Vehreä ja tunnelmallinen piha marraskuussa - suunnittele se itse

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Talvivihreillä kasveilla luot helposti vehreyttä pihalle, kun valitset sopivimpia ja suunnittelet ne tärkeisiin kohtiin. Silloin piha näyttää marraskuussa ja myös keväällä heti lumen sulamisen jälkeen kauniin tunnelmalliselta puutarhalta. Kaiken lisäksi piha on usein myös helppohoitoisempi.

Vehreän vihreät lehdet marraskuussa...

On monia perennoja, joilla lehdet ei lakastu syksyllä, vaan ne ovat vihreitä läpi talven. Yksi parhaimmista on tämä kuvan vuorenkilpi (Bergenia). 

Vaikka moni ei pidä siitä lainkaan, niin tähän aikaan se näyttää aivan upealta. Jotta sen marraskuinen kauneus pääsee oikeuksiinsa, sen kasvupaikka kannattaa valita huolella. Näet siitä lisää: Lehtevä vuorenkilpi syksyllä - pihasuunnittelu.

Itse en laittaisi sitä pääoven viereen, vaan kauemmas siitä. Oleellista on siis sijoittaa se hyvään kohtaan ja tietysti sille sopivaan kasvupaikkaan. Näistä löydät selkeät ohjeet pihasuunnittelukursseilta.

On myös paljon muita hyviä talvivihreitä perennoja, joista pari tässä: Harjaneilikka ja harmaakäenkukka syksyllä.

Marjoja tekevillä pensailla kivaa tunnelmaa...

Lumimarja (Symphoricarpos) on tosi veikeän näköinen tähän aikaan syksystä, kun sen oksissa on valkoisia marjoja. Ne ikään kuin hohtavat pikkupalloina ja näkyvät kauas. Siitä tulee ihan omanlainen syksyinen tunnelma pihalle, etenkin tällaisina sateisen harmaina päivinä.

Monet muutkin pensaat tekevät marjoja, joita linnut käyvät syömässä. Eli niillä saat lisättyä oman pihasi monimuotoisuutta hyvin helpolla tavalla. Siitä lisää: Lintujen talviruokinta pihan kasveilla.

Lumimarja tekee jonkin verran juuriversoja, mutta voit valita pensaita, jotka eivät tee juuriversoja tai muuten lisäänny liikaa. Siten pihasi myös pysyy jatkossa helppohoitoisena.

Tuoksukurjenpolvella lehdet talventuloon asti...

Tällaisilla perennoilla eli kukkapenkkikasveilla, joilla lehdet lakastuvat vasta talvella, saa myös kivasti vehreyttä syksyiseen pihaan. 

Kuvan ylälaidassa verikurjenpolven (Geranium sanguineum) lehdet ovat jo lakastuneet, kun taas tuoksukurjenpolven (Geranium macrorrhizum) lehdet ovat edelleen vihreät. Se onkin suosittu maanpeiteperenna, eikä ihme. Se kuuluu myös omiin suosikkeihini 😊

Ikivihreät pensaat ja havukasvit tuovat vehreyttä talvella...

Meillä on vain muutamia pensaista, joilla on talvellakin lehdet ja yksi suosituimpia on kuvan alppiruusu (Rhododendron). Pakkasella sen lehtien asento muuttuu ja suojasäällä ne palautuvat normaaliksi, mikä on aika jännä ilmiö. Lisäksi näin marraskuussa alppiruusulla on jo nuppusilmut näkyvissä oksien päissä.

Etenkin korkeammilla havukasveilla saa luotua pihalle vehreyttä talviaikaan, kun maan peittää paksu lumikerros. Tällaiset havupuut ovatkin tärkeitä myös pihan pikkulinnuille ja oraville. Sellaisilla havukasveilla saat siis lisättyä myös pihan monivuotoisuutta.

Havupuissa on paljon vaihtoehtoja eli niistä löytyy myös hyvin kapeita ja vähän tilaa vieviä. Toki löytyy myös hyvin leveiksi kasvavia ja paljon tilaa vaativia. Joten kasvilajin valinta ja sen paikka pihalla on hyvä suunnitella huolella jo senkin takia, että se osuu talviajan tärkeään näkymään.

Miltä piha näyttää nyt marraskuussa...

Nyt onkin hyvä tarkastella omaa pihaa ja katsoa, onko se vihreän vehreä ja tunnelmallinen. Vai kaipaako se lisää vehreyttä. Tähän aikaan nimittäin näkee parhaiten muutostarpeen ja siksi on helppo lähteä suunnittelemaan sitä vehreämmäksi - marraskuun ja lumettoman talven ajaksi.

Miten pihan saa paremmaksi pienellä budjetilla, siitä lisää täällä: Piha edullisesti - säästä rahaa pihasuunnittelulla.

Suunnittele pihaa itse tai yhdessä ystävän kanssa...

Olen huomannut, että yhä useampi suunnittelee omaa pihaa yhdessä ystävän tai lähisukulaisen kanssa. Tämä trendi on selvästi kasvussa, ainakin pihasuunnittelukursseillani. Se näyttää olevan myös erittäin toimivaa.

