Liljan kukista leijailee ihana tuoksu puutarhaan

 

Nyt parhaillaan tämän valkokukallisen liljan kukista leijailee niin hurmaavan vahva tuoksu puutarhaan, sillä rakastan näitä erilaisia tuoksuvia kukkia. Nämä liljat on lisäksi näyttäviä ja helppoja pihasuunnittelunkin näkökulmasta. Niitä onkin kiva suosia myös näin omalla pihalla. Se on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki liljat eivät suinkaan tuoksu.

Liljan valkoiset kukat punertavilla heteillä...

Todennäköisesti tämä lilja on jokin oriental-liljan eli idänliljan (Lilium Orient-Ryhmä) lajike. Näitä liljoja on jalostettu ja koko ajan jalostetaan lisää, joten lajikkeita on hyvin paljon.

Jos arvelet tietäväsi tämän liljan lajikkeen nimen, niin kerrothan. Olisi kiva saada tälle nimi 😊

Yksi tuoksuva lilja voi riittää pieneen puutarhaan...

Näillä idänliljoilla on huumaavan vahva tuoksu ja usein pienelle pihalle riittääkin yksi lilja tuomaan tuoksua. Isommalle pihalle niitä voi laittaa paljon enemmän. 

Jos perheessä on osa tuoksuherkkiä, niin silloin nämä kannattaa istuttaa kauemmaksi talosta ja oleskelupaikoista, jotta tuoksua ei niin leijaile tuoksuherkän nenään. Silloin kuitenkin itse pääsee nauttimaan näiden sulotuoksusta.

Liljat pihasuunnittelun näkökulmasta...

Kun suunnittelet pihaa ja mietit sinne liljoja, niin on hyvä huomioida ainakin nämä asiat: 

1. liljojen kasvupaikan olosuhteet - huonolla paikalla liljat eivät kuki tai eivät talvehdi
2. puutarhanhoito helpoksi - huomioi aina kaikkien kasvien sijoittelussa se, että piha pysyy helppohoitoisena
3. milloin lilja kukkii ja minkä värisin kukin

Idän- eli oriental-liljan kasvupaikka ja hoito...

Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka

Tuore ja ravinteikas maa, joka on läpäisevää

Niitä voi hieman lannoittaa keväisin

Muuten ne ovat aika hoitovapaita kasveja  

Tiesithän, että liljojen sipuleita on myynnissä syksyisin ja keväisin. Ne istutetaan siis sipuleista ja tulevat kukkimaan seuraavana kesänä.

Näet liljojen sipulin mallin täältä: Lilja vai päivänlilja.

Tällä liljalla on myös kauniit ja koristeelliset nuput...

Tältä näytti tämä valkokukallinen lilja ennen nuppujen avautumista. Jännästi sen nupuissa oli hieman punertavaa sävyä, vaikka avautunut kukka onkin valkoinen. Minusta nämä liljat ovat näin nupullisenakin jo viehättävä lisä kasviryhmissä.

Seuraavaksi tuoksua tuo vanha kriinumi...

Liljojen lakastuttua seuraavaksi puutarhassamme on vuorossa ruukussa kasvava vanha kriinumi, jonka kukissa on myös hyvin vahva tuoksu. Riippuu ihan loppukesän säistä, ehtiikö tämä kukkia ennen syksyn sään viilentymistä. Monesti olemme joutuneet ottaneet sen sisälle kukkimisvaiheessa, kun sääennuste on luvannut yöpakkasia. Saa nähdä, miten käy tänä vuonna.

Näet siitä ja sen talvetuksesta lisää täältä: Vanhan ajan kriinumi kukkii.

Ihanat ja helppohoitoiset liljat suosikkejani...

Tässä vielä lisää postauksia erilaisista liljoista. Osa niistä tuoksuu ja osa ei. Mukana on myös vanhoja perinnekasveja, jotka ovat ehkä niitä kaikkein pitkäikäisimpiä ja vaatimattomampia kasvupaikan suhteen.

• Huumaavasti tuoksuvat puuliljat eli vaaleita isokukallisia puuliljoja. Osassa kukkia on todella paljon. 
• Tuoksuvat idänliljat ja keisarililjat ovat myös niin upeita kukkiessaan ja niilläkin on tosi voimakas ihana tuoksu. 
• Ne ihanat kuningasliljat -postauksen kuningasliljat ovat nyt selvästi kärsineet kuivista kesistä. Niitä pitääkin muistaa ostaa lisää nyt syksyllä tai ensi keväänä. 
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi joita meillä on pihalla paljon. Ne lisääntyvät kivasti itse siemenistä. 
• Tiikerililja `Tiger Babies` ja perinteinen tiikerililja ovat tuoksuttomia oransseja liljoja. Perinteinen tiikerililja on maatiaiskasvi eli perinnekasvi.
• Ruskolilja - sitkeä perinnekasvi kukkii vuodesta toiseen ja myös lisääntyy kivasti.

