Lempeässä hoidossa kiinnitetään huomiota maahan, sillä hyvinvoivassa maassa kasvit kukoistavat. Luonnon omilla keinoilla rikkaruohot, tuholaiset ja kasvien sairaudet pysyvät aisoissa. Kun tiedetään milloin on oikea aika toimia ja miten toimitaan, jää turha stressi ja huoli pois, ja oleelliset toimet saa tehtyä. Tästä syntyy pikkuhiljaa myös rennompi ja lempämpi asenne puutarhan hoitoon ; )
.
Esimerkiksi näin kuivana kautena ( meillä on satanut todella vähän) kastellaan ne kasvit, joille kastelu on nyt elinehto, ja kastelu tehdään järkevästi ; )
Alla olevalle kärhölle on annettu vettä ja lannoitetta pitkin kesää...
Uudet taimet täytyy kastella ! Kuten tämä ihana The Bride -hortensia. Sen vanhat kukat ovat saaneet vaaleansinertävää sävyä enemmän. Kertoo maan olevan hapan, ilman mitään pH testausta, hih ; )
Hyvä syyslannoituksen ja kalkituksen ajankohta on nyt 6.-8.8. 2010 perinnetiedon ja kuunvaiheiden mukaan. Ja silloinkin se tehdään maan ja kasvien tarpeet huomioiden. Ylimääräistä ravinnetta ei laiteta maahan, sillä sehän menee pohjavesiin... Niin ja kannattaa huomioida myös sää - vain vesi liuottaa lannoiterakeet maahan kasvien käyttöön.
.
Nurmikon hoitoon vaikuttaa moni asia. Meillä on vanha perinteinen kukkiva nurmikko, jota ei tarvitse kastella, eikä syyslannoittaa.
Pikkuomppuja on tippunut paljon puista, varmaan tämän kuivuuden takia.
Näin kuivana kesänä pensaat tekevät paljon juurivesoja. Alakuvan juhannusruusun vesat ovat parin metrin päässä pensaasta. Ovat päässeet pitkiksi, koska nurmikkoa ei ole leikattu tuosta kohti kuukauteen.
Hyvä ajankohta kitkemiseen ja vesakon raivaamiseen perinnetiedon ja kuunvaiheiden mukaan on taas tullut ajankohtaiseksi. Eli 7. - 9.8. 2010 on loistava hetki näille toimille !
Kun puutarhassa viihtyvät linnut, sammakot jne suuria tuholaislaumoja ei todennäköisesti tule. Eli pääsee siinäkin helpommalla... meillä on ollut liikaa kirvoja vain ryhmäruusuissa ja yhdessä daaliassa. Niitä on sitten sumutettu laimennetulla luonnon pyretriinillä ja nokkosvedellä.
Kun puutarhassa viihtyvät linnut, sammakot jne suuria tuholaislaumoja ei todennäköisesti tule. Eli pääsee siinäkin helpommalla... meillä on ollut liikaa kirvoja vain ryhmäruusuissa ja yhdessä daaliassa. Niitä on sitten sumutettu laimennetulla luonnon pyretriinillä ja nokkosvedellä.
Lempeä puutarhanhoito kuulostaa terminäkin jo ihanan rauhoittavalta. Hyvä ja ajatuksia herättävä juttu, kiitos! Vaikka puutarhaa ja sen hoitoa kuinka rakastaisi, saattaa se muodostua riippakiveksi, jos puuhaan suhtautuu ryyppyotsaisesti verenmaku suussa. Hitaasti tekeminen, luonnon tarkkailu ja oikeaan aikaan ajoitetut työt pitävät sekä puutarhan että tarhurinkin oikeassa vireessä.
VastaaPoistaMinäkin hoidan tätä Ihememaatani lempein periaattein. En edes lannoita millään, sillä onnekseni täällä kasvaa kaikki lannoittamatta. Maa on vanhaa merenpohjaa osittain, tummaa kuin musta multa konsanaan. Perennapenkkeihin olen laittanut kompostimultaa.
VastaaPoistaKastelen vain nuppuvaiheessa olevia perennoja ja kesäkukkia... ja tietenkin juuri istutettuja taimia.
Cajanderin Luontopiha muistutti minua taas siitä, mikä on tärkeää: linnut, siilit ja sammakot. Meillä on nyt niitä kaikkia;-) ja kirvoja ei ikinä ole ollut näin vähän!
VastaaPoistaArvaa, olisinko ryhtynyt juuri tänä suvena massiivisiin uudisistutuksiin, jos olisin tiennyt tulevan kesän kuuman kuivuuden. Tässä on sitä iloa saanut hakea, kun on alettu joka ilta kastella klo 22. Onneksi se on nyt ohi!
