Alppiasteri helppo kasvattaa siemenestä

 

[Korpikangas Siemen-Frö mainos] Monivuotisista perennoista tämä alppiasteri on helppo kasvattaa siemenestä. Kylvö onnistui hyvin ja nämä ovat talvehtineet tässä kohtaa jo kaksi talvea. Tykkään kasvattaa näitä helppoja perennoja siemenistä, koska se on niin kivaa puuhaa kevättalvella ja näin kesällä vaikka ulkona. 

Olen ihastunut näihin alppiastereihin, sillä ne ovat kukkineet nyt jo kuukauden ajan. Onkin jännä nähdä, miten pitkään ne jaksavat vielä kukkia.

Hyvä aurinkoisen paikan perenna...

Alppiasteri (Aster alpinus) on siis monivuotinen perenna. Muista astereista poiketen, se kukkii jo alkukesällä. Meillä kukinta alkoi kesäkuun alussa ja kukkii siis edelleen näin heinäkuun alussakin. Se on matalakasvuinen eli vain noin 30 cm korkea.

Alppiasteri viihtyy aurinkoisella paikalla ja maan tulee olla läpäisevää. Se kesti hyvin kuivuutta viime vuonna eli viime kesän pitkän touko-kesäkuun sateettoman jakson.

Siemenseoksesta kasvoi pinkin, valkoisen ja vaaleanlilan värisiä kukkia. Aivan ihania, vai mitä!

Alppiasteri helppo kasvattaa siemenestä...

• Alppiasterin siemenet kylvetään ulos touko-heinäkuussa tai esikasvatetaan sisällä, jolloin siemenet kylvetään helmi-maalis-huhtikuussa
• Siemenet peitetään kevyesti mullalla
• Kylvös kastellaan
• Sisällä kylvöastia peitetään läpinäkyvällä muovilla, jotta mullan pinta ei kuivu ja siemenet lähtevät kasvuun. Ulkona kylvöksen mullanpinta ei saa päästä kuivahtamaan!
• Kylvöastia pidetään 15-18 lämpöasteessa, siemenpussin ohjeen mukaan. Siementen itämiseen voi mennä 21-35 päivää eli ei kannata hätäillä
• Kun alppiasterin taimet ovat tulleet näkyviin, voi muovin poistaa
• Astiassa mullan pinta saa kevyesti kuivahtaa, ennen kasteluja. Se auttaa estämään harsosääskiä 
• Kun ensimmäisten lehtien jälkeen ilmestyy toisenlaiset lehdet, silloin on hyvä aika aloittaa lannoittaminen. Aluksi miedolla lannoitteella
• Kun yöpakkaset ovat ohi, voi esikasvatetut taimet istuttaa ulos

Alppiasterin siemenet oli Korpikangas Siemen-Frön valikoimasta. Heillä on hyvä ja monipuolinen valikoima näitä erilaisia perennojen siemeniä.

Näin kasvatin nämä ikkunalla...

Kylvin alppiasterin siemenet hajakylvönä taimiruukkuun muistaakseni helmikuussa. Alppiasteri on helppo kasvattaa siemenistä, koska kylvös ei vaadi kylmäkäsittelyä tai muuta erikoista. Siementen itämiseen sopii hyvin viileä huoneenlämpötila 18 astetta. Sellainen paikka löytyi ikkunalta.

Ylemmässä kuvassa taimet odottavat koulimista eli olin ottanut jo ruukun pois. Koulin pienet taimet taimikennoon niin, että kuhunkin lokeroon tuli yksi taimi. Taimilokero on kätevä siksi, että taimet vievät vähemmän tilaa kuin, että olisi istuttanut kaikki taimet taimiruukkuihin.

Koulin siis taimet maaliskuun alussa tähän taimilokerikkoon.

Heinäkuussa taimet näyttivät taimilokerikossa jo näin lehteviltä. Istutinkin ne nykyiselle paikalleen tuuheutumaan lisää. Tuttuun tapaan tein kaikki kylvöt, koulimiset ja istuttamiset kuun mukaan hyvinä päivinä. Näet hyvän kylvöjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta

Lisää perennoja joita voi lisästä siemenistä...

