Tämä postaus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan ja maaliskuun aiheena on mm. raha.
Annetaan kasveja... ole tarkka...
Kasveja annetaan muille, kun niistä ei enää itse pidä tai kasvi on levinnyt liikaa pihalla. Usein ne on perennoja tai pensaita, mutta hyötykasvejakin näkee välillä Annetaan-palstoilla. Eli ilmaisia taimia tarjolla. Kuulostaa aivan täydelliseltä vaihtoehdolta, mutta niiden kanssa kannattaa olla tarkkana.
Taimien mukana, aivan kuten mullan tai puutavarankin mukana, saattaa tulla pihalle näitä espanjansiruetanoita tai lehtokotiloita. Useimmat ihmiset kun liikkuvat pihallaan vain kauniilla ilmalla päivisin, niin eivät edes huomaa näitä iltaisin ilmestyviä nilviäisiä. Ja siksi voivat täysin tietämättään levittää niitä muille.
Tämä on muuten syy, miksi emme mielellämme anna pihalta taimien alkuja. Meillä kun on niitä espanjansiruetanoita.
Eli tarkista taimet, mullan pintaosa, ja ruukut huolella. Siruetanan munarykelmät ovat muuten valkeita helmimäisiä, joita saattaa löytyä mullasta.
On myös joitakin kasvitauteja, jotka leviävät kasvien mukana ja jäävät maahan loppuiäksi. Silloin ne tietyt kasvilajit eivät tule enää kasvamaan siinä pihalla. Esimerkiksi perunalla, mansikalla ja joillakin muilla on niitä riesana. Siksi ostan aina vain Sertifioitua siemenperunaa myymälästä sille meidän pienelle perunamaalle.
Vaihdetaan kasveja...
Kun kasvien taimia vaihdetaan, on silloinkin syytä tutkia taimet tarkkaan.
Yleensä arvokkaimpia tai harvinaisempia taimien alkuja vaihdetaan, sillä ne ovat monelta kantilta vaalittuja. Se voi myös olla ainoa tapa saada tiettyjä harvinaisuuksia tai maatiaiskasveja.
Vaihtamalla saadut taimet eivät vaadi rahaa. Siis jos on jotain haluttua vaihdokiksi 😊
Kuvassa humala, jonka taimi on saatu. Harmillisesti se olikin tämä poikahumala eikä se kävyllinen tyttöhumala. Näin voi käydä 😅
Ostetaan taimia...
On joitakin kasveja, mitkä kannattaa aina ostaa taimina! Tällaisia on esimerkiksi mansikka ja vadelma, sillä niillä on paljon tauteja ja tuholaisia, mitkä ovat pesiytyneet vanhaan kasvustoon. Jos sellaisesta ottaa uusia taimia, on niissä tuholaiset ja taudit valmiina. Silloin sadon määrä jää aina pieneksi. Valvotuissa oloissa kasvatetut taimet on tutkitusti puhtaita ja ne on siis nimeltään mansikan Varmennettuja käyttötaimia. Niitä tuli myös meidän mansikkamaalle ja siitä enemmän Mansikan taimien istutus biohiilimultaan.
Puutarhamyymälöissä ja taimistoilla on myynnissä hyvinkin erikokoisia taimia. Jos budjetti on pieni, niin kannattaa ostaa pensaat aitataimina, siinä säästää jo paljon isoissa määrissä. Myös puista on eri kokoja myynnissä. Kuva on meidän paikallisesta taimimyymälästä Handolinin Taimitarhalta.
Tai kasvatetaan taimet itse...
Sitten voi toki itsekin kasvattaa taimia joko siemenistä tai pistokkaista ja juuriversoista. Siinä menee usein 2-5 vuotta, että taimet alkavat olla myymälässä myytyjen taimien näköisiä. Säästää kyllä rahaa.
Itse olen kasvattanut valkoista kuukausimansikkaa siemenistä, koska sitä ei ollut taimina myymälöissä. Ja onnistui hyvin. Jos muistan oikein, niin marjoja taimet alkoivat tehdä toisena vuotena. Siemenet piti kylvää tosi aikaisin eli vaati pitkän esikasvatuksen.
Maaliskuun kylvöt onkin nyt menossa parhaillaan, myös kuun mukaan.
Pihasuunnitelma tuo järkeä...
Kannattaa muuten varoa sitten, ettei ala ahneeksi ja hamstraamaan mitä tahansa taimia... kun ilmaiseksi saa. Se ei tiedä kuin kaaosta pihalla ja alkua pihan ongelmille. Eli suunnitelmallisuus on järkevän ihmisen taito! Silloin suunnitellaan pihaa ensin, ja sen jälkeen tietääkin, mitä kasvivaihtoehtoja voi hankkia pihalleen.