Maria - näinhän se on ! Ihminen osaa muuttaa helpon homman suureksi ahdistuksi, ihan vain etukäteen päivittelemällä ja tuskailemalla. Siinä me ihmiset ollaan kyllä tosi taitavia ; )
VastaaPoistaTuijaR. - puutarhasi kasvit näyttävätkin kasvavan rehevästi : )
Yllätyin ihan, kun yhdessä julkisessa puutarhassa sadettimet ovat päällä yötä päivää. Niitä vain siirrellään paikasta toiseen...kallista puuhaa. Onneksi suurin osa kasveista kestää nämä kuivat jaksot, ilman kastelujakin...
Leena Lumi - voi teitä onnekkaita ! Meillä kuivuus vielä jatkuu... Monesti näissä puutarhahommissa toivoisi omaavansa ennustajan lahjat, hih ; )
Tuo Luontopiha on kyllä tosi hyvä kirja !
Kiitos tietoiskusta. Kaikki on tarpeen amatöörille.
VastaaPoistaKysymyksiä jos saan esittää kun en ole oikein perillä.Mitä mieltä olet tuhkasta.Kerään talven aina tuhkat peltiämpäriin ja kevään tullessa ripottelen tuhkat kukkamaille,hyvä vai paha!?
VastaaPoistaViime talvena ziljoona kiloon lunta tippu rhodon päälle ja se ei pitänyt siitä,joten tiputti alaoksista kaikki lehdet.Vehka parka on todella surkeen näköinen,uskallanko leikata sitä vai suuttuuko entistä enemmän(lähteekö se kasvaan uudestaan leikkauskohdista)?????
Jos kehtaat jotenki valaista minua asiassa olisin ikuisesti kitollinen seuraavaan kysymykseen asti:)
Henrietta
Lempeää puutarhanhoitoa minäkin suosin, linnut auttavat ötököiden tuhoamisessa ;-)
VastaaPoistaarleena - ole hyvä : ) Ajattelin laittaa tuosta lempeästä hoidosta juttua, kun tiedän monen nykyään olevan ihan pihalla puutarhan hoidosta ; ) Vanhat tiedot kun eivät enää siirry isältä pojalle.... vaan tietoa haetaan jopa vain mainoksista.
VastaaPoistaHenrietta - puuntuhka on tosi hyvää ainetta puutarhan kasveille. Se on kalkitsevaa eli ei sovi sille alppiruusulle. Vanhempi juttu aiheesta http://sarinpuutarhat.blogspot.com/2010/04/puutarhan-kalkitus.html
Alppiruusua ei leikata alas, niin kuin vaikka kurtturuusua. Huonot tai hassusti sojottavat voi toki leikata pois : )
tia - linnut ovatkin super ihania puutarhurin apulaisia ! Ja onhan niitä niin mukava seuratakin : )
Uii kuinka paljon täällä on taas kaunista, juu lempeätä hoitoa kaikille suosittelen minäkin...
VastaaPoistaja kun talvisin ruokkii lintuja, niin kesälläkin ne viihtyvät puutarhassa napsimassa herkkuja..!
Oikein kaunista päivää, sillä sitähän nyt on ja mukavaa iltaa sinulle Sari!
Kiitos kaunis.En ole laittanut tuhkaa rhodolle,jotain alitajuista koska en ole tiennyt asiaa...
VastaaPoistaPitäneen tyytyä katsomaan raakkurhodo parkaani josko siitä tulisi ensi vuonna hieman parempi.Harmittaa kauheesti kun se on ollut todella iso ja rehevä.Hyvää viikonloppua ja kiitos viellä.
Jälleen tärkeää tietoa ja ajatuksia!
VastaaPoistaOlen myös tutkinut Cajanderin luontopiha-kirjaa, pidän siitä kovasti.
Kauniisti sanottu - lempeää hoitoa.
VastaaPoistaTuon kun muistaisi uksiessa rikkaruohojen ja itikoiden kanssa ;)
Ihana otsikko ja postaus!
VastaaPoistaCajanderin Luontopiha-kirjaa minäkin olen lukenut ja tykännyt siitä.
Paljon tietoa oli taas postauksessasi!