Puutarhaterveisin Sari

Oranssit daaliat houkuttavat perhosia ja pörriäisiä - helppoja talvettaa

 

Näissä vanhoissa oransseissa daalioissa on selvästi eniten perhosia ja pörriäisiä tällä hetkellä meidän puutarhassa. Se hieman jopa hämmästyttää, sillä nyt kukkii monet muutkin hyvät pölyttäjäkasvit, mutta nämä daaliat näyttävät houkuttavan eniten pölyttäjiä. Se taas kannustaa talvettamaan niiden juurakot, tosin tekisimme sen joka tapauksessa, koska niiden talvisäilytys on helppoa ja onnistuu aina. Ja onhan nämä myös niin kauniita kukkiessaan😊

Pitkä daaliapenkki - vanhat oranssit daaliat rivissä...

Ehkä muistatkin nämä meidän oranssi daaliat edellisistä postauksista. Ne on ollut meillä jo yli 35 vuotta, ja ne toipuivat jopa yhden syksyn myyrätuhosta, mistä näet lisää täältä: Myyrä on syönyt daalian juurakot - järkkyä!

Näiden juurakot istutetaan tähän daaliapenkkiin yhteen riviin, mistä näet lisää täältä: Daalian istutus maahan kuun mukaan. Multana tässä on kompostimultaa sekoitettuna maahan, jossa on biohiiltä. Hoidamme näitäkin siis tarkasti kuun mukaan.

Daalian kukassa näyttää olevan keisarinviitta, mikä on aika isokokoinen perhonen.

Daalian kukissa nyt runsaasti ohdakeperhosia...

Eniten näissä kukissa on tällä hetkellä ohdakeperhosia. Niitä lentelee monta ja välillä samassa kukassa on myös kimalainen. Tosin ne eivät kauaa ole yhdessä. Pörheitä kimalaisia on näissä daalioissa myös aina runsaasti.

Neitoperhonen ja daalian yksinkertainen kukka...

Miksi nämä daaliat sitten niin kiinnostavat näitä erilaisia pölyttäjiä, niin syy lienee niiden yksinkertaisissa kukissa. Eli kun kukassa on vain yhdet terälehdet, niin kukan keskustassa on yleensä enemmän kellertäviä heteitä ja emiä, mitä kerrotuissa kukissa. 

Joissakin kukissa terälehtiä on niin runsaasti, että siinä ei ole lainkaan heteitä eikä emiä. Sellaisesta kukasta ei ole mitään iloa perhosille eikä pörriäisille.

Miten voi auttaa ja siten lisätä pölyttäjiä omalla pihalla, siitä näet täältä: Lisää perhosia ja pörriäisiä pihalle.

Kuvassa on siis neitoperhonen, jonka monet tunnistaakin siipien kärkien isoista "silmistä".

Vanhat daaliat kukkivat uskomattoman runsaasti - joka kesä...

Tästä kuvasta näkyy jo, että meillä on ollut vähän sateita ja maa on kuivaa. Se ei näytä haittaavan daalian kukintaa. Toki paahteessa kukkien terälehdet nuokkuvat, mutta ne nousevat siitä viimeistään illemmalla. Emme siis kastele näitä koskaan, siitä lisää Daalioita ei kasteltu kertaakaan - biohiili toimii!

Nämä kukkivat niin ihanan runsaasti, ettei uskoisi, että juurakot on istutettu vain yhteen riviin.

Jotta daaliat kukkivat runsaasti myöhäiseen syksyyn asti, niitä kannattaa hieman hoitaa. Samoin jos haluaa niistä monivuotisen kesäajan kukan, niin ne kannattaa talvettaa itselle sopivimmalla tavalla. Alla ohjeita ja vinkkejä tarkemmin.

Daalian hoito-ohje...

• daaliat viihtyvät auringosta puolivarjoon
• maan on hyvä olla ravinteikasta multamaata
• biohiili mullassa toimii mm. vesivarastona
• kesällä lannoitetaan, kuten kesäkukkia
• lakastuneet kukat leikataan pois säännöllisesti
• kastellaan tarvittaessa

Daalian talvisäilytys...

• daalioille annetaan heinäkuun lopulla syyslannoite
• kun yöpakkaset vioittavat varret, voi juurakot nostaa maasta
• juurakoita voi kuivatella viileässä hieman
• juurakot talvetetaan kellarimaisessa tilassa, johon ei tule pakkanen
• talvisuojaturve pitää juurakot kunnossa läpi talven 

Siemenistä kasvatettu tummalehtinen daalia nupulla...

Tummalehtiset daaliat kylvin siis keväällä siemenistä ja nyt niissä on enemmän nuppuja. Yksi kukka jo ehti lakastua, joten nämä seuraavat aukeavat ehkä lähipäivinä, jos vain on lämmintä. Näillä on siis punaiset kukat. Saa nähdä, miten nämä houkuttavat pölyttäjiä, sillä kukat on myös yksinkertaiset.

Aiomme säilyttää myös näiden juurakot talven yli, mikäli näille muodostuu sellaiset. Sen näkee sitten lokakuun loppupuoliskolla, kun on taas aika nostaa daalian juurakot kellariin. Eri talvetuksista näet lisää täältä: Daalian istutus ja talvisäilytystesti.