• Punahatun kasvatus siemenistä onnistuu aina. Se on siis helppo kasvattaa. Olen kylvänyt sitä sisällä ja keväällä kylvin myös suoraan maahan. Kumpikin tapa toimii hyvin.
• Leikkokärsämö helppo kasvattaa siemenistä -postauksen taimet kasvatin myös ihan asuinhuoneen ikkunalla. Leikkokärsämössä on eri värejä ja se on nykyään suosittu niin leikkokukkana kuin kuivakukkana.
• Hohtopiikkiputki pölyttäjille ja perhosille sen sijaan vaatii kylmäkäsittelyn eli kylvös pidetään jääkaapissa tai ulkona, ennen kuin siemenet suostuvat itämään. Muuten se on helppo kasvattaa siemenistä ja se myös kylväytyy itse puutarhassa.
• Harmaakäenkukka helppo kylvää siemenistä ihan suoraan maahan. Se on nimittäin kaksivuotinen ja kylväytyy jatkossa itse. Sillä on upean harmaat lehdet ja kukkavarret. Koska se kylväytyy myös itse, sen taimia löytää jatkossa vähän sieltä ja täältä. Ne voi siirtää paremmille paikoille.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat näyttäviä alkukesän kukkijoita. Tarhaidänunikoiden kukkien värisävyt on tosi trendikkäitä vaaleita murrettuja, pinkkejä ja valkoisia. Ja onhan myös idänunikon hehkuvan oranssi kukka huikean upean värinen.

Kylvin keväällä taas lisää erilaisia perennoja ja kirjoittelen niistä sitten myöhemmin tänne blogiin. 

Ja ne hohtopiikkiputken taimetkin alkaa olla jo niin isoja, että kukkivat ehkä jo ensi vuonna.

Puutarhaterveisin Sari

Laukkaneilikka ja mirrinminttu hyvä pari

 

Olipas loistava idea, että istutin nämä tähän, sillä selvästikin laukkaneilikka ja mirrinminttu on tosi hyvä pari. Niiden kukkien värit sopivat kauniisti yhteen. Ne myös viihtyvät samanlaisissa olosuhteissa. Lisäksi sopivan matalina ne ovat hyviä ison kiinanpionin viereen. 

Tämä niiden kasviryhmä on vielä hieman keskeneräinen ja sen muutosta jatketaan ehkä jo tällä viikolla. Nythän on hyvä aika istuttamisiin kuun mukaan.

Punakukallinen laukkaneilikka...

Esikasvatin siemenistä nämä punakukalliset laukkaneilikat viime vuoden keväällä ihan ikkunalla. Ne oli helppoja kasvattaa. Näet kuvia niistä pieninä taimina ja maahan istutettuna Perennoja siemenistä - laukkaneilikka -postauksessa.

Ne kukkivat ihan pakkasiin asti, joten saa nähdä, kauanko ne tänä vuonna jaksavat kukkia. Tällä Armeria pseudarmeria `Ballerina Red` lajikkeella on vahvan punaiset kukat. 

Kesäkuun alussa kukat olivat vielä hauskasti nupussa. Ilta-auringossa kohta oli tosi veikeän näköinen.

Sinikukallinen mirrinminttu...

Näiden sinikukallisten mirrinminttujen (Nepeta faassenii `Grog`) taimet istutin pikkutaimista viime keväänä. Kuvia niistä Perennojen pikkutaimet kasvaa nopeasti isoiksi -postauksessa. 

Kaikki taimet talvehtivat hyvin ja ovat nyt runsasversoisempia. Mirrinminttu on muuten hyvä pörriäiskasvi ja siinä näkyykin paljon erilaisia pölyttäjiä. Ja lisäksi se vielä kukkii pitkään syyskuulle asti.

Kuvassa näkyy taustalla sen ihanan espanjanunikon nuppuvarsia. Sekin siis talvehti hyvin ja on kukkinut jo pitkään.

Nämä ovat kyllä tosi ihanat näin yhdessä. Tietysti pitää huomioida niiden erilainen kasvutapa. Mirrinminttu kasvattaa noin 40 cm pitkiä versoja, jotka lamoaa. Kun taas laukkaneilikalla on tiivis lehtimätäs ja kukat on noin 20 cm korkeiden kukkavarsien päissä.

Käytännössä nämä istutetaan riittävän kauaksi toisistaan. Voi olla, että siirrän niitä hieman jossain vaiheessa, jotta kummallakin on tilaa kasvaa kauniin mallisiksi. Ainakin vielä jonkun aikaa ne saa olla näin tosi kauniita lähekkäin.