Kuvassa japaninruusukvitteni, jonka hedelmiä käytetään säilönnässä. Sen paikka on hyvä miettiä huolella, sillä se kukkii komeasti ja tekee hedelmiä vain hyvällä kasvupaikalla.#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...
Kasvuvyöhyke I
Kasvuvyöhyke II
- Sarin puutarhat
- Pienenpieni farmi
- Urban Farming kaupunkiviljely
- Oma tupa, tontti ja lupa
- Stellan kolmas luonto
Kasvuvyöhyke III
Kasvuvyöhyke IV
Vyöhyke V
Vuoden 2020 suuntana omavaraisuu -sarjan kirjoitukseni alla. Vuoden ensimmäisissä on linkit viime vuoden postauksiin.
- Suunnitelmia tälle vuodelle - suuntana omavaraisuus kotipihalla - tammikuu
- Esikasvatus vai valmiit taimet - suuntana omavaisuus kotipihalla - helmikuu
Mukavaa viikon alkua!
Terkuin Sari
Meillä ei onneksi ole noita etanoita, vielä ainakaan. Yhden lumimarjapensaan taimen kaivoin Espoosta, mutta en ainakaan huomannut että sen mukana olis tullut matkustajia. Ihan omaa tyhmyyttäni toin vanhalta talolta perennojen mukana vuohenputkia ja voi miten hankala se on hävittää!
VastaaPoistaJoskus muratin mukana tuli jotain öttiäisiä ja nehän levisi melkein kaikkiin mun sisäkasveihin. Kyllä näköjään saa tarkkana olla.
Kiitos kommentista! Siinä on tosi hyviä varoittavia esimerkkejä, miten voi käydä. Uuteen istutukseen ei todellakaan toivo vuohenputkea! Ja jos on tarkkana ja tutkii kasveja hyvässä valossa, niin noita harmeilta osaa välttyä. Onneksi :)
PoistaMinulle kävi kerran hassusti, kun uuden orkidean lehdillä oli paljon valkoisia pieniä roskia. Osan pyyhin pois ja en tutkinut niitä sen tarkempaa. Kunnes löysin ison villakilpikirvan. Heti välittömästi käsittelin lehdet luonnonpyretriinillä. Onneksi sain ne hävitettyä. Kannattaa siis tosiaan olla tarkkana.
Tosi tärkeä huomio, ettei etanoita kannata levittää pihasta toiseen. Espanjansiruetana kun on tosi haitallinen vieraslaji, josta pitäisi kaikin voimin koittaa päästä eroon, niin asiaa ei ainakaan edistä se, että ihmiset vaihtelevat kasveja varomattomasti.
VastaaPoistaTotta, saa olla kyllä aika tarkkana, kun tuo pihalleen uusia kasveja tai täytemaata. Tai vaikka ulkona olleita lavoja, joiden mukana voi tulla noita siruetanoita tai lehtokotiloita.
PoistaNilviäiset kun pääsevät pihalle, niin niistä on lähes mahdotonta päästä eroon.
Meille tuli vahingossa pihaan vuohenputkea aitataimien mukana. Minä olen sitä pientä kasvustoa haalinut, sillä tykkään syödä niitä. Meillä ei ennestään ollut vuohenputkea ollenkaan.
VastaaPoistaVanhemmilla pihoilla vierailemassani tontin aina pihanurmikkoa rikkojen toivossa. Etsin sieltä aina poimulehtiä. Niitäkään ei meidän pihalta löydy. Jonkun ruoka on siis toisen aarre
Moni vanhan pihan omistaja ottaisi sinut ilomielin vieraakseen :)
PoistaVuohenputkihan on ihan kaunis kasvi ja jopa herkullinen, mutta hankala rikkaruohona kukkapenkissä tai mansikkamaalla. Et ole ajatellut kasvattaa poimulehteä pihallasi? Vaikka viljelylaatikossa, tai kukkapenkin reunalla.
Jälkikäteen ajatellen koen säästäneeni väärässä kohtaa kun ostin hedelmäpuiden taimet liian pieninä noin 15-20 euron taimina. Ne kasvavat niin turkasen hitaasti, että jo joku 35 euron taimi olisi ollut ihan järkevä sijoitus. Aika on rahaa myös tässä mielessä ��
VastaaPoistaTuo on kyllä hyvä pointti uuden pihan omistajalle! Jos hankkii monta omenapuuta, niin osa niistä kannattaa ostaa niin isoina, kun löytää. Nimittäin osa lajikkeista tekee ekan sadon vasta noin 10 vuotiaana... ja mitä isompi puun taimi, sen vanhempi se yleensä on.
PoistaOlen aina ollut hyvin varovainen vaihdokkitaimien kanssa, juurikaan niitä en omaan pihaan enää haluakaan, paitsi luottoystäviltä. Taimistoillakin kannattaa olla tarkka todellakin taimen kunnon ja mullan ulkonäön perusteella, keuhkosammalkaan ei ole kovin kiva tuliainen taimen mukana.