Toivon, että nämä tummalehtisetkin tekisivät juurakot, sillä näiden lehtien väritys on aika huikea. Ja varretkin on kivan tanakat.

Mitä luulet, ehtiiköhän nämä tehdä kunnon juurakot ennen lokakuuta?

Puutarhaterveisin Sari

Pensaiden ja vesakon paras hävitysaika - kuun mukaan

Nyt alkoi vuoden paras pensaiden ja vesakon hävitysaika kuun mukaan tänä vuonna. Puhutaankin ihan vesakon hävityspäivistä, sillä näitä käytetään metsänhoidossa, jossa vesakon hävitys on jokavuotinen homma. Päivät sopivat kotipihalla hyvin pensaiden hävittämiseen, oli ne sitten haitallisia vieraslajeja tai ihan tavallisia pensaita, joista halutaan päästä eroon. Tai puiden taimia, kuten meidän pihalla.

Viitapihlaja-angervo hävitettävä vieraslaji - hävityspäivät...

Tosi yleinen pensas viitapihlaja-angervo on nykyään haitallinen vieraslaji, joka pitää hävittää. Nyt nämä seuraavat päivät eli pensaiden hävityspäivät on siihen vuoden parhaat kuun mukaan. Ja myös vuoden viimeiset päivät, sillä seuraavat on vasta ensi vuonna heinä-elokuussa.

Tältä viitapihlaja-angervo näyttää nyt, kun siinä on jo lakastuneita kukkaterttuja ja muutamia vaaleita kukkia. Viitapihlaja-angervon lehdet muistuttavat pihlajaa, vaikka on aivan eri kasvi — tästä sen erottaa muista pensaista.

Kurtturuusu hävitettävä vieraslaji - hävitys kuun mukaan...

Toinen pensas, joka ennen oli hyvin yleinen pihoilla ja nykyään haitallinen vieraslaji, on kurtturuusu. Sen kukat on kuvan punaiset tai valkoiset ja kukka on aina näin yksinkertainen. Kurtturuusun varret on tosi piikikkäät ja lehdet kurttuisen suonikkaat, mistä sen myös tunnistaa.

Jos tätä vielä kasvaa pihallasi, niin nyt on hyvä aika hävittää se. Yksi tapa on kaivaa se juurineen maasta ja toinen tapa on leikata sen versot maata myöden. Ehdottomasti helpoiten ja nopeimmin sen saa hävitettyä, kun hävityspuuhan tekee kuun mukaan vesakon hävityspäivinä eli nyt.

Näet lisää täältä: Kurtturuusun hävittäminen ilman myrkkyä.

Pensaiden ja vesakon hävityspäivät 9.-11.8.2026 iltapäivällä

Nämä kuun mukaan katsotut hävityspäivät ovat eri aikaan joka vuosi. Ne on joko heinä- tai elokuussa, vähenevän kuun kolmena viimeisenä päivänä. Riippuu hieman missä päin Suomea ollaan ja myös kesän säistä, mihin parhaat hävityspäivät sijoittuvat.

Vesakon hävitys - mitä se tarkoittaa?

Vesakolla tarkoitetaan yleensä puiden taimia, jotka halutaan hävittää esimerkiksi sen takia, että säilytettäville puille tulee enemmän tilaa tai valoa. Samoin teiden varrella ojissa kasvavia pajuja, koivun ja pihlajan taimia yms. kutsutaan myös vesakoksi, koska ne leikataan vuosittain. 

Usein siis hävitetään vesakkoa teiden varsilta ja talousmetsistä tai vaikka mökkitontilta. Silloin ne leikataan maata myöden raivaussahalla tai jollain muulla leikkurilla.

Miksi vesakko ja pensaat kannattaa hävittää kuun mukaan?

• ne lähtevät vähemmän uuteen kasvuun kuun mukaan leikattaessa
• muuna aikana leikattu vesakko voi kasvattaa nopeasti vahvat uudet versot
• hävityspäivät, kuun mukaan, vähentää jatkossa vesakon kasvua
• siinä säästää omaa aikaa 

 

Puiden siementaimien hävitysaika nyt...

Meidän pihalle on ilmestynyt saarnen taimia kasvamaan useammankin pensaan sisälle. Kuvassa on tummalehtinen happomarja, jonka keskeltä kasvaa jo korkea saarnen alku. Poistamme sen, koska siitä tulisi aivan liian iso puu tuohon kohtaan ja oksat kasvaisi myös reilusti naapurin puolelle.

On ihan luonnollista, että puiden taimia ilmestyy pihaan, vaikka niitä puita ei kasvaisi omalla pihalla. Taimet on aina helpointa poistaa pieninä. Meilläkin on hävitettävänä pensasaidasta koivun, vaahteran ja hevoskastajan taimia. Pitkin kesää olemme jo kitkeneet pieniä tammen, jalopähkinän, pihlajan sekä näitä saarnen taimia. 

