On tullut aika tehdä paljastus Sarin puutarhat -blogin takaa. Pitkään harkitsin tätä ja keskustelin siitä muiden kanssa. Blogi täyttää kohta 12 vuotta ja tänä aikana moni asia on muuttunut. Trendiksi on tullut yhteisöllisyys ja ekologisuus, joten enää ei ihmetellä meidän pihan touhuja 😊
"Puutarha-apulaiseni" onkin teräsleidi...
Suurin paljastus blogin takaa on "puutarha-apulaiseni". Tiedän, että moni on siinä käsityksessä, että nopealiikkeinen "puutarha-apulaiseni" olisi mieheni. Yllätys, yllätys, apulainen onkin 78-vuotias teräsleidi.
Hän on hyvä esimerkki meille nuoremmille, miten puutarhanhoidon voi ottaa kuntoiluna. Kun joka päivä tekee jotain pihalla, niin kunto ei pääse rapistumaan. Samalla saa olla raikkaassa ulkoilmassa ja kauniissa ympäristössä.
"Meidän piha" ei ihan tavallinen piha...
Tämä "meidän piha" on aluksi ollut uusille tutuille vaikea ymmärtää. Nykyään kun on puhuttu yhteisöllisyydestä, niin ei enää saada niin kummastuneita ja hölmistyneitä reaktioita. Sillä yhden tontilla on kompostit, toisella kastelukaivot jne. Ja kaikki pihalla häärivät eivät edes asu pihapiirissä. Reilusti eniten pihaa hoitaa "puutarha-apulainen", vai pitäisiköhän häntä alkaa kutsua Teräsleidiksi.
Me kaikki pidämme lintujen, siilien, perhosten yms. seuraamisesta. Se onkin yksi yhdistävä tekijä. Meidän pihalla onkin jokaisessa puussa linnunpönttö ja pihalla paljon kukkia pölyttäjille.
Koska piha on vanha, osa puista ja pensaista on isokokoisia. Toki on myös uusia kasveja, ja tänä keväänä myös kylvin siemenistä perennoja. Ne on aikeissa istuttaa maahan heti, kun kuu vaihtuu kasvavaksi.
Alla oleva tosi vanha omenapuu kukki tänä keväänä upeasti, vaikka sen runko on osittain kuivunut. Omenapuut ovatkin sitkeitä ja pitkäikäisiä puita.
Marjaomenapensas kukkii parhaillaan komeasti ja se on täynnä pörriäisiä. Siitä kuuluu niin kiva surina. Sen yläpuolella olevat oksat on kultasateen. Ensimmäistä kertaa kultasateessa on satoja kukkaterttuja tulossa. Se on melkein pihajuhlan paikka, kun kukat ovat avautuneet!
Muutama muu meidän pihalta...
Tässä pitää nyt esitellä muutama muukin meidän pihan ahertaja. Viime syksynä alle kolmekymppinen, eikä siis lainkaan puutarhaihminen, innostui kääntämään perunamaan lapiolla. Oli kuulemma hyvää kuntoilua, kun sai käytettyä kehossa ihan eri lihaksia, mitä yleensä. Meidän Teräsleidi oli tietysti tyytyväinen, kun sai innokkaan lapioijan. Perunamaan kääntö on Teräsleidin hommia, joko yhtenä päivänä tai jaettuna kahdelle päivälle.
Sitten meillä on toinenkin ahertaja eli innokas autokuski. Heti kun pitää hakea taimia tai lisää lannoitetta, niin hän lähtee hakemaan. Se on hänen hommansa. Tai jos täytyy viedä kierrätykseen tai kaatopaikalle jotain, niin hän on se, joka mielellään hoitaa sen homman.
Sitten on tietysti minä eli SariW...
Olen hortonomi ja kesäisin olen tehnyt aina paljon töitä. Eli en ehdi hoitaa pihaa niin paljon kun haluaisin. Siksi Teräsleidi on ollut ihan korvaamaton apu.
Koska rakastan rikkaruohojen kitkemistä, niin teen sitä niin paljon kuin vain ehdin. Kesällä se onkin kiva puuha. Keväällä on tietysti paljon muuta pihahommaa.
Toinen intohimoni meidän pihalla kaikenlainen kokeilu. Testaan kuun vaiheita puutarhanhoidossa, kukkanurmikon muodostumista, biohiiltä kasvimaassa ja vaikka mitä.
Tänä vuonna yksi kokeilu on nämä pahvilaatikoissa olevat viljelykset. Toisessa on erikoisporkkanoita ja toisessa kukkia pörriäisille - multana ladatulla biohiilellä terästettyä luomumultaa. Kummassakin laatikossa taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun.
Kesäkukkien talvisäilytystä ja kompostointia...
Kesäkukkien talvisäilytystä on ollut hauska testata. Osa kasveista on tosi vanhoja. Tänä keväänä nostettiin
vanhat verenpisarat ajoissa ulos. Yhtenä yönä lämpötila olikin laskenut lähelle nollaa, joten verenpisaroiden lehdet paleltuivat hallaharsosta huolimatta. Nyt rungot ovat alkaneet työntää vihreitä verson alkuja. Niitä täytyy varmaan harventaa. Jännä siis nähdä, mitä näistä tulee 😊
Kohta alkaa mielenkiintoinen kokeilu puutarhajätekompostista. Eli ideana on saada parempaa multaa ja nopeammin sekä helpommin. Siitä lisää aika piankin.
Kannustuksena muille...
Vielä vähän täytyy kertoa meidän Teräsleidistä, jotta ymmärrätte, että hän on todellakin terästä. Hän on se, joka leikkaa noin 2000m2 nurmikon, kävellen ruohonleikkurin perässä. Hän istutti myös jo perunat maahan. Tekee talvella lumityöt lähes yksin päivällä. Pilkkoo ohuita rankoja polttopuuksi ja vaikka mitä muuta.
Ja aina kun tulee kysyneeksi jaksatko varmasti vai haluatko apua? Vastaus on... "Totta kai jaksan! Jos käy rankaksi, niin pidän tauon tai jatkan huomenna. Tai otan välissä päikkärit. Ja illalla taas venyttelen hyvin."
Puutarhanhoito on näköjään hyvän kunnon salaisuus :)
Ja ehkä ne koiralenkitkin vaikuttavat, etenkin kun on isompi koira, mikä vaatii jo monta kävelylenkkiä päivässä.
Ai niin, meinasi ihan unohtua. Meidän pihaan kuuluu myös noita kottikärrykoiria. Niistä lisää myöhemmin.