VastaaPoistaMonesti sen oppii juuri kantapään kautta ja jatkossa tutkii kaikki taimet tosi tarkkaan. Niin ruukun pohjan kuin mullan pinnankin. Ja vielä istutusvaiheessa vähän tutkii tarkemmin juuripaakkua ja sen multaa. Nyt kun vieraslajien säädökset tiukkenivat, niin todennäköisesti myös myymälät on tarkempia näissä asioissa.
PoistaMinäkin olen kasvattanut valkoista kuukausimansikkaa siemenestä, yllätyin miten helppoa oli. Pääosan kasveista hankin valmiina taimina, joko myymälöistä tai muilta harrastajilta. Keuhkosammaleen olen saanut niistä riesakseni mutta muilta riesoilta olen toistaiseksi välttynyt. Kasvihuoneeseen huolin vain itse siemenstä kasvatettuja tomaatteja, näin olen säästynyt tuhoeläimiltä.
VastaaPoistaKuukausimansikan kasvatus oli tosiaan yllättävän helppoa, kunhan kylvi siemenet riittävän ajoissa :) Ne taimet on vieläkin elossa ja tuottavat mansikoita, siis kesäisin.
PoistaTuo siemenistä kasvatus onkin hyvä ennaltaehkäisykeino tauteja ja tuholaisia vastaan. Tai sitten se, että ostaa taimet luotettavista puutarhoista ja myymälöistä. Niissä työskenteleville ammattilaisille se on kunnia-asia, että taimet lähtevät asiakkaille hyvässä kunnossa ja ilman ötököitä.
Tuo tuholaishomma unohtuu monilta kun taimia annetaan eteenpäin tai kun taimia hankitaan muilta. Itsekkin olen jakanut pihalta kasveja pois mitä en itse halua säilyttää ja hakenut mm raparperia omaan puutarhaani.
VastaaPoistaTaimien vaihto ja antaminen on kiva puutarhaperinne sekä yhteisöllisyyttä. Ne ovat tosi hyviä asioita :) Kunhan vain muistaa tarkistaa taimet huolella... ja välillä iltaisin kävellä omalla pihalla. Vain siten huomaa, onko nämä nilviäiset jo saapuneet omallekin pihalle.
PoistaKanat ovat olleet hyvä armeija lehtikotiloita vastaan, mutta espanjan siruetana voisi olla niillekin liian suuri herkkupala.
VastaaPoista(Ihana taimistokuva! Heti tuli ikävä kesää :D )
Kiitos :) Olisi kiva jo päästä ostamaan ja istuttamaan uusia taimia sekä tutkimaan kevään uutuuksia. Ei mene enää kauaa, niin on jo ekat puutarhamessut, jee!
PoistaNoita siruetanoita ei kuulemma syö monetkaan eläimet. Taisi olla ankat, joille ne kelpaavat :)
Tosi hyviä pointteja. Itselläni eniten rahaa tuntuu menevät juuri heräteostoksiin, vaikka periaatteessa minulla on löyhä suunnitelma eli lista kasveista joita vaikka alennusmyynneistä juuri etsin.
VastaaPoistaNe taitaa olla ne heräteostokset tai "kun ilmaiseksi saa" niitä, mitkä välillä tuottavat pientä harmitusta sitten joskus myöhemmin. Se, että asuu vähän kauempana myymälöistä kivasti jarruttaa hankintoja. Toisaalta, kun menee ostoksille, niin on pakko miettiä ostoslista valmiiksi, jotta muistaa kaikki.... ja ostoslista on sitten aika pitkä :)
PoistaSilloin kun Espanjan tappajaetanoista alettiin puhua, iskin raivoisasti lapiolla yhden etanan palasiksi. Ukkostamaan, joka on hyödyllinen lahopuun syöjä.
VastaaPoistaSilloin alussa varmasti moni muukin tappoi ukkoetanan, jos sellaiseen törmäsi. Onneksi nykyään näiden eroista on paljon puhuttu, ja kuviakin on usein lehdissä.
PoistaItse en ole koskaan nähnyt ukkoetanaa livenä... jospa tänä kesänä :)
Sydän verta vuosi, kun tyttären perhe teki piharemppaa ja kaatopaikalle meni monta ihanaa pallotuijaa. Mutta he asuvat alueella, missä on sateella ryöppyämällä kotiloita. Joten riskiä en halunnut ottaa.
VastaaPoistaHyvä, ettet ottanut tuijia pihallesi. Olisi kyllä ollut iso riski saada niiden mukana kotiloita, ja sen jälkeen niitä ei enää saisikaan hävitettyä pihalta.
Poista