Eli nyt poistamme ne puun taimet, joita emme aiemmin ole huomanneet, kuten nämä jo korkeat saarnen taimet 😊

Kuun mukaan ajoittaminen - luonnon rytmissä...

Tämä puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan kuuluu osana luonnonmukaista puutarhanhoitoa. Se on hyvin vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Lisäksi nämä kuun liikkeet on yksi luonnon rytmeistä. 

Kuun mukaa töiden oikea tai paras ajankohta katsotaan aina huolellisesti ja tarkkaan! Näet aiheesta lisää täältä: Puutarhatyöt kuun mukaan - valitse oikeat päivät.

Kokeile - vesakon hävityspäivät tosi tehokkaat...

Jos sinulla on hävitettävää vesakkoa tms, niin kokeile nyt ihmeessä! Vesakko lähtee uuteen kasvuun huomattavasti vähemmän, kuin muina aikoina hävitettäessä. Sen takia nämä päivät on niin suosittuja vesakontorjunnassa. 

Vesakon hävityspäivät ovat myös hyviä rikkaruohojen Kitkemispäiviä. Näet varoittavan esimerkin rikkaruohojen kasvusta täältä: Kitkeä vai antaa rikkaruohojen kasvaa.

Oletko hävittänyt vesakkoa näin kuun mukaan? Olisi kiva kuulla, miten onnistui.

Puutarhaterveisin Sari

Tarhakylmänkukka eli ketokylmänkukka kukki jo seuraavana keväänä kylvöstä

 

[Korpikangas Siemen-Frö - mainos] Tämä ketokylmänkukka eli vanhalta nimeltään tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) kukki jo seuraavana keväänä siementenkylvöstä ja näin upean värisenä. Yllätyin ihan miten helppoja nämä oli kylvää siemenistä ja miten nopeasti tämä eka kukki. Olin ihan siinä käsityksessä, että nämä ovat hitaasti kehittyviä, myös kukkiviksi. Oli kyllä aivan ihana ylläri.

Ketokylmänkukan kasvatus siemenistä hajakylvönä...

Kylvin näiden ketokylmänkukan (Pulsatilla vulgaris Heiler-hybrids) siemenet helmikuussa hajakylvönä pieneen kippoon. Näet lisää kylvötavasta täältä: Taimikasvatus - perennojen hajakylvö. Multana käytin laadukasta kylvömultaa. 

Siemenpussin olin saanut Korpikangas Siemen-Fröltä ja heidän perennojen siemenvalikoimaa näet täältä: Monivuotiset kukat.

Tein kylvökselle varmuuden vuoksi kylmäkäsittelyn jääkaapissa ja siitä näet lisää täältä: Siementen kylmäkäsittely.  Kun otin ne jääkaapista taas huoneenlämpöön, kaksi siementä lähti kasvuun heti. Ne on kuvassa isoimmat taimet. Sen jälkeen loput siemenet lähtivät kasvuun myöhemmin ja hyvin eri aikaan. Kuvassa näkyykin ihan pieni taimi, jossa on vasta kaksi pikkuruista lehteä.

Ketokylmänkukan kylvöohje...

• Siemenet voi kylvää keväällä, kesällä tai syksyllä
• Parasta on kylvää siemenet heti, kun ne ovat tuoreita
• Peitä siemenet kevyesti, vain noin 0,5cm syvyyteen
• Kastele kylvös ja peitä läpinäkyvällä muovilla
• Älä päästä multaa kuivumaan
• Siemenet itävät parhaiten 10-20 asteessa
• Itämiseen voi mennä 30-180 päivää
• Jos siemenet itävät hyvin hitaasti, kylvökselle voi tehdä kylmäkäsittelyn

 

Jos haluat kylvää kuun mukaan, niin löydät kylvöjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta. 

 

Taimet koulitaan omiin ruukkuihin...

Kaksi isointa tainta koulin omiin ruukkuihinsa kasvamaan ja pienet taimet saivat jäädä vahvistumaan kylvökippoon. Näet lisää taimien koulimisesta täältä: Huhtikuun siemenkylvöt ja koulinta. 

Nämä ketokylmänkukat ovat selvästikin aluksi hidaskasvuisia. Sen takia ajattelinkin, että nämä taitavat kukkia vasta useamman vuoden vanhoina. 

Taimet tunnisti hyvin lehdistä kylmänkukaksi...

Heinäkuussa isoimmat taimet olivat jo näin lehteviä. Niistä alkoi jo tunnistaa ne tarha- eli ketokylmänkukiksi. Ne saivat olla edelleen näissä pienissä taimiruukuissa, sillä aioin istuttaa ne ulos maahan heinä-elokuun vaihteessa.

Pieniä ja isoja ketokylmänkukan taimia...

Koska siemenet lähtivät kasvuun niin eri aikaan, niin taimetkin olivat elokuun alussa hyvin eri kokokoisia. Tämä on ihan tyypillistä näille kylmänkukille. Isoimmat istutin ulos kahteen eri kohtaan, koska meillä on siruetanoita, jotka syövät taimia erittäin innokkaasti. Näin varmistin, että ainakin osa taimista jää henkiin.

