Jos toiveenasi on helppohoitoisempi piha, tässä postauksessa muutama vinkki avuksi. Nimittäin monesti pihan neuvontakäynneillä tulee keskusteltua siitä, miten pihasta saisi helppohoitoisemman. Oli piha sitten uusi tai vanha, niin sama helppohoitoisuus on tavoitteena. Onkin hyvä idea lähteä muuttamaan pihaa helppohoitoisemmaksi, koska osa muutoksista on tosi nopeita tehdä... ja pihan hoito helpottuu huomattavasti.
Isot kasviryhmät helppohoitoisempia...
Tällaiset isot ja tiiviit kasviryhmä on tosi helppoja hoitaa. Kasvit myös viihtyvät niissä parhaiten ja se on syy, miksi itse pidän tällaisista kasvialueista eniten. Kasvit voivat olla niissä aika mataliakin tai korkeampia, ihan millaiseksi itse haluaa ryhmää suunnitella.
Helppohoitoisempi piha ja tuholaiset...
Jos haluaa pihalta helppohoitoisuutta, ei kannata valita kasveja, joista täytyy poistaa tuholaisia eli ötököitä. Sellaisia kasveja ei onneksi ole montaa. Kuvassa on lumipalloheisi, jota ainakin täällä eteläisessä Suomessa aina tuntuu ötökät syövän pahasti, jos ötököitä ei poista ajoissa.
Joihinkin kasveihin voi iskeä suuri kirvalauma, joka vioittaa kasvia pahasti. Silloin kasvi on usein istutettu aivan liian aurinkoiselle tai kuumalle paikalle. Eli kasvi kannattaa siirtää paremmalle paikalle, niin kirvaongelma häviää.
Helppohoitoisempi piha ja kasvitaudit...
Tiettyjen kasvien lehtiin saattaa tulla härmää eli ikään kuin valkoista hometta. Kuvassa on väriminttu, jonka lehdillä on härmää. Lehdet ovat ruman näköiset ja joskus härmä pilaa nuput ja kukat. Moni haluaa sen takia leikata kasvin varret pois jo kesällä rumentamasta pihaa. Osa myös yrittää torjua härmää erilaisilla ruiskutuksilla.
Paljon helpommalla pääsee, kun ei valitse härmän arkoja kasveja tai sijoittaa ne pihalleen huolellisesti. Nimittäin härmä iskee niihin helposti, jos ne on istutettu liian kuivalle paikalle.
Valitse talvenkestäviä kasveja...
Pihasta tulee heti paljon helppohoitoisempi, jos joka kevät ei tarvitse leikata talvenaroista kasveista paleltuneita oksia. Ja ankaran talven jälkeen, kun osa talvenaroista pensaista on kuollut, ei tarvitse istuttaa kuolleiden kasvien tilalle uusia taimia.
Jos siis haluat, että pihasi on helppohoitoisempi, valitse vain talvenkestäviä kasveja.
Kasveja ei tarvitse kastella edes sateettomana kesänä, kun kasvit on valittu paikan olosuhteiden mukaan. Eli esimerkiksi kuivalle paikalle kuivassa viihtyviä kasveja. Toki taimia pitää kastella, mutta ei muita. Säästää siis paljon aikaa ja vettä, kun ei tarvitse kastella kasveja kesäisin.
Kasvien valinnassa on muitakin pieniä asioita, joita on hyvä huomioida, jos haluaa helppohoitoisen pihan. Niistä enemmän pihasuunnittelukursseillani.
Isot kasviryhmät ekologisempia...
Isot ja tiiviit kasviryhmät ovat siis helppohoitoisempia, ja ekologisempia. Nimittäin yhtenäisessä kasviryhmässä maan mikrobitoiminta pysyy paremmassa kunnossa, mikä on kasvien hyvinvoinnille tärkeää. Lisäksi tiivis kasvusto antavat suojaa siileille, mustarastaille, sammakoille ja monille muillekin luonnoneläimille. Siis jos kasviryhmä on maan tasalla, kuten kuvassa.
Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain muuta kasveihin liittyen, mikä vaikuttaisi pihan helppohoitoisuuteen tai työläyteen?
Puutarhaterveisin Sari
Meillä työläintä on aidata syksyisin satoja rusakoille maistuvia kasveja. Aina joku unohtuu verkotta, kun ovat hajallaan pitkin tonttia. Tosin nyt peurat ovat alkaneet kihnuttaa puita kuorettomaksi kesäisinkin.
VastaaPoistaVarmasti tosi työlästä, kun suojattavia kasveja on noin paljon. Meidän pihalla ollaan jätetty japaninruusukvitteni suojaamatta, vaikka rusakot syövät sen joka vuosi. Nimittäin ne syövät uudet versot, eivät niitä versoja, mitkä kukkivat.
PoistaTosiaan peuroista voi olla muutakin harmia, kuin se että ne syövät kasveja.
Helppohoitoisemmaksi ja paremmin pärjääväksi ainakin oman, pääosin rutikuivan pihani istutusalueet olen saanut katteilla. Havupuukuorikatetta havuille ja isoille puille ja pensaille, itse tehtyä lehtipuuhaketta tai kastellun sanomalehtikerroksen päälle levitettyä sepeliä perennoille. Näin kastelun tarve on vähentynyt.
VastaaPoistaRusakko- ja kaurisverkot ovat täällä käytössä ympärivuotisesti. Ehkä sekin on sitä helppohoitoisuutta, kun verkkoja ei tarvitse viritellä kuin kerran. :) Paikallinen rusakkokanta näyttää rakastavan katajan kuorta. Ne katkoivat ilman verkkoa olleiden nuorten katajien oksat siistiin pinoon kasvin viereen ja järsivät sitten kuoren rungosta. Nyt on kaikki nuoret katajat suojattu. Myös tuijat, varsinkin timanttituijat vaativat kauriiden vuoksi ympärivuotisen suojauksen. Muille kasveille tarpeen mukaan Tricogardenia ja tietenkin kaurisalue vaatii oikeaa kasvivalintaa. Kaurisvarmoja kasveja ei ole, mutta on onneksi paljon kasveja, jotka saavat enimmäkseen olla rauhassa.
Katteet on tosiaan hyviä ja helpottavat etenkin taimien hoitoa. Toki myös jos istutusalueiden kasvit on harvassa. Meilläkin on moreenimaa ja taas touko-kesäkuussa kahden kuukauden sateeton jakso, niin oli vähän pakko haalia taimien mullan pinnalle lehtikatetta. Vanhemmat kasvit pärjäsivät onneksi hyvin ilman kastelua ja katetta.
PoistaSe on ehdottomasti helppohoitoisuutta, kun pitää verkot läpi vuoden tiettyjen kasvien ympärillä. Toki jos ne on tosi rumentavia, niin silloin niiden pois otto ei tunnut lainkaan työläältä :)
Aika jännä, että rusakot syövät noin järjestelmällisesti katajan kuorta. En ole aiemmin moisesta kuullut. Eläimet välillä yllättää.
Kauriit ja peurat tuntuvat tosiaan maistelevan vähän kaikkia kasveja ohi kulkiessaan. Ja syövät hetkessä niiden herkkukasvit, kuten meidän pihalta tulppaanien alut ja syyleimujen latvat. Onneksi eivät koskaan ihan kaikkia.