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Täältä löytää aina niin ihania vinkkejä ja ohjeita, kiitos kun jaksat niitä kirjoitella :)
VastaaPoistaSirkka - kiitos : ) Totta, tuo lintujen talviruokinta pihalla totuttaa linnut puutarhaan. Niin viihtyvät siellä myös kesälläkin, etenkin jos on vettä, syötävää ja pesimispaikkaa tarjolla ; )
VastaaPoistaIhanaa viikonlopun jatkoa sinullekin Sirkka !
Henrietta - ole hyvä : ) Rhodoihin tulee aika helposti lumituhoja. Onneksi yleensä tuuheutuvat, kun menee vuosia. Toivotaan ainakin niin...
Mukavaa viikonloppua sinullekin !
Sussi - tuo Cajanderin Luontopiha kirja on ajaton opus. Heti kun pihasta häviää luonnon eläimet tai maan pieneliötoiminta vähenee, puutarhan tasapaino järkkyy. Ja seurauksena on tuholaisia, tauteja ja kasvien heikkoutta....
Ainosofia - niin, se tarkoittaa myös, että on lempeä itselleenkin ; ) En suostu kitkemään, jos itikoita on tosi paljon. Ehtiihän ne rikkaruohot kitkeä sitten, kun tuulee enemmän...
Susanne - kiitos : ) Yllättävän monelle tuo kirja näyttää olevan tuttu... sehän on kyllä hyvä kirja : )
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinullekin !
Terhi - kiitos : ) Blogin pitäminen on kivaa puuhaa..., etenkin kun saa mukavia kommentteja : )
Kiitos hyödyllisestä vesakonraivausvinkistä! Meillä kasvaa jyrkässä rinteessä pääasiassa vuorenkilpeä, mutta näin loppukesästä joukosta lykkää jos jonkinlaista lehtipuun alkua ja jopa vuorimäntyä. Raivasin nuo tunkeilijat viikonloppuna, jään jännityksellä odottamaan, miten tuo tarkoin valittu raivausajankohta vaikuttaa :-)
VastaaPoistaOlen itsekin miettinyt, voiko puuntuhkaa hyödyntää puutarhassa. Meillä sitä kertyy, koska on puulämmitys. Ensi keväänä uskallan sitä siis kokeilla.
Olen lempeän puutarhanhoidon kannattaja, ja otan aina talteen siihen liittyviä hyviä vinkkejä. Esim. alkukesästä annoin äkkilähdön retiisin taimia kiusannelile pienille vihreille madoille, kun suihkuttelin niitä mäntysuopa-chili-vesiseoksella. Nyt loppukesästä taas valkeni kumppanuuskasvin merkitys, kun huomasin, että isosamettikukka keräsi itseensä valtaisan määrän pikkukoppiaisia, mutta vieressä kasvavat porkkanat ovat ihan siistejä. Kunpa vielä saisi sammakoita huokuteltua pihapiiriin!
Sari - kerrothan joskus, miten tehokas oli vesakontorjunta-aika : )
VastaaPoistaMe olemme levittäneet tuhkan puutarhaan jo vuosikausia ; ) Ei siis kuitenkaan happamanmaan kasveille, mutta nurmikolle, pensaille, puille, perennoille...
Meillä on pihalla pari sammakkoa, jotka asustelevat rajaojissa. Niitä aina vähän säikähtää, kun yllätten pomppaavat ihan vierestä... yksi on vielä aika "rumakin" ; )
Liekö liian lempeää hoitoa minulla, en tiedä. En ole juuri lannoittanut pihaani, mutta: kaikki kasvaa ihan vimmatusti tällä pohjois-pohjalaisella savisella pihalla. Varsinkin rikkaruohot. Kateellisena katson pihoja muualla. Mistä ihmeestä moinen kasvuvimma johtuu? Ja mitä teen väärin kun tontilla on niin paljon nokkosia ja koiranputkia joita kiskon juurineen läjäpäin aina ehtiessäni?
VastaaPoistaHelena - savihan on tunnetusti tosi viljavaa maata ; )
VastaaPoistaKummatkin kasvit leviävät siemenistä tosi hyvin. Maassa voi olla paljon vanhoja siemeniä tai kasvit pääsevät siementämään lisää jossain lähistöllä. Eli ei auta kuin kitkeä, ja estää uusien siemenien kehittyminen katkomalla varret ennen kukintaa. Kummatkin hommat kannattaa tehdä kuun vaiheiden mukaan.
Jos ei saa kitkettyä niitä juurineen, jäävät juuret eloon... eli juurista kasvaa uudet varret.
Rehevällä pihalla korostuu kasvivalinnan tärkeys, siis koristekasvien. Niiden on hyvä olla sellaisia, että pärjäävät rikkaruohojen kanssa ; )