Värinokkonen ennen leikkaamista...
Tältä värinokkonen eli isokirjopeippi näytti ennen leikkaamista. Olen jo aiemmin muotoillut sitä alhaalta rungolliseksi pikkupuuksi. Tammikuun lopulla olin vaihtanut sille isomman ruukun ja uuden mullan. Siitä enemmän Mullanvaihto ja uusi viherkasvimulta -postauksessa.
Ja tältä se näytti toiselta puolelta. Eli sen kaikki lehdet oli nyt kääntyneet ikkunaan päin.
Värinokkosen leikkaaminen pikkupuuksi...
Lyhensin reippaasti sen latvoja, jotta se pysyy jatkossakin matalana. Koska koetan saada tästä kasvatettua pikkupuuta, sitä pitää leikata usein. Jännä nähdä, mitä tästä tulee 😊
Leikatuista latvoista hyvät pistokkaat...
Värinokkosen leikkaaminen tuottaa aina hyvää pistokasmateriaalia, kuten nytkin. Leikkasin versot pätkiksi niin, että pistokkaisiin tuli kahdet lehtiparit. Poistin sitten pistokkaista alimmat lehdet eli lopulta jäljelle jäi vain ylin lehtipari.Pistokkaat sammalnappeihin juurtumaan...
Värinokkosen pistokkaat laitoin taas sammalnappeihin, koska niissä ne ovat ennenkin juurtuneet tosi hyvin. Sammalnapit kostutetaan ohjeen mukaan ensin. Sopivasti kuvan valkoiseen kippoon mahtui kaksi sammalnappia.
Tikulla hieman isonsin sammalnapin reikää ja laitoin yhden värinokosen pistokkaan aina yhteen sammalnappiin. Lopuksi laitoin pistokaskipon läpinäkyvään muovipussiin, jotta ilmankosteus pysyy niille hyvänä.
Muovipussina käy hyvin kaikki muovinkeräykseen menevät eli ei kannata ottaa ihan uutta pakastepussia tai vastaavaa.
Olen ihan luullut, että kirjopeippi ei kestä kauniina kuin yhden vuoden ja sen jälkeen se muuttuu rumaksi. Taitaakin olla väärä luulo? Terveisin mökinmuori
VastaaPoistaSe tosiaan ikään kuin ränsistyy vanhetessaan. Etenkin talvella hämärässä kirjopeippi menettää vanhoja lehtiään ja lehtien värityskin voi haalistua, kuten haalistui tällä minun värinokkosellani.
PoistaKirjopeipit kyllä piristyy, kun vaihtaa mullan ja leikkaa sitä reippaasti. Ja uusi kasvu voi olla tosi rehevää eli siitä voi kasvaa isokokoinen.