Kumpikin suunnittelee siis omaa pihaansa, mutta he keskustelevat yhdessä pihoistaan usein. Pihoista muodostuu heille ikään kuin uusi innostava harrastus.

Kun saa kertoa tutulle ihmiselle oman pihan suunnittelun haasteesta, sen ääneen sanominen usein tuo jo itselle selkeyttä. Keskustelut myös auttaa löytämään ratkaisuja. Muutenkin yhdessä suunnittelu on aina mukavampaa.

Koska tämä yhdessä ystävän kanssa suunnittelu on minusta niin loistava harrastus, niin Sarin pihasuunnittelukursseista saa nyt marraskuussa -20% alennuksen. Sen saa alennuskoodilla, mistä lisää täällä: Pihasuunnittelukurssi yhdessä.

Pihasuunnittelukurssit ovat verkkokursseja, jotka ovat käytössä pitkään. Kummassakin on haluttaessa myös live-tapaamisia Teamsissä. Näet tarkemmat tiedot kursseista täältä: www.sarinpuutarhakurssit.fi

Kurssit kuuluvat yritykseni Puutarha Studion tarjontaan.

Olisi kiva kuulla, mikä kasvi on vielä vihreänä pihallasi näin marraskuussa?

Puutarhaterveisin Sari

Hedelmäpuiden talvisuojaus jäniksiltä, peuroilta ja myyriltä

 

Hedelmäpuille laitetaan talvisuojaukseksi verkot ja runkosuojat, jotta jänikset, rusakot, peurat ja myyrät eivät pääse syömään niiden runkoa tai oksia. Paras aika laittaa suojaukset paikalleen on syy-lokakuu, mutta jos et vielä ole laittanut, niin kannattaa tehdä se nyt heti.

Korkea metalliverkko estää rusakoita, jäniksiä ja peuroja...

Nuorille hedelmäpuille sekä muille puun taimille laitetaan vähinään 1,5 metriä korkea metalliverkko puun ympärille. Jos pihasi on runsaslumisella alueella, verkon on hyvä olla korkeampi, jotta rusakot, jänikset, peurat, kauriit ja hirvet eivät pääse syömään hedelmäpuun oksia lumen päältä.

Kuten kuvassa, kanaverkkoa eli metalliverkkoa tukee pari maahan kiinnitettyä tukiseivästä. Näin isot eläimet eikä rankka lumimyräkkä pääse painamaan verkkoa alas tai vinoon.

Hedelmäpuun runko suojattu myyriltä...

Nuorien hedelmäpuiden, kuten omenapuun, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuiden, runkojen ympärille kiepautamme muoviset runkosuojat, jotta peltomyyrät eivät pääse nakertamaan puun kuorta. Ne nimittäin liikkuvat maanpinnalla ja syövät puun rungon alaosaa. 

Talvella ne ovat lumen alla piilossa, maan pinnalla, ja voivat tehdä ison tuhon hedelmäpuulle sekä muillekin nuorille puille. Tuho paljastuu vasta keväällä, kun lumet sulavat. Sen takia runkosuojan alapää tulee olla tiiviisti multaa vasten, jotta se estää myyriä.

Muoviset runkosuojat ovat puun rungon ympärillä syksystä kevääseen. Ne on sitkeää ja kovaa muovia, joten kestävät pitkään hyvänä. Nämä meidän on ainakin 30 vuotta vanhoja, ehkä vanhempiakin.

Myyräverkko hedelmäpuiden talvisuojauksessa...

Toinen vaihtoehto runkosuojalle ja kanaverkolle on käyttää myyräverkkoa, jossa verkon silmäkoko on noin 1 cm. Siitä ei pieni peltomyyrä pääse läpi ja silloin ei tarvitse erikseen olla runkosuojia. 

Tietysti myyräverkon alareuna tulee kiinnittää maahan tiukasti, jotta hyvin pienikään myyrä ei pääse livahtamaan nurmikon ja verkon alareunan välistä verkon sisälle.

Mille muille kasveille tehdään talvisuojaus...

Pensasmustikat on meillä ympäri vuoden kanaverkkoaitauksessa. Niiden läheltä kulkee metsäkauriit jatkuvasti ja pensasmustikat kuuluvat myös rusakon herkkuihin. Lisäksi kesällä harakat söivät pensaasta raakileita, joten on ollut helpompi pitää pensasmustikoilla verkko ympärillä jatkuvasti.

Tuijat ja marjakuuset suojataan peuroilta ja kauriilta...

Talvella sekä aikaisin keväällä näyttää peurat tai kauriit liikkuvan laumana syömässä tuija-aitoja ja myös yksittäisiä tuijia. Meillä onneksi ne ovat syöneet vain hieman alaoksia, mutta joillain pihoilla on tuijien alaoksista syöty kaikki vihreä niin korkealle, kun peurat ovat ylettyneet.

Marjakuusen oksia metsäkauriit sen sijaan söivät keväällä pahasti. Aiemmin olimmekin suojanneet sen metalliverkolla, mutta emme enää viime syksynä. Olisi kannattanut.