Pieni kirjavalehtinen taimi...

Koska on kiva kokeilla kaikenlaista uutta, niin nyt keväällä löysin tällaisen kirjavalehtisen laukkaneilikan. Saa nähdä, milloin tämä kukkii. Sillä on myös pienet pallukkamaiset kukkatertut, tosin vaaleamman punertavat.

Koska nämä laukkaneilikat kukkivat niin pitkään ja ovat söpöjä, niin kylvin nyt rusolaukkaneilikan siemeniä. Taidanpa testata, miten ne talvehtii parvekkeella, sillä partamehitähdet talvehtii aina niin hyvin. Sitä on siis minulla edelleenkin samassa metalliruukussa.

Helppohoitoisia perennoja...

Laukkaneilikka ja mirrinminttu ovat monivuotisia perennoja ja vielä erittäin helppohoitoisia. Jotta ne varmasti viihtyvät ja kukkivat runsaasti, niille kannattaa valita oikeanlainen paikka pihalta... mikä on puutarhasuunnittelun perusasioita 😊

Laukkaneilikan hoito...

• laukkaneilikka (Armeria) viihtyy aurinkoisella paikalla
• maan tulee olla läpäisevää ja kuivaa
• se menestyy hyvin myös kivikossa
• lakastuneet kukat voi halutessaan leikata pois, jolloin se tekee uusia nuppuja

Mirrinmintun hoito...

• mirrinminttu (Nepeta x faassenii) viihtyy aurinkoisella paikalla
• maan on hyvä olla läpäisevää, joko kuivaa tai tuoretta
• keskikesällä voi halutessaan leikata sen pitkään kukkineet versot lyhemmiksi, jolloin se kasvattaa uudet kukkivat versot

Nyt on siis hyvä aika istuttaa perennoja ja kylvää niiden siemeniä, kuun mukaan. Tähän aikaan kylvettynä, ne kukkivat sitten ensi kesänä.

Näet aina tämän hyvän istutusjakson kuun mukaan täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhaterveisin Sari

Orapihlaja-aidan leikkaus

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos} Muistuttelen tässä taas pensaiden kesäleikkauksista, sillä orapihlaja-aidan leikkaus kuuluu tehdä jo kesällä. Sitä ei kannata jättää syksyn puuhaksi, kuten ei muidenkaan pensasaitojen leikkaamista. Nimittäin kesäleikkauksilla pensasaidat saa pysymään tiiviinä ja hyvänä vuosikymmeniä.

Orapihlaja helppo leikata...

Muotoon leikatun orapihlaja-aidan leikkaus on kuulemma hankalaa ja tuskastuttavaa tai näin ainakin olen kuullut. Itse olen leikannut useammallakin pihalla orapihlaja-aitaa ja minusta se yksi helpoimmista aidoista leikata.

Ymmärrän kyllä, miksi sen leikkaus koetaan niin hankalaksi. Sitä näkee nimittäin leikattavan aivan väärään aikaan eli vasta syksyllä ja väärällä tavalla. 

Oikea leikkausaika ja leikkaustapa...

Orapihlaja-aidan leikkausaika on kesällä, jolloin se leikataan muotoon. Riippuu paljon aidan kasvusta sekä missä päin Suomea ollaan, milloin tarkalleen se on hyvä leikata.

Pensasaidan voi leikata saksilla tai pensasleikkurilla, kumpi tuntuu itsestä paremmalta. 

Oleellista on tietysti se, miten orapihlaja-aidan leikkaus tehdään. Sitä siis leikataan sivuilta ja päältä niin, että aita on helppo leikata jatkossakin. Ja tietysti niin, että leikkauksen jälkeen aita näyttää upealta!

Tässä kuvassa nuori orapihlaja-aita ei näytä hyvältä. Se on siis harva ja istutusleikkaus on tehty väärin, joten se on jäänyt alaosastaan harvaksi. Tämän saa onneksi korjattua, tietysti leikkaamalla.

Tässä kuvassa on jo vanha orapihlaja-aita, jota on leikattu oikein. Siten se on hyvän mallinen, tuuhea ja sillä on lehtevät oksat ihan maahan asti. Jos haluat muotoon leikatusta pensasaidasta tällaisen, löydät ohjeet sen leikkaamiseen ja hoitoon Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssilta.