Muistaakseni syyskuun alussa istutin loputkin kylmänkukan taimet isompien luokse, jotta ne ehtivät juurtua ennen talven tuloa.

Seuraavana keväänä taimessa pieni nupun alku...

Yllätyin toukokuussa, kun näin tämän ketokylmänkukan lehtien keskeltä pilkistävän punertavan nupun. Ihan uskomatonta, että tämä pieni taimi kukki jo seuraavana keväänä siementen kylvöstä. Tätä nuppua tuli sitten seurattua vähän väliä😊

Ketokylmänkukan upea punainen kukka toukokuussa...

Näiden siemenpussista (Pulsatilla vulgaris Heiler-hybrids) kasvaneet taimet voivat olla valkokukallisia tai kukat voivat olla myös lilat tai punertavat, kuten tällä taimella. Minusta oli aivan sykähdyttävän ihanaa, että tämä oli juuri punakukallinen. Meillä on nimittäin se tavallinen lilan värinen, jonka siemenistä ei ole lähtenyt taimia kasvuun. Näet siitä kuvia täältä: Tarhakylmänkukka aikaisen kevään perenna.

Ne muutkin taimet on edelleen kasvamassa, joten ensi keväänä onkin jännä nähdä, kukkivatko nekin ja minkä värisiä kukkia niille tulee. Näiden kylmäkukkien kukinta aika on touko-kesäkuun vaihde.

Ketokylmänkukan eli tarhakylmänkukan kasvupaikka...

Nämä ketokylmänkukat ovat helppoja ja monivuotisia perennoja, kun ne istuttaa oikeanlaiselle kasvupaikalle. Ne eivät pidä jakamisesta eivätkä myöhemmin siirtämisestä toiseen paikaan, joten valitse heti niille oikeanlainen kasvupaikka.

Ketokylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) kasvupaikka...

• Aurinkoinen ja lämmin paikka
• Maan on hyvä olla erittäin läpäisevää ja hiekkapitoista multaa
• Multa saa olla mielellään niukkaravinteista ja kalkittua
• Kylmänkukat eivät kestä talvimärkyyttä

Siemenet sain siis Korpikangas Siemen-Fröltä. Huomasin tässä, että heillä on myynnisä näitä tarhakylmäkukkia myös pieninä ruukkutaimina, jopa valkokukallisena.

Olisi kiva kuulla, oletko saanut pihallasi kasvavan ketokylmänkukan siemenistä taimia? 

Vai olenkohan ainoa, jolla oman pihan kylmänkukan kylvöt ei onnistu😊

Puutarhaterveisin Sari

 

Omenapuiden leikkausaika elokuussa – puutarhanhoito kuun mukaan

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Omenapuiden hyvä tai jopa paras leikkausaika on elokuussa ja vielä kun sen tekee kuun mukaan hyvänä leikkauspäivänä, leikkaaminen ei kiihdytä vesiversojen kasvua. 

Leikkaa omenapuut elokuussa - vähemmän muumiotautia...

Näin elokuussa hyvinä omenapuiden leikkauspäivinä kuun mukaan, kannattaa tarkistaa omenapuut, ettei niissä ole liian tiiviisti kasvaneita oksia. Nimittäin kun oksisto on harvahko, ne eivät hankaa omenia ja muutenkin puun lehdistö kuivuu nopeasti sateen jälkeen. Silloin muumiotautisia omenia ei tule niin herkästi.

Kuvassa on ruskeiksi menneitä valkopilkkuisia omenia, jossa on siis muumiotauti. Osa omenalajikkeista saa sitä herkästi, joten ne puut kannattaa ainakin pitää ilmavina.

Hyvät omenat ilmavassa oksistossa...

Kun oksisto on ilmava, niin omenat pysyvät hyvälaatuisina eikä niihin tartu muumiotautia niin herkästi. Ne saavat silloin myös hyvin auringonpaistetta, jolloin omeniin tulee lajikkeen mukainen väritys. Kuvassa on muistaakseni `Valkeakuulas`, joka on tämän värinen, mutta varsinkin punertavat omenat vaativat valoa värittyäkseen kunnolla.

Omenapuulle hyvä oksiston rakenne leikkaamalla...

Toinen syy, miksi nyt leikataan omenapuita, on puiden oksiston hyvän rakenteen muodostaminen. Varsinkin nuorilla puilla on tärkeää saada puusta vahvarakenteinen ja tasapainoinen. Sitä on nimittäin hankala saada aikaan enää vanhemmalle puulle.

Varoitus - älä koskaan leikkaa liian rajusti nuorta tai vanhaakaan puuta! Raju leikkaus saa aikaan vesiversojen kasvun ja puun rakenne menee silloin tosi huonoksi. Pahimmassa tapauksessa puu saa talvivaurioita tai jopa kuolee.

Pienen pihan säleikköomenapuut - leikkausaika nyt...