 

Talvenarat kasvit suojataan pakkasten alettua... 

Talvenarat kasvit, kuten ryhmäruusut ja köynnösruusut suojataan, vasta kun maanpinta on jäätynyt. Näet miten me sen teemme täältä: Ryhmäruusut suojattu talvisuojaturpeella. Pihamme on siis II-vyöhykkeellä.

Samoin talvenarat perennat on hyvä suojata talvisuojaturpeella. Näin itse sain kerran uudet laventelit talvehtimaan, kun kaikki suojaamattomat paleltuivat täysin ja kuolivat. 

 Japaninruusukvitteni suojataan myös rusakoilta...

Meidän puutarhassa kasvaa vanha japaninruusukvitteni ja rusakot syövät sen oksien latvat joka talvi. Välillä ne syövät lähes kaiken edellisen kesän kasvun pensaasta. Mutta se ei haittaa, sillä ruusukvitteni kukkii vanhoihin oksiin. Siksi emme suojaa sitä verkolla.

 

Hedelmäpuiden talvisuojaus lyhyesti...

• suojaa puun runko myyriltä muovisella runkosuojalla tai myyräverkolla (silmäkoko n. 1 cm)
• runkosuojan tai myyräverkon alareuna tiiviisti multaa vasten
• jäniksiä, rusakoita ja peuroja vastaan nuoren puun ympärille vähintään 1,5 m korkea metalliverkko
• tue verkko tukiseipäillä, ettei lumi paina sitä alas
• runsaslumisella alueella verkon on oltava korkeampi
• paras aika on syys-lokakuu, mutta tee suojaus heti, jos se on vielä tekemättä

Pihasuunnittelussa jo huomioidaan suojaamistarve...

Jos haluaa mahdollisimman vähän suojattavia kasveja pihalle, niin se kannattaa aina huomioida pihan suunnittelussa. Silloin suunnitelmaan valitaan kasveja, joita peurat tai jänikset eivät syö. Se helpottaa  pihan hoitoa.

Jos haluaa hedelmäpuita ja muita suojattavia, niin ne kannattaa sijoittaa pihalle siten, että talvisuojausten laitto on mahdollisimman helppoa.

Helppohoitoinen piha saadaan vain suunnittelemalla se helppohoitoiseksi, oli piha sitten uusi tai vanha. Näet lisää: Helppohoitoinen ja ekologinen piha - näin suunnittelet sen itse.

Tuleeko sinulle muita kasveja mieleen, mitkä kannattaa suojata näin syksyllä?

Puutarhaterveisin Sari

Siperiankurjenmiekka - helppohoitoinen perenna pihasuunnittelussa

 

Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) on talvenkestävä helppohoitoinen perenna, joka menestyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla sekä kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa. Sen kauniin sininen kukinta onkin monelle tuttu, mutta harva huomaa sen upean heinämäisen lehdistön. 

Siro siperiankurjenmiekka pihasuunnittelussa...

Pihasuunnittelun näkökulmasta siperiankurjenmiekka on monikäyttöinen perenna, sillä se menestyy monenlaisella kasvupaikalla ja on talvenkestävä koko Suomessa. Lisäksi kukat ovat hyvin sirot, joten sillä saa luotua myös keveyttä kasviryhmiin, mitä välillä pihasuunnittelussa kaivataan. 

Sinikukallinen perenna...

Siperiankurjenmiekka kukkii siis kesäkuun loppupuolta heinäkuun alkupuolelle, riippuen hieman säästä ja kesän etenemisestä. Meidän pihalla se usein aloittaa kukkimisen jo kesäkuun puolessa välissä.

Kukkien väritys vaihtelee, yleensä kukat ovat siniset. Siperiankurjenmiekasta on jalostettu lajikkeita ja niiden kukat voivat olla vaaleansinisiä tai valkoisia. Lajikkeiden suomenkielinen nimi on usein loistokurjenmiekka (Iris Sibirica-Ryhmä). Edellisessä kuvassa on loistokurjenmiekkaa ja alla olevassa kuvassa siperiankurjenmiekkaa.

Nämä siperiankurjenmiekkojen kukat eroaa muista tavallisten kurjenmiekkojen kukista siitä, että näiden kukissa ei ole partaa. Näet parran täältä: Vanha saksankurjenmiekka perinnekasvi.

Siperiankurjenmiekan heinämäiset lehdet pihasuunnittelussa...

Usein pihasuunnittelukursseilla opiskelijat aluksi huomioivat vain kasvien kukat. Ja kun kurssi etenee, he oivaltavat myös kasvien lehdistön merkityksen suunnittelussa. Siperiankurjenmiekka onkin juuri loistava esimerkki kasvista, jonka lehdistöllä on oma koristearvonsa. Sillä on nimittäin kauniit heinämäiset lehdet ja sen korkeus on 70-100 cm.

Siniset kukat ja oranssi ruskolilja vierekkäin...

Meidän puutarhassa siperiankurjenmiekan (tai loistokurjenmiekan) vieressä kasvaa ruskoliljaa, joka on vanha perinnekasvi. Niiden väriyhdistelmä on minusta raikas vihreyden keskellä. Kummatkin ovat yhtä helppohoitoisia ja kukkivat joka kesä. Lisää ruskoliljasta: Ruskolilja - sitkeä perinnekasvi.

Siperiankurjenmiekka helppohoitoinen perenna...

Siperiankurjenmiekka on yllättävän vaatimaton kasvupaikan suhteen. Sen sijaan jalostetut lajikkeet eli loistokurjenmiekat ovat vaateliaampia ja talvenarempia, eivätkä välttämättä talvehdi kosteassa maassa.

Siperiankurjenmiekan kasvupaikka...

• Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka
• Varjossa ei ehkä kuki, mutta lehdet on kauniit
• Maan on hyvä olla tuoretta tai kosteaa
• Saattaa viihtyä myös kuivahkolla paikalla
• Talvella maa ei saa olla liian märkää 

Siperiankurjenmiekan hoito-ohje...

• Kastellaan ekana kesänä, ei sen jälkeen
• Lannoitetaan hyvin harvoin
• Vaatii jakamisen vasta hyvin vanhana

Lisää muita kurjenmiekkoja...

Rakastan kurjenmiekkoja (Iris) niiden erikoisen kukan ja lehdistön takia, joten niitä onkin kerääntynyt puutarhaamme monenlaisia.

• Se oudon värinen tarhakurjenmiekka, jonka piti olla vaaleankeltakukallinen. Sen väriin on jo tottunut ja se on alkanut näyttää kauniilta.
• Taatankurjenmiekka vanha perinnekasvi, jonka kukat ovat erikoisen väriset, vaikkakin tällä hetkellä trendikkäät.
• Vanha saksankurjenmiekka - perinnekasvi, jolla on sinisenlilat kukat. Tätä on yleensä vain  vanhoilla pihoilla.
• Keltakurjenmiekka - perenna ja luonnonkasvi, jota näkee siis välillä kasvamassa rannoilla. Sen lehdistö on myös tosi kaunis ja kukista puuttuu parta.
• Kukkaan hyödetyt iirikset jääkaapin avulla nämä kurjenmiekat ovat sipulikasveja. Ne kukkivat pihalla keväisin ja sen sipuleja voi kasvattaa kukkaan ruukussa.

Puutarhaterveisin Sari

Rosmariinin talvetus sisällä - omavaraisuus kotipihalla

 

Rosmariini (Salvia rosmarinus) talvehtii parhaiten valoisalla ikkunalla viileässä huoneessa 10-15 asteessa. Ulkona se ei talvehdi, mutta olen talvettanut sen onnistuneesti muutamana talvena. Nyt aion taas talvettaa tämän uuden rosmariinin, sillä se on edelleen niin hyvän näköinen, ettei sitä raaski heittää kompostiin.

Rosmariini lokakuussa parvekkeella... 

Nyt on ollut hyvin lämmin syksy ja rosmariini on edelleen parvekkeella. Se kestää viileää hyvin näin syksyllä, mutta ei keväällä ellei sitä ole vähitellen totutettu viileään. Yhtenä syksynä olin unohtanut ottaa rosmariinin sisälle ja yöllä oli ollut pari astetta pakkasta, mutta rosmariini ei ollut moksiskaan.

Rosmariinin takana on vanha punakukallinen pelargoni, joka pitää ottaa sisälle lähiaikoina. Sen aion myös talvettaa sisällä ikkunalla.

Rosmariinin kastelu talvella...

Istutin tämän rosmariinin kesällä altakasteluruukkuun, jotta kastelu olisi kesähelteellä helpompaa. Sen sijaan talvella sisällä, kastelen sen multaa vain päältä merilevävedellä. Mullanpinnan on nimittäin hyvä kuivahtaa ennen kastelua. Sitä kastellaan niukasti, ehkä kerran viikossa, riippuen huoneen lämpötilasta.

Saa siis olla tarkkana, ettei multa pysy jatkuvasti märkänä ja ettei multa myöskään kuivu liikaa. 

Muuten rosmariini on helppo talvettaa aurinkoisella ikkunalla viileässä huoneessa. Jos talvella ikkuna ei ole riittävän valoisa, sille kannattaa laittaa kasvivalaisin ja pitää sitä päällä enintään 12 tuntia. 

Kaupan rosmariini kesällä parvekkeella...

Tältä tämä rosmariinini näytti toukokuun lopulla, ennen altakasteluruukkuun istuttamista. Olin ostanut sen keväällä ruokakaupasta ja se viihtyi keväästä asti hyvin parvekkeella. Ja on siis sielä vielä edelleen.

Talvisäilytyksessä oleva rosmariini jouluna...

Tämä rosmariini on noin neljän vuoden takaa joulun aikaan. Senkin siis talvetin valoisalla ikkunalla viileässä huoneessa. Talvetus onnistuu tosi hyvin. Tämä säilyi minulla useamman vuoden, kunnes yhtenä talvena sen toisen puolen versot kuivuivat jostain syystä.

Näet kuvan tästä rosmariinista kesältä, ennen talvetusta: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella.

Tällä tavoin kaupasta ostetusta rosmariinista saa monivuotisen yrtin ruuanlaittoon. Tällainen pienikin omavaraisuuden lisääminen on aina hyvä juttu.

Riippuvaoksainen rosmariini ei talvehtinut kellarissa...

Yhtenä keväänä löysin meidän torilta tällaisen erikoisemman rosmariinin, joka oli riippuvaoksainen. Sen koetin talvettaa kellarimaisessa tilassa, missä on hieman valoa. Siellä se ei selvinnyt, vaan kuoli todennäköisesti sen takia, että siellä oli liian pimeää. Tämä oli kyllä veikeän näköinen.

 

Rosmariinin talvetus lyhyesti...

• rosmariini ei talvehdi ulkona
• se talvehtii sisällä viileässä 10-15 asteessa
• aurinkoisella ikkunalla tai kasvivalon alla
• kasvivalo saa olla päällä max. 12 tuntia 
• kastele niukasti talvella vedellä, jossa on merileväuutetta
• mullanpinta saa kuivahtaa ennen kastelua

Daalian juurakot nostettu maasta talvetukseen...

Muista talvetettavista kasveista daaliat on jo nostettu maasta ja ovat nyt viileässä tilassa "kuivahtamassa" ennen kellariin vientiä. Näin saadaan niiden juurakoista karistettua paremmin multaa pois.

Kuvia niistä sekä ohjeet talvetukseen, miten me sen teemme: Oranssit daaliat houkuttavat perhosia ja pörriäisiä - helppo talvettaa.

Samoin kaikki pihalla olleet kesäkukkaruukut on myös jo kellarimaisessa tilassa. Niitä meillä on isot pelargoniruukut, vanhat verenpisarat ja kärhöt sekä monet muut. Niitä on kyllä kerääntynyt jo vähän liikaakin.

Muita talvetettavia kasveja...

• Pelargonin talvisäilytys kellarissa ja ikkunalla, kuun mukaan eli säilytän ikkunalla vain sen punakukallisen pelargonin, joka on nyt parvekkeella rosmariinin takana
• Uudet ja vanhat verenpisarat ja niiden talvisäilytys, nykyään meillä on enää vain ne noin 16 vuotta vanhat verenpisarat 
• Rungollinen tulikruunu ja sen talvisäilytys eli se on ollut jo jonkin aikaa asuinhuoneen eteläikkunalla, kuten aiempinakin vuosina
• Kolmiokäenkaali - helppo säilyttää talven yli ja se on kärhön kanssa samassa ruukussa kellarimaisessa hämärässä tilassa

Yllättävän monet täysin talvenarat kasvit on helppoja talvettaa sisällä tai kellarissa. Siten niistä kasvaa isokokoisia ja näyttäviä kasveja, jotka myös kukkivat runsaammin kuin uudet taimet. Se onkin yksi syy, miksi niitä kannattaa säilyttää ja talvettaa vuodesta toiseen.

Olisi kiva kuulla, oletko saanut rosmariinin talvehtimaan ja miten onnistuit?

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan marraskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Tähän osallistuu aiheesta kiinnostuneita blogeja ja joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kirjoitamme postauksen.

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/11/kesa-meni.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2026.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/11/rosmariinin-talvetus-sisalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-11/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/11/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-11.html

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/syyskylvot-mita-voi-kylvaa-syksylla/

Puutarhaterveisin Sari

Pihan kukkapenkit täynnä rikkaruohoja - mikä avuksi?

 

Kun näin myöhään syksyllä pihan kukkapenkit ja kasviryhmät ovat täynnä rikkaruohoja, kannattaa miettiä rauhassa, mikä tilanteeseen olisi avuksi. Onko hyvä kitkeä nyt vai keväällä vai onko parempi muuttaa kasviryhmää toisenlaiseksi? Helposti lähtevät rikkaruohot kannattaa vielä kitkeä tulevina Kitkemispäivinä, osan voi jättää keväälle ja pahasti rikkaruohottunut kukkapenkki kannattaa tehdä uudelleen vasta keväällä.

Kuvassa kasvaa hyvin matalaa maanpeitepensasta, jonka seassa kasvaa monenlaista rikkaruohoa. Siellä on matalakasvuista heinää sekä korkeampia lupiineja, pujoa, ohdaketta, hierakkaa ja siankärsämöä. Eli haasteellisia monivuotisia rikkaruohoja.

Vuohenputki - hankala rikkaruoho kukkapenkissä...

Jos kukkapenkissä kasvaa nyt vielä paljon vuohenputkea, sen voi kitkeä hyvinä Kitkemispäivinä, mikäli juuret näyttävät irtoavan hyvin maasta. Jos ei irtoa, jättäisin kitkemisen keväälle ja silloinkin tekisin sen kuun mukaan. Vuohenputkella on nimittäin laajalle levinneet valkeat juuret, mikä tekee siitä hankalan rikkaruohon.

Jos näyttää siltä, että istutetut perennat selvästi kärsivät ja vuohenputki tukahduttaa niitä, perennat kannattaa vaihtaa. Samalla koko kasviryhmä tehdään uudelleen keväällä, jolloin pääsee paremmin kitkemään vuohenputkea juurineen pois.

Valitse perennat pihasuunnittelun ohjeilla, jotta ongelma ei toistu. Tiettyjen perennojen sekaan kasvaa aina rikkaruohoja ja tiettyjen sekaan hyvin harvoin.

Tästä lisää: Eikö huvita kitkeä syksyllä - tee pihastasi helppohoitoisempi.

Heinät ja rikkaruohot kukkapenkissä...

Kasviryhmään voi päästä kasvamaan monenlaiset rikkaruohot, jos sitä ei kitketä säännöllisesti. Sama juttu kuin vuohenputken kanssa eli voi olla helpointa tehdä koko kasviryhmä uudelleen, jos siellä on hankalimpia rikkaruohoja.

Tässä kasviryhmässä on etupäässä heinää, niin tämän itse kitkisin ehkä vasta keväällä, kuun mukaan. Silloin näkee heinät paremmin, koska perennojen lehdet eivät ole tiellä.

Vanha sanonta pätee tässäkin:  Kitkemisessä hullu paljon töitä tekee - viisas pääsee vähemmällä.

Pensaiden katteessa rikkaruohoja - kitke nyt...

Puutarha- ja kuorikatteessa kasvavat rikkaruohot kannattaa kitkeä nyt, jos ne lähtevät helposti juurineen. Se vähentää kevään kitkemispuuhaa ja pensasalue jää siistin näköiseksi, jos vaikka tulee lumeton talvi.

Pensaiden alustojen kate ei siis kokonaan estä rikkaruohojen kasvua, sillä tuulen tuomat rikkaruohojen siemenet voivat lähteä kasvuun katteen pinnalla. Siitä siis kannattaa kitkeä rikkaruohot heti pois.

Katteet kyllä vähentävät kitkemistä. Lisää: Vähemmän kitkemistä ja rikkaruohoja pihasuunnittelun kikoilla.

Rikkaruohottunut kukkapenkki kuntoon...

• Kitke helposti lähtevät rikkaruohot kuun mukaan syksyllä...
• Keväällä voit jatkaa kitkemistä hyvinä Kitkemispäivinä
• Vaihda kasvit, jos niiden sekaan aina kasvaa rikkaruohoja
• Valitse uudet kasvit pihasuunnittelun ohjeilla
• Parhaat kasvit: viihtyy kohdassa ja ei rikkaruohotu helposti
• Poista maasta rikkaruohot juurineen
• Lisää rikkaruohotonta multaa
• Istuta taimet oikealla tavalla ja muista kasviryhmän alkuhoito
• Kitke katteesta rikkaruohot aina heti, niin se on helpompaa

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Seuraavat hyvä Kitkemispäivät kuun mukaan on ensi viikon lopulla.

Syyskylvöt - perennojen ja yksivuotisten kylvöaika lähestyy

 

Syyskylvö tehdään, kun maanpinta on jäätymässä tai jo jäätynyt eli eteläisessä Suomessa vasta marras-joulukuussa. Monet perennat ja yksivuotiset voi kylvää syyskylvönä, jolloin siemenet lähtevät kasvuun vasta keväällä. Samalla siementen kylmäkäsittelyä vaativat perennat, saavat sen luonnollisella tavalla talvella. Vielä ei ole syyskylvöjen aika, joten ehdit hyvin tehdä kylvöpaikan valmiiksi ja hankkia siemenet. Postauksen lopulla tarkemmat ohjeet syyskylvöön.

Harjaneilikka - kaksivuotinen perenna syyskylvöön...

Perinnekasvi harjaneilikka (Dianthus barbatus) sopii hyvin syyskylvöön. Kaksivuotisena se kasvattaa ensi kesänä lehtimättään ja vasta seuraavana kesänä kukkii. Jatkossa harjaneilikka muodostaa siemeniä, joita voi kerätä tuleviin kylvöihin.

Lisää kuvia kylvämistäni harjaneilikoista täällä: Harjaneilikka vanha perinnekasvi. Ne on jännän kirjavakukallisia harjaneilikoita, jotka hävisivät puutarhastamme, mutta sain niiden siemeniä takaisin Sailalta.

Harmaakäenkukka - harmaat upeat lehdet...

Näyttävän värikäs harmaakäenkukka (Silene coronaria) kukkii ahkerasti kesällä. Näin syksyllä, kun monet perennat ovat jo lakastuneet, sen lehdet ovat edelleen kauniin harmahtavat. Se kuuluukin suosikkeihini myös näin syyspuutarhassa.

Lisää siitä: Harmaakäenkukka helppo kylvää siemenistä. Jatkossa se leviää hieman siemenistä, mutta ei ongelmallisesti.

Sormustinkukat - kylvöaika myöhään syksyllä...