Aidan leikkaaminen alasleikkauksen jälkeen...

Orapihlaja-aita kasvaa noin 4 metriä korkeaksi ja noin 3 metriä leveäksi, jos sen jättää kokonaan leikkaamatta. 

Tässä syksyisessä kuvassa näkyy hyvin, miten isoksi se kasvaa nopeasti, kun se jätetäänkin leikkaamatta syystä tai toisesta. Tätä orapihlaja-aitaa oli siis ennen leikattu muotoon.

Sen saa kyllä takaisin muotoon leikatuksi aidaksi, kun leikkaa sen alas. Se tehdään aikaisin keväällä.

Alasleikkauksen jälkeen orapihlaja-aidan leikkaus aloitetaan jo kesällä. On todella tärkeää leikata sitä jo ekana kesänä, jotta siitä tulee tuuhea pensasaita. Ilman leikkausta se jää harvaksi.

Paljon vai vähän uutta kasvua...

Tiedän, että osa toivoo vanhan orapihlaja-aidan kasvavan hillitymmin tai uuden aidan kasvavan tuuheammin. Jos sinullakin on tällaisia toiveita pensasaitasi suhteen, niin valitse leikkausajankohdat kuun mukaan. 

Silloin päivät katsotaan tarkemmin ja olenkin laittanut tämän kesän hyvät päivät verkkokurssille valmiiksi. Ensi vuoden alasleikkausten sekä kesäleikkausten päivämäärät tulevat sinne syksyllä.

Olen jo aiemmin kirjoitellut täällä pensasaitojen leikkaamisesta Pensasaidan leikkaus helpommaksi, kuun mukaan -postauksessa.

Ja tietysti pensaiden hävityspäivät, kuun mukaan, eivät ole hyviä päiviä leikata aitaa.

Helpompi orapihlaja-aidan leikkaus...

Orapihlaja-aidan leikkaus muuttuu paljon helpommaksi, kun oppii leikkaamaan sen oikein, sille sopivalla tavalla ja sille sopivimpaan aikaan!

Silloin orapihlajan piikitkään ei ole enää ongelmana. Ohjeet löydät lyhyiltä videoilta, joten tieto on nopea löytää, kun sitä tarvitset. Siellä on myös muut aidan hoitoon liittyvät asiat. Sekä ne kuun mukaan hyvät leikkauspäivät.

Jos sinulla on muita pensasaitoja, niin niillekin löydät ohjeet kurssilta.

Katso kurssin sisältö ja muut tiedot: Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssilta. 

Kurssi löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta ja on yritykseni Puutarha Studion.

Aion itsekin tässä lähiaikoina leikata muutamaa pensasta. Näitä kesäleikkauksia tehdään siis myös muille pensaille tarvittaessa.

Puutarhaterveisin Sari

Kotkan puistot kivana kesäkohteena

[PR-matka Visit Kotka-Hamina / Puistojen Kotka] Pääsin tutustumaan Kotkan upeisiin puistoihin ja vähän muuallekin, joten tässä nyt kuvia siltä reissulta. Kotkan puistot on saaneet monia palkintoja eikä ihme, sillä onhan ne näyttäviä, isoja ja korkeatasoisia Suomen oloissa. Ne on niin hienoja omalla tavallaan, että niissä on kiva käydä usein, vaikka hakemassa ideoita omalle pihalle.

Katariinan Meripuisto...

Ensimmäinen kuva on Katariinan Meripuiston alueesta, johon ihastuin. Sen kasvillisuus, kivet ja vesialueet oli todella kauniisti sommiteltu. Voin hyvin kuvitella, miten se muuttuu vähitellen kesän edetessä, kun eri kasvit aloittavat kukkimisen.

Tässäkin kuvan kohdassa erilaiset heinät oli sommiteltu tosi kauniisti. Toki myös kivialueet oli hieman erikoisempia ja erittäin onnistuneita. Sieltä saa siis hyviä ideoita omallekin pihalle. 

Katariinan Meripuisto on 20 ha kokoinen puisto- ja virkistysalue, josta on parin kilometrin kävelymatka Sapokan Vesipuistoon.

Kotkan kaupungin verkkosivuilla on lisää: Katariinan Meripuisto

Pionipuisto...

Pionipuistossa oli kukassa ensimmäiset pionit, kun kävin siellä. Se on rakennettu vasta 2020 ja silti pionit olivat jo muhkeita ja täynnä nuppuja. Pionipuiston on tehneet yhteistyössä Kotkan kaupunki ja Suomen Pioniseura ry. Siellä kannattaa käydä kesäkuussa ja ehkä näin viileänä kesänä myös heinäkuun alussa voi vielä kukkia tavalliset kiinanpionit. 

Siellä on monta pitkää pionipenkkiä, joihin on istutettu useampaan riviin pioneja. Kuvassa on vain osa pionipenkeistä ja nupulliset ovat niitä tavallisia kiinanpionin eri lajikkeita. On varmasti upea näky, kun ne ovat täydessä kukassa.

Sapokan Vesipuisto...

Kaikki on varmaan kuulleet Sapokan Vesipuistosta, sillä se on Suomen palkituin puisto. Ja onhan se tosi näyttävä kokonaisuus. Siellä on hienosti hyödynnetty alueen luontoa, tehty hienoja rakennelmia ja käytetty monipuolisesti erikoisiakin kasveja. Kotkalaiseen tapaan puistossa on myös taidetta.

Sapokan Vesipuisto on jo sen verran vanha puisto, että sen puut ja pensaat ovat kookkaita. Se tekee tästä puistosta erityisen hienon, myös eri vuodenaikoina.

Lisää tietoa näet Kotkan kaupungin verkkosivuilta: Sapokan Vesipuisto.

Kotkan puistot on hyvin hoidettuja, mikä myös tekee niistä erityisiä. Siellä on rohkeasti käytetty perennoja, vaikka ne usein koetaan hoidoltaan työläiksi. Kuten tästäkin kuvasta näkyy, niissä on käytetty helppohoitoisia perennoja.

Kotkan puistot ja meri...

Vaikuttaa ihan siltä, että Kotkan puistot on luonteeltaan hyvin kotkalaista luontoa arvostaen suunniteltu ja tehty. Tämän ymmärtää parhaiten, kun katselee Kotkaa mereltä käsin. 

Kotkassa näyttää nimittäin olevan paljon vettä, kalliota ja kiviä. Niitä oli käytetty myös Kotkan puistoissa upeasti. Tämän kotkalaisen maiseman näki hyvin pienellä meriristeilyllä.

Kesällä Kotkassa on siis erilaisia meriristeilyjä, joissa pääsee näkemään Kotkaa mereltä päin, kuten me teimme. Siellä on myös reittiliikennettä, esimerkiksi Katariinan Meripuiston ja Langinkosken välillä.

Lisää näet aikatauluista yms. Keisarin vanavedessä -sivustolta.

Mielenkiintoinen kesäreissu on tulla Langinkoskelta reittialuksella Katariinan Meripuistoon. Sieltä voi sitten kävellä Sapokan Vesipuistoon. 

Sen jälkeen onkin hyvä hetki käydä Sapokan vieressä olevassa Wanhassa Fiskarissa nauttimassa Kalastajan buffet lounas. 

Eli näin kun ollaan meren äärellä, niin tietysti syödään kalaa, kuinkas muuten😊

Oli niin kauniisti laitettu monivuotisia kasveja Wanhan Fiskarin edustalle, että paikka sopi loistavasti puutarhareissun lounaspaikaksi. 

Lounaan jälkeen voi sitten jatkaa Kotkan muihin puistoihin. Kotkan puistot -sivustolla on vielä lisää puistoista, sillä Kotkassa on monia muitakin näyttäviä ja palkittuja puistoja, mitä tässä postauksessa nyt oli mainittu.

Puutarhaterveisin Sari

Erikoisen värinen kanna kesäkukkana

 

Tänään tein upean löydön! Tämä erikoisen värinen kanna löytyi kesäkukkana meidän torilta. En ole pitkään aikaan käynyt kukkaostoksilla, joten tänään oli pakko saada jo jotain super ihanaa ja kaunista. Suuntasin siis meidän Nurmijärven kirkonkylän torille, Ruotin puutarhan torikojulle ja sieltä löysin tämän. Olisi siellä ollut kyllä paljon muutakin ihanaa, mutta tämä oli niin huikean kaunis ja erikoinen, joten pakkohan se oli ostaa heti. 

Erikoisen lohenpunertavan värinen kukka...