Nämä säleikköpuut, joita voi kasvattaa esimerkiksi tukevassa aidassa, on kivoja pienellä pihalla. Jotta ne pysyy muodossaan ja tuottavat hedelmiä, niitä leikataan viimeistään näin elokuussa ja ehdottomasti kuun mukaan. Silloin välttyy rajulta vesiversojen kasvulta. Säleikköomenapuita leikataan useamman kerran vuodessa eli pelkkä elokuun leikkaus ei niille riitä. Leikkaus on kuitenkin helppoa, koska puu on matala😊

Tämä säleikköomenapuu vaikuttaa hieman kituliaalta. Näytti siltä, että se on leikattu väärään aikaan kuun mukaan, koska siinä oli tosi runsaasti vesiversoja, mitkä ei kylläkään näy tässä kuvassa.

Miksi omenapuut leikataan elokuussa?

• leikkaus kuun mukaan ei kasvata herkästi vesiversoja
• saadaan puu ilmavammaksi
• vähenee riski muumiotautiin
• saadaan puulla pysymään hyvä rakenne
• kevään leikkaustarve pienenee

 

Kirsikkapuiden leikkausaika kuun mukaan...

Nämä omenapuiden leikkauspäivät kuun mukaan sopivat myös kirsikkapuulle sekä tietysti päärynä- ja luumupuulle. Etenkin kirsikkaa ja luumua kannattaa aina leikata mahdollisimman vähän ja ne monestikaan eivät juuri kaipaa isompaa leikkaamista. Toki kuivat oksat kannattaa poistaa aina.

Puutarhanhoito ajoitetaan kuun mukaan - luonnon rytmissä...

Kuun vaiheiden mukaan ajoitettu puutarhanhoito on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa, jota moni  hyödyntää yhä eri puutarhatöissä. Kuun liikkeet onkin yksi luonnon rytmeistä ja siksi luonnollinen tapa ajoittaa puutarhanhoitoa.

Monelle on jo tuttua kastella kasvit kuun mukaan, josta lisää täällä: Kastelupäivät ja Älä kastele -päivät. Samoin rikkaruohojen kitkeminen Kitkemispäivinä on yhä suositumpaa, ja siitä lisää täällä: Viimeiset Kitkemispäivät. Tämä omenapuiden leikkauksen ajoittaminen kuun mukaan hyville leikkauspäiville vähentää todella paljon vesiversoja - sen käytännössä huomanneet eivät enää leikkaa puita muina ajankohtina.

Jos sinua kiinnostaa tämä kuun mukaan ajoittaminen, opit lisää ja näet hyvät päivät verkkokurssilta täältä: Kuun vaiheet ja puutarhanhoito. Siellä on myös Viikkolistaus puutarhatöistä eli mitä nyt kuluvan viikon eri päivinä on hyvä tehdä kuun mukaan.

Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja sijaitsee www.sarinpuutarhakurssit.fi kurssialustalla.

Elokuun hyvät omenapuiden leikkauspäivät...

Tänään alkoi siis vuoden viimeiset hyvät leikkauspäivät ja seuraavat on vasta keväällä. Syyskuussa ei enää suositella puiden leikkaamista.

Hyvät omenapuiden leikkauspäivät kuun mukaan 3.-5.8.2026

Kevään hyvät leikkauspäivät tulevat verkkokurssille loppuvuodesta. Ne kannattaa merkata omaan kalenteriin heti, jotta osaa varata juuri niille päiville aikaa leikkauspuuhaan.

Olisi kiva kuulla käyttääkö teistä kukaan omenapuiden leikkaamiseen näitä kuun mukaan hyviä leikkauspäiviä? Vai leikkaatteko milloin itselle sopii?

Puutarhaterveisin Sari

Miten onnistui perunan viljely, ja marjasato - omavaraisuus kotipihalla

Perunan viljely onnistui entisessä mansikkamaassa erittäin hyvin - keväällä muutama varoitteli tautiriskistä, mutta huoli osoittautui turhaksi. Näin elokuun alussa näkee myös miten tulee hedelmäsatoa sekä marjasadon kuulumisia.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Perunamaa mansikkamaasta - onnistuiko perunanviljely?

Ehkä muistatkin, kun huhtikuussa kerroin pienestä pihaprojektistamme muuttaa vanha mansikkamaa perunamaaksi, siitä lisää täällä: Mansikkamaasta perunamaa. 

Luovuimme siis kokonaan mansikan viljelystä, koska alueellamme on kesäisin pitkät sateettomat jaksot, kuten yhtenä vuonna niin, että touko-kesäkuussa ei satanut lainkaan. Mansikka ei kestä kuivuutta, kun taas peruna sietää sitä paremmin.

Miten sitten onnistui perunan viljely entisessä mansikkamaassa? Erittäin hyvin ainakin tähän asti. Niissä ei ole näkynyt rengasmätää, jota kuulemma saattaa tulla perunoihin, kun maassa on aiemmin kasvanut mansikkaa. En kyllä löytänyt tästä mitään tietoa, joten se lienee aika harvinaista.