Upea sormustinkukka (Digitalis) on kaksivuotinen perenna, jonka voi kylvää myös näin syyskylvönä. Sen siementen kylvössä on tärkeä muistaa, että siemeniä ei peitetä mullalla. Ne tarvitsevat valoa itääkseen. Toinen asia, mikä myös on hyvä muistaa, sormustinkukat ovat vaarallisen myrkyllisiä syötynä.

Sormustinkukat kuuluvat kestosuosikkeihini ja näet lisää: Ihanat sormustinkukat.

Punahattu - hyvä pölyttäjäkasvi syyskylvöön...

Yksi parhaimmista loppukesän perhos- ja pörriäiskasveista on punahatut (Echinacea). Lisäksi ne on tosi helppo kasvattaa itse siemenistä. Olen useampana vuotena kasvattanut niitä siemenistä ja ne kukkivat joka kesä upeasti. Lisäksi ne ovat helppohoitoisia perennoja, kunhan kasvupaikka on läpäisevä.

Näet lisää: Punahatun kasvatus siemenistä.  Sen voi siis kylvää syksyllä myös suoraan maahan.

Malvat vanhoja perinteisiä perennoja...

Vaaleanpunakukallisille myskimalvalle (Malva moschata) ja harmaamalvalle (Malva thuringiaca) sopii syyskylvö hyvin, sillä talvella siemenet saavat kylmäkäsittelyn, mikä parantaa niiden siementen itävyyttä. Nämäkin on helppoja kasvattaa siemenistä, sillä onhan ne perinnekasveja.

Lisää malvoista: Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva. Harmaamalvikin uusi virallinen suomenkielinen nimi on siis harmaamalva.

Yksivuotiset kukat ja vihannekset - syyskylvö...

Monia yksivuotisiakin kukkia voi kylvää myöhään syksyllä, kuten aina niin ihania unikoita, kehäkukkia ja ruiskaunokkeja. Lisää yksivuotisista unikoista: Unikot, ne helpot yksivuotiset.

Kehäkukista näet lisää täältä: Helpot ja varmat kehäkukat. Vihanneksista etenkin tietyt porkkanan lajikkeet on hyvä kylvää myöhään syksyllä, jotta niiden sato aikaistuu kesällä. On myös esimerkiksi salaatteja, mangoldia ja kevätsipulia, joita voi kylvää ennen talven tuloa.

Syyskylvöt rikkaruohottomaan maahan...

Siemenet voi kylvää pihalla vaikka lavakaulukseen, jossa ei ole rikkaruohoja. Keväällä on silloin helpompi tunnistaa itäneet taimet, eikä vahingossa kitke niitä rikkaruohojen kanssa. 

Nyt ensimmäiseksi tehdään niille kylvöpaikka valmiiksi, jotta kylvö on helpompi tehdä, kun sen aika koittaa. Eli rikkaruohot kitketään ja mullanpinta tasoitetaan kylvövalmiiksi. Kannattaa myös ottaa multapussi varastoon, jotta multa pysyy sulana. Sitä nimittäin saatetaan tarvita kylvössä.

Syyskylvöjen tarkka kylvöaika...

Siemeniä ei kannata kylvää liian aikaisin syksyllä, sillä syyskylvön idea on se, että siemenet lähtevät kasvuun vasta keväällä. Jos siemen itää jo syksyllä, se ei kestä talven yli elossa.

Syyskylvöjen tarkka ajankohta on silloin, kun maanpinta on jäätymässä lähiaikoina tai se on jo jäätynyt. Täällä eteläisessä Suomessa saakin olla tarkkana, ettei kylvä liian aikaisin. Kannattaa seurata pitkää 15 vuorokauden sääennustetta, jotta näkee onko sää lämpiämässä, jolloin kylvöjä siirretään edelleen.

Myös pohjoisempana on hyvä seurata pitkää sääennustetta, etenkin nyt lämpimänä syksynä, ettei vahingossa kylvä liian aikaisin.

Kasvit kylvetään tietysti kuun mukaan hyvänä ajankohtana, riippuen kasvista. Perennojen kylvöjakson näet Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät -sivulta.

Multapussi varastossa apuna...

Joskus syyskylvöön pääsee vasta joulukuussa tai jopa tammikuussa täällä etelässä. Kun lisäksi ajoittaa kylvöt kuun mukaan, niin voi tulla tilanne, että maan on jo täysin jäässä. Se ei haittaa, kun varastossa on odottamassa multapussi, jossa multa ei ole jäätynyt. Eli jäätyneen maan pinnalle kylvetään siemenet, jotka peitetään pussimullalla, huomioiden siementen kylvösyvyys.

Syyskylvöt tiivistetysti...

• tee pihalle kylvöpaikka valmiiksi: kitke ja tasoita mullanpinta
• valitse siemeniksi syyskylvöön sopivia kasveja
• kylvä siemenet, kun maanpinta alkaa jäätyä tai on jo jäätynyt
• peitä siemenet mullalla, vaikka pussimullalla jossa multa on sulaa
• tarkista kylvösyvyys siemenpussista
• sormustinkukan siemeniä ei peitetä mullalla!

• merkitse kylvöt, jotta muistat, mihin kohtaan kylvit

Puutarhaterveisin Sari 

Mustanmerenruusu - aika siirtää talvisäilytykseen

 

Mustanmerenruusun eli torpankukan (Achimenes Longiflora-Ryhmä) versot lakastuvat syksyllä ja sen jälkeen se siirretään talvisäilytykseen viileään huoneeseen pimeään. Siellä se saa olla kevääseen asti ilman kastelua. Kuvassa mustanmerenruusu kesällä, nyt se on jo talvehtimassa. Alempana näet, millaisen ihanan yllätyksen se kasvatti.

Mustanmerenruusun talvetus alkaa...

Tältä tämä minun mustanmerenruusuni näytti 11.10., jolloin siitä lakastui viimeiset kukat. Silloin sen talvetus alkaa vähitellen.

Sen kukinta alkoi kesäkuun puolivälissä eli se kukki neljä kuukautta. Tämä on siis se mustanmerenruusu, josta kirjoitin jo aiemmin täällä: Mustanmerenruusu - trendikäs vanha ruukkukukka.

Tällaisia kesäajan ruukkukukkia on myös onnenapilat ja kolmiokäenkaali, josta lisää: Kolmiokäenkaali - helppo säilyttää talven yli.

Kastelua vähennetään ja lopetetaan...

Kukinnan loputtua vähensin sen kastelua, jolloin lehdet alkoivat vähitellen lakastua. Annoin siis vettä kastelukerralla vain vähän. Kun lehdet kuivahtivat enemmän, lopetin kastelun kokonaan. Mustanmerenruusun kävyt talvehtivat parhaiten täysin kuivassa mullassa.

Mustanmerenruusun kuivuneet varret leikataan...

Kun versot olivat täysin kuivia, leikkasin ne saksilla pois. Jätin kuitenkin pienet varren tyngät jäljelle, kuten teen aina. Tämän jälkeen se on valmis siirrettäväksi talvisäilytykseen. Se siis saa olla edelleen samassa ruukussa, jossa multa on kuivaa.

Uusia käpyjä kasvaa versojen alaosaan...

Huomasin sen varsien alaosissa pieniä kävyn alkuja. Muutaman pienen löysin myös ylempää. On kyllä yllättävän innokas kasvattamaan näitä käpyjä. En tehnyt niille mitään, vaan jätin ne. Saa nähdä keväällä, onko ne kuivuneet vai lähteekö ne kasvuun mullassa.

Ruukkuun kasvoi isoja mustanmerenruusun käpyjä...

Tämä oli ihana yllätys, miten isoja käpyjä mustanmerenruusu on kasvattanut multaan. Ja niitä on paljon. Nämä uudet kävyt on siis minulle ihan uutta. 

Minulla on kerran aikaisemmin ollut mustanmerenruusu, mutta en silloin katsonut sen multapaakkua syksyllä, oliko sekin tehnyt näin. Valitettavasti se päätyi vahingossa kellariin talvehtimaan ja kuoli. Kellarissa on liian kylmä mustanmerenruusulle, koska kovilla pakkasilla siellä on vain pari lämpöastetta.

Talvisäilytys viileähkössä tilassa...

Siirsin mustanmerenruusun talvisäilytykseen ruukkuineen päivineen viileään huoneeseen. Ihannelämpötila olisi noin +15 astetta, mutta ihan niin viileää huoneessa ei ole. Siellä on nyt noin +18 astetta ja lämpötila laskee talvea kohti pari astetta. 

Se on siellä kruunuvuokon ja vanhojen amaryllisten kanssa. Niitä ei siis kastella, vaan mullan tulee olla kuivaa. Lisäksi niiden on hyvä olla pimeässä, joten laitan niille vielä kartonkipeitteen päälle.

Mustanmerenruusu ja kruunuvuokko saavat olla talvetuksessa helmi-maaliskuulle asti. Vanhat amaryllikset sen sijaan otan jo aikaisemmin pois, sillä ne ovat aloittaneet lepojakson jo aiemmin. Näet kruunuvuokosta täältä: Kruunuvuokko ilahduttaa ruukkukukkana. 

Näiden mustanmerenruusun, kolmiokäenkaalin ja kruunuvuokon käpyjä ja mukuloita on myynnissä keväisin, koska kevät on niiden istutusaika. Nämä minun mustanmerenruusuni kävyt on Korpikangas Siemen-Fröltä.

Mustanmerenruusun eli torpankukan talvetus lyhyesti...

• kastelua vähennetään, kun kukinta loppuu
• lehtien lakastuttua kastelu lopetetaan
• multa saa kuivua täysin
• kuivuneet varret leikataan pois
• ruukku siirretään viileään ja pimeään
• ihannelämpötila talvetukseen on noin +15 astetta
• helmi-maaliskuussa istutetaan kävyt uudelleen ja kastellaan

Olisi kiva kuulla, miten sinä olet talvettanut mustanmerenruusun?

Puutarhaterveisin Sari