Kaupunkien isojen ryhmien kesäkukkana kanna on yleensä vahvan punainen, mutta niitä on myös keltaisena ja oranssina.

Ensimmäistä kertaa näen tämän herkän lohenpunertavan sävyn siitä. Voin jo kuvitella miten upean näköinen tämä on iltavalossa puutarhassa, muiden kasvien seurassa.

Kannan yksittäinen kukka on myös erikoinen, hieman epäsäännöllinen. Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy myös uuden kukkatertun alku. Sitä suojaa vielä iso punertava suojalehti.

Kukkavarren kukat avautuvat alhaaltapäin eli varren latvassa näkyy paljon piikkimäisiä nuppuja. Tämä tulee siis kukkimaan vielä pitkään.

Tummalehtinen kanna kesäkukkana...

Tällä kannalla lehdet on tummat ja hieman punertavat, kun taas osalla lajikkeista ne on täysin vihreät. Minusta nämä tummat lehdet korostavat kauniisti kukkien vaalea sävyä ja ehkäpä siksi niin ihastuin tähän heti. 

Kaupungeissa näkee myös paljon istutuksia, joissa on kanna kesäkukkana muiden kukkien seassa. Toki sitä käytetään myös yksin isoina alueina. Sitä on lisäksi istutettu isoihin ruukkuhinkin. 

Kannan lehdistö on tosi näyttävä ja rehevä, suorastaan eksoottinen. Lisäksi se kukkii läpi kesän, kun sitä hoitaa hyvin. Eli ei siis ihme, että kannaa käytetään kesäkukkana, kun halutaan luoda isoja ja näyttäviä kukkaryhmiä.

Joten nyt siis kokeilen, miten saan tämän kannan viihtymään ja kukkimaan läpi kesän. Aion istuttaa sen maahan ja minulla on jo mietittynä sille paikka. Täytyy kuitenkin vielä tarkistaa, saadaanko kohtaan riittävästi kosteutta pidättävää multaa. Ja tietysti istutan sen kuun mukaan eli pitää vielä odotella viikko, että alkaa istutusaika, joka näkyy Kastelupäivät ja kuu -sivulla täällä blogissa.

Kannan hoito-ohjeet ja talvisäilytys...

Kanna (Canna x generalis) kukkii runsaasti täydessä auringossa, lämpimällä paikalla. Se kasvaa 50-150 cm korkeaksi ja on siten myös runsasjuurinen eli vaatii juurillekin tilaa ja hyvän mullan.

Sitä kastellaan sekä lannoitetaan säännöllisesti, jota se jaksaa kasvaa rehevästi ja kukkia runsaasti.

Kannan talvisäilytys onnistuu kuten daalioiden juurakoiden. Aion talvettaa sen turpeessa eli juurakko haudataan talvisuojaturpeeseen viileään tilaan, jossa lämpötila on 5-12 astetta.

Helmi-maaliskuussa juurakko istutetaan ruukkuun esikasvatukseen, jotta se alkaisi kesällä kukkia aikaisemmin.

Kanna ei siis talvehdi ulkona eikä se kestä yöpakkasia keväälläkään.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään kokemusta tästä kannasta? Entä onko sen talvetus onnistunut hyvin?

Puutarhaterveisin Sari

Suuri Kitkemispäivä

Vihdoinkin lähestyy Suuri Kitkemispäivä, jota moni jo odottaa malttamattomasti. Se on päivä, jonka osa on ottanut jopa vapaapäiväksi, koska se on niin tehokas kitkemiseen. Koska se on paras päivä kitkemiseen, niin ilmoittelen siitä nyt jo täällä blogissa, jotta pääset varautumaan siihen ajoissa.

Rikkaruohot lähtevät helposti juurineen...

On ollut kiva saada erilaista palautetta vuosien varrelta siitä, miten Suuri Kitkemispäivä on paras kaikista Kitkemispäivistä. Tänä vuonna se osuu vielä sopivasti kitkemisjaksolle, joten odotettavissa on jälleen mahtavaa kitkemisaamupäivää.

Silloin rikkaruohot lähtevät helposti juurineen ihan käsin vetämällä. Ja kitketty kohta pysyy pitkään rikkaruohottomana, mikäli kitkee sen oikein.

Kivien ja laattojen saumat...

Koska tämä Suuri Kitkemispäivä on paras päivä kitkemiseen, niin se kannattaa hyödyntää hankaliin rikkaruohoihin tai hankalasti kitkettäviin kohtiin.

Kivien kapeat saumat ja ylipäätään laattojen raot on hitaita kitkeä, joten ne on juuri niitä kohtia, mihin voi keskittyä. Samoin kivituhkassa ja sepelissä kasvavat rikkaruohot on toinen hyvä kohde. Niistä ei siis kannata nyppiä rikkaruohoja, vaan käyttää parempaa kitkemistekniikkaa.

Tehokkaimmat kitkemistekniikat...

Oikeita kitkemistapoja eli kitkemistekniikoita ei voi korostaa liikaa. Nimittäin jos kitkee juurilla leviäviä kasveja tavalla, joka ei tuhoa niitä vaan jopa lisää niiden kasvua, Suuresta Kitkemispäivästä ei ole paljon apua.

Esimerkiksi juurilla leviävät rikkaruohot kitketään eri tavalla, mitä rönsyillä leviävät. Myös paikka, jossa rikkaruohot kasvavat, vaikuttaa siihen, miten ne kannattaa poistaa.

Kitkemistekniikan valinnassa tavoitteena on saada rikkaruohot hävitettyä kokonaan tavalla, joka on helppoa ja tehokasta. Ja joka ei vie vuosia.

Jos nyt ihmettelet, miksi en sitten kirjoita tänne blogiin niistä kitkemistekniikoista, niin syy on yksinkertainen. Siitä tulisi hurjan pitkä teksti, jotta kaikki ymmärtäisivät kitkemistekniikat oikein. Nimittäin puutarhatermit ja sanat on monille niin vieraita, että väärinkäsityksiä tulee herkästi. Sen takia teksti tulisi pitkäksi.

Eli erilaiset kitkemistekniikat tulee tehdä tarkalleen oikein, eikä vain sinne päin, jotta ne todella toimivat. Kitkeminen on silloin helppoa ja nopeaa. Sen takia siitä on se kitkemiskurssi, josta olen kertonut jo aiemmissa postauksissa.

Alla kuva komeasta vuohenputkikasvustosta, joka on levinnyt jo isoksi alueeksi. Kaunis kukkiessaan, mutta tukahduttaa kukkaniityn ja kasviryhmät, jos sitä ei kitke. Se on siis voimakkaasti juurilla ja siemenillä leviävä yleinen rikkaruoho. 

Kannattaa siis varoa, ettei käy näin omalla pihalla.

Suuri Kitkemispäivä 18.6. aamupäivästä...

• Näistä muista Kitkemispäivistä poiketen, Suuri Kitkemispäivä on vain aamupäivällä. 
• Sen sanotaan olevan klo 13 asti, mutta itse olen huomannut, että sen teho loppuu jo puolenpäivän aikaan meidän puutarhassa.
• Suuri Kitkemispäivä on siis kerran vuodessa, aina näin kesäkuussa samana päivänä.
• Se kannattaa hyödyntää hankaliin tai vaikeasti kitkettäviin rikkaruohoihin.

Kokeile lupiiniin ja muihin hankaliin rikkaruohoihin...

Tämän Suuren Kitkemispäivän tehoa kannattaa siis kokeilla hankaliin rikkaruohoihin. Kirjoittelinkin vähän aikaa sitten hankalasti hävitettävistä rikkaruohoista Ruttojuuri ja lupiini on helppo hävittää -postauksessa.

Tai voit kokeilla nurmikon voikukkiin, jos niitä haluat poistaa. Tämä sopii myös perennojen hävittämiseen, mutta ei pensaiden eikä vesakon hävityspuuhaan. 

Olisi tosi kiva saada palautetta, miten päivä toimi. Voit laittaa kommenttina tänne tai muuta kautta. On aina mielenkiintoista kuulla kaikenlaisia kokemuksia.

Hyvää Suurta Kitkemispäivää!

Puutarhaterveisin Sari

Keisarinpikarililjan jakaminen

 

Meillä on jo muutama vuosi ollut työlistalla keisarinpikarililjan jakaminen ja nyt se on tehty. Se ei ollut mikään iso homma, sillä maa oli kuohkeaa kaivaa. Sipulitkin on jo istutettu takaisin maahan. Tämä siis tehtiin kuun mukaan ja jo vähän aika sitten eli ei nyt hyvinä Kitkemispäivinä. 

Keisarinpikarililja kukkii toukokuussa...

Nämä kukkii samaa aikaa tavallisten tulppaanien kanssa. Meillä ne on tulppaanien takana, tuijaa vasten, koska ne kasvavat noin metrin korkuisiksi. Tässä kuvassa näkyy hyvin niiden kukkavarsi lehtineen. Keisarinpikarililjat on tosi hauskan näköisiä, kun niiden kukkien yläpuolella on lehtitupsu.

On myös muita pikarililjoja, mutta tämä on korkein ja komein. Lisää kuvia pikarililjoista Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksessa.

Paljon versoja ja vähän kukkia...

Keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis) on siis sipulikasvi ja yhdestä sipulista kasvaa yksi kukkavarsi. Tähän kohtaan on alun perin istutettu yksi iso sipuli kauan aikaa sitten. Nyt siinä oli näin paljon versoja, joista vain osaan tuli muutama kukka. Siitä näki heti, että keisarinpikarililjan jakaminen oli jo kiire tehdä.

Sipuli oli siis tehnyt sivusipuleita ja niillä oli jo niin ahdasta, että ne eivät jaksaneet kasvattaa kunnon kukkavartta. 

Keisarinpikarililjan jakaminen...

Muiden sipulikukkien tapaan myös keisarinpikarililja lakastuttaa lehtensä kukkimisen jälkeen eli jo kesäkuussa. Vasta sitten sen voi jakaa, sillä kellastuneet lehdet on merkki siitä, että sipuli on siirtynyt lepotilaan.

Keisarinpikarililjan jakaminen tehdään siis heti, kun sen lehdet ja varsi ovat täysin kellastuneet. Sipulit kaivetaan maasta lapiolla ja ne voivat olla noin 30 cm syvyydessä. Eli kannattaa kaivaa riittävän syvältä.

Sipulit olivat tosi pieniä eli ei ihme, etteivät ne kukkinee kunnolla. Otettiin ne vain näin kasaksi mullan päälle ja siitä sitten erottelin kaikki sipulit ämpäriin. Poistin niistä myös varret, jotka lähti ihan kiertämällä. Kuivat lehdet ja irronneet tulppaanin varret vein tietysti puutarhakompostiin.

Sipuleilla oli näin pienet ja kuivahtaneet juuret, koska ne olivat siirtyneet jo lepotilaan kesän ajaksi.

Kasvupaikan parantaminen ja sipuleiden istutus...

Kun keisarinpikarililjan jakaminen oli tehty, sen kasvupaikkaa parannettiin sekoittamalla siihen kompostimultaa. Sen jälkeen istutin sipulit takaisin maahan, mutta paljon harvempaan.

Keisarinpikarililja istutetaan noin 20-30 cm syvyyteen ja vähintään 20-30 cm välein. 

Sipulit eivät mahtuneet samaan kohtaan takaisin, joten istutin siihen vain isoimpia sipuleita. Muut sipulit istutettiin muihin kasviryhmiin torjumaan myyriä. Keisarinpikarililjan sipuli nimittäin haisee niin voimakkaasti, että myyrät jättävät sen ympäristön rauhaan.

Paras paikka keisarinpikarililjalle...

Ne kukkivat vuodesta toiseen vain niille sopivassa kasvupaikassa. Joten paikan valinta on tosi hyvä tehdä huolella. Onneksi meidän puutarhasta löytyi niille monta hyvä paikkaa. 

Tässä vielä keisarinpikarililjan paikan valintaan ohjeita:

• aurinkoinen paikka
• maan tulee olla hyvin läpäisevää multamaata sekä ravinteikasta
• niiden 80-100 cm korkeus kannattaa huomioida paikan valinnassa

Tiivistetysti...

Keisarinpikarililjan jakaminen tehdään siis, kun se on kasvattanut versoja paljon ja kaikki eivät jaksa kukkia keväällä. Jakaminen tehdään kesäkuussa, lehtien ja varsien lakastumisen jälkeen. Sipulit kaivetaan maasta lapiolla ja istutetaan takaisin kompostilla parannettuun maahan, tietysti kuun mukaan. Istutusväli ja istutussyvyys 20-30 cm.

Hyvän istutusjakson näille, kuun mukaan, näet täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhaterveisin Sari