Joku varoitteli myös riskistä perunaruttoon, mutta sen välttää, kun käyttää laadukasta siemenperunaa.

Perunat on isoja ja hyvännäköisiä sekä maukkaita. Kaivamme niitä maasta aina sitä mukaa, kun teemme niistä ruokaa. Omasta maasta nostettu peruna on selvästi laadukkaampaa, mitä marketin perunat tällä hetkellä, joten perunan viljely kannattaa omalla pihalla!

Tulossa hyvä marjasato - kiitos ahkerien pölyttäjien...

Tänä kesänä on tulossa hyvä marjasato monista kasveista, kuten kuvan punaisesta karviaisesta. Näin kotipihalla, jossa kastelu on hankalaa, marjapensaat on loistava tapa lisätä omavaraisuutta. Ne on myös helppohoitoisia ja toimivat koristepensaiden tai näkösuojapensaiden tapaan.

Meidän pihalla on paljon pölyttäjiä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, esimerkiksi koska meillä on kukkanurmikko, mistä näet lisää täältä: Trendikäs kukkanurmikko.

Olemme myös valinneet pihallemme runsaasti pölyttäjille mieluisia kasveja ja lisäksi pörriäisille on myös hyviä talvehtimispaikkoja. Hyvän hedelmä- ja marjasadon takeena on nimittäin pölyttäjien ahkera pörräily kukissa. Ja mitä enemmän pölyttäjiä, sitä parempi marjasato.

Marjatuomipihlajan marjat kypsyvät vähitellen...

Olemme keränneet jo marjatuomipihlajasta satoa, joka syödään saman tien ja samoin pensasmustikoista. Niiden marjat nimittäin kypsyvät vähitellen eli marjatertussa on sekä kypsiä että raakoja marjoja. Ja kypsät tietysti kerätään, sillä niissä on paras maku 😊

Kuvan yläkulmassa näkyy cd-levy, joka toimii rastaiden hätistäjänä. Laitamme niitä roikkumaan marjapensaisiin ja tuuli kivasti heiluttelee niitä. Toimii aika hyvin.

Suklaakirsikka tekee ennätyssadon - helppoa omavaraisuutta...

Suklaakirsikka ja jopa yli 30 vuotta vanha kirsikka, jossa on erittäin happamat kirsikat, tuottavat nyt ennätyssadon. Vanhassa kirsikkapuussa on siis muutama kymmenen kirsikkaa, koska se alkaa olla jo niin vanha. Sen sato jätetään kokonaan mustarastaille.

Nämä kirsikat sekä myös luumut, päärynät ja muut hedelmäpuut lisää helppoa omavaraisuutta pihalla. Ne on helppohoitoisia puita, kunhan valitsee niille oikeanlaisen paikan pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Lisäksi valitsee lajikkeen, joka on helppohoitoinen, varsinkin omenapuista. Ja kun niiden hoitotoimet ajoittaa kuun mukaan, niin omenapuihin ei kasva vesiversoja ja muutenkin hoito tuntuu siten helpommalta.

Omenapuun raakileharvennus - vältät oksien katkeilun...

Meillä on kaksi vanhaa omenapuuta, joista toinen pudottaa joka kesä pieniä omenoita maahan. Niissä on joko pölytys epäonnistunut tai se harventaa muuten raakileitaan.

Tämä toinen omenapuu kukki keväällä runsaasti, jolloin kuvat olivat tiiviinä kukkariveinä pitkin oksia. Sellaista en aiemmin ole huomannut. Nyt sitten niissä oksissa on omenoita kasvamassa tosi tiiviisti. 

Raakileita olisi voinut harventaa heinäkuun alkupuolella, mutta en sitä silloin huomannut. Omenan ja päärynän raakileharvennus auttaa jäljelle jääneitä hedelmiä kasvamaan isommiksi. Nyt siis näillä omenilla on aika ahtaat oltavat ja ne todennäköisesti jäävät pieniksi. Se ei haittaa, sillä tämän puun sadosta käytämme vain osan.

Raakileharvennus keventää myös omenapuun oksia raskaalta omenasadolta, kun omenia on vähemmän. Meidän toisesta omenapuusta poistan välillä osan omenista, juuri vähentämään oksien painotaakkaa.

Välillä näkee pihoilla omenapuita, joista on oksia revennyt runsaan sadon painosta. Jotta niin ei pääse käymään, kannatta jo nyt poistaa osa omenista tai mahdollisesti tukea oksia.

Siruetanat jättävät perunan ja marjapensaat rauhaan...

Toinen syy miksi suosimme perunaa, marjapensaita ja hedelmäpuita omavaraisuudessa on se, että espanjansiruetanat eivät ole niistä kiinnostuneita. Ne saa olla myös rusakoilta ja metsäkauriilta rauhassa. Toki talveksi suojaamme nuoren päärynäpuun rungon metalliverkolla. Ja pensasmustikat meillä on kanaverkkokehikon sisällä läpi vuoden.

Tänä vuonna espanjansiruetanat tekivät tuhoja kasvimaalla harmillisesti. Sen estämiseksi ei tällä hetkellä tunnu olevan toimivaa keinoa. Toivottavasti keksitään jokin ratkaisu ensi kevääksi. Näet lisää siruetanoista täältä: Espanjansiruetana leviää puutarhassa.

Jos tiedät jonkin konstin estävän siruetanoita, niin kerro ihmeessä. Otan ilolla kaikki vinkit vastaan 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan elokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/08/tapahtui-heinakuussa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/08/miten-onnistui-perunan-viljely-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-8/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-8.html

Farmescape https://farmescape.fi/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026-kuulumisia

Puutarhaterveisin Sari

Hohtopiikkiputki kukkii vihdoinkin - näyttävä pörriäiskasvi

Hohtopiikkiputki (Eryngium giganteum 'Miss Willmott's Ghost') on hopeanhohtoinen, kaksivuotinen perenna, joka on erinomainen pörriäiskasvi. Se kasvatti vihdoinkin kukkavarret ja kukkii nyt heinä-elokuun vaihteessa pörriäisten suureksi iloksi. Se on nimittäin todella hyvä kasvi kimalaisille ja muille pörriäisille. 

Tämä on (lähes) hoitovapaa perenna, mutta hyvin vaatelias kasvupaikan suhteen. Kun tuntee oman pihan eri kohtien olosuhteet karkeasti, niin voi hyvinkin löytää tälle upealle kasville hyvän kasvupaikan.

Yllättävästi hohtopiikkiputki on vihreälehtinen perenna...

Kun näkee tämän hohtopiikkiputken kukkivana, ei uskoisi, että sen lehdet ovat täysin vihreät. Alla oleva kuva on kesäkuun alusta, jolloin sen kukkavarret alkoivat kasvaa. Sen siementaimilla on myös kuvan tyyppiset lehdet, tosin minikokoiset. Ne on helppo erottaa rikkaruohoista.

Viisi komeaa kukkavartta eli viisi tainta kukkimassa...

Tässä samassa kohdassa kukki siemenestä kasvattamani hohtopiikkiputki 2021 eli viisi vuotta sitten. Annoin sen silloin pudottaa osan siemenistä tähän ja vasta nyt niistä kukkii ensimmäiset taimet. Se on nimittäin ns. kaksivuotinen perenna ja kasvi kuolee kukkimisen jälkeen.

Hohtopiikkiputken kukkavarret on hyvin jämäkät ja pysyvät pystyssä myrskylläkin. Kukkavarsien yläosa on haaroittunut ja versojen päissä on hieman ohdaketta muistuttavia pötkylämäisiä kukintoja, harmaine suojuslehtineen.

Hopeanhoitoinen näyttävä pörriäiskasvi...

Tämän hohtopiikkiputken varsinaiset kukat on hyvin pieniä kukinnoissa. Kasvin koristearvo onkin kovat hopeanharmaat suojuslehdet kukintojen alla. Illan hämäryydessä ne erottuu hyvin kaukaakin, mikä tekee siitä erittäin näyttävän ja viehättävän kasvin heinä-elokuun puutarhaan.

Kuten kuvassa, kimalaisia näkyy sen kukissa runsaasti. Niistä myös huomaa, mitkä kukat ovat avautuneet, sillä nupulliset ja lakastuneet kukat eivät kimalaisia kiinnosta😊

Hohtopiikkiputken kasvupaikka ja hoito-ohjeet...

Kuten jo kirjoitin alussa, niin tämä kasvi on superhelppohoitoinen. Se joko viihtyy tai ei - riippuen täysin kasvupaikan olosuhteista.

Hohtopiikkiputken kasvupaikka...

• Aurinkoinen tai jopa paahteinen paikka
• Vähäravinteinen maa
• Hyvin läpäisevä hiekkamultamaa
• Ei kestä talvimärkyyttä

Hohtopiikkiputken hoito-ohje...

• Ei yleensä lannoiteta
• Ei tarvitse kastella
• Osa lakastuneista kukkavarsista kannattaa poistaa, jos ei halua sen tekevän siemeniä runsaasti

Meillä tämä kasvaa laventelipenkin päässä, jossa on läpäisevää maata. Taustalla on tiikerililjat vielä nupulla. Kukkivien hohtopiikkiputkien väleissä ja ympärillä on vielä monta tainta, joten ehkäpä osa niistä kukkii jo ensi kesänä.

Hohtopiikkiputki on siis kaksivuotinen eli ensimmäisenä vuotena tekee lehdet maanpinnalle ja toisena vuotena kukkii, minkä jälkeen kuolee.

Sen siemenet hyötyvät kunnon kylmäkäsittelystä, mistä näet lisää täältä: Siementen kylmäkäsittely.

Kylvin ensimmäiset siemenet tammikuussa 2017 ja taimet kukkivat vasta kesällä 2021, mistä näet kuvia ja kylvöohjeet täältä: Hohtopiikkiputki pölyttäjille ja perhosille.

Annