Kun kaivaa maata, tiivistä maata on tosi raskas kaivaa ;) Ja usein se on silloin myös liian tiivistä hedelmäpuille. Kivistä ei niinkään ole haittaa kasveille.

      Poista
    2. Kumpikin noin 30 vuotta. Ei kai se voi olla ikä eikä mikään?

      Voit olla oikeassa, siinä paistaa täydesti aurinko heinäkuussa, mutta sitten kun auringon kulma on muu, keskipihan omenapuut peittävät juuri alaoksia...

      Hitsi, me haluttaisiin sinne alas uusi punaluumu ja päärynäpuu. Siellä on nyt yksi Pepi-päärynäpuu rausku, mutta se vahingoittui meidän monen viikon reissun aikana, kun naapuri ei tajunnut kastella lokakuussa, vaikka sanoin, että 'jos on kuivaa, kastele!'

      Ei niitä keskipihan upeita omenapuita voi kaataa pois. Uudet puut täytyy vain asemoida uudellen ja koska olemme ilm. toukokuun reissussa, olen palkannut jo oiekan puutarhurin siksi ajaksi hoitamaan tämän vuoden uudet, arat havut eli paljon pilarimaisia japaninmarjakuusia ja mahdolliset hedelmäpuutkin.

      R:n mielestä se ei tunnut tiiviiltä. Tiivistä oli etupihan seinän vierustan kukkapenkissä, kun aloin jakaa leimuja: Siihen ei oltu koskettu isosti 30 vuoteen! Melkein piti kirves hakea:)

      Kiitos<3

      Poista
    3. Tuota vähän epäilinkin, sillä luumu- ja kirsikkapuut ovat lyhytikäisiä. Ja 30 vuotta on jo aika pitkä aika. Meillä ne kuivuivat pystyyn noin 25 vuotiaina, osin useamman peräkkäisen kuivan kesän takia. Sen sijaan omenapuut voivat elää jopa 100 vuotta.
      Kannattaa myös huomioida, että jo olemassa olevat puut kasvavat koko ajan korkeimmiksi ja leveämmiksi... eli aurinko/varjoisuus tulee muuttumaan.
      Puutarhassa on jatkuva muutos koko ajan läsnä :)

      Poista
  3. Hei. Meillä on puutarhassa viime vuosisadan alkupuolella istutettuja viinimarjapensaita, punaisia ja mustia. Nyt ne alkavat "hiipua". Yritän uudistaa niitä, mutta miten? Keväällä otin leikaten hyvistä pensaista pistokkaita ja juurrutin purkissa.Lähtivät hienosti elämään. Sitten ne kaikki ykskaks lopettivat elonsa ennen maahan istuttamista. Ei ollut liikakastelua ja tavallista taimimultaa pussista. Voisiko niitä pensaista taitella oksia maahan juurtumisen toivossa?. Jos, niin nyt syksyllä vai keväällä? Olisi hienoa saada nämä vanhat lajikkeet säilytetyksi. Meillä on avara ja aurinkoinen rinnepaikka näillä pensailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpointa kotioloissa lisätä marjapensaita on taivukkaista. Eli marjapensaan oksaa taivutetaan maata vasten niin, että ainakin yksi kohta osuus maahan, ja se kohta kiilataan kiinni maata vasten. Ja kohta peitetään mullalla ja sitä kastellaan tarvittaessa. Vuodessa tai kahdessa siihen kohtaan kasvaa hyvät juuret, jolloin sen voi leikata emopensaasta irti ja istuttaa uudelle paikalle.
      Taivukkaan voi laittaa milloin vain. Kuun vaihe on hyvä olla kasvava kuu.
      Kannattaa huomioida, että taivutettu oksa ei saa mennä poikki vaan sen tulee pysyä elävänä :)

      Poista
    2. Anonyymi ja SariW, me teimme talon alkuperäisen rakentajan äidiltään Pohjanamaalta tuomasta vanhasta lajikkeesta jaot halkaisemalla lapiolla. Kaikki uudet lajikkeet hävitimme, sillä niissä ei kunnon makua eikä terhakkuutta oksissa. Kaikki mortit, vertit. öjebyt saivat kyytiä:) Marjoja on tullut. Toimenpiteestä on nyt kaksi vuotta.

      Poista
    3. Vanhan pensaan jakaminen voi tosiaan onnistua... tai sitten epäonnistua ;)
      Jos haluaa pelata varman päälle, taivukas onnistuu aina.
      Noita vanhoja lajikkeita on enää vähän myynnissä, ja siksikin ne ovat tosi arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia. Tosin osa niistä on taudeille arkoja.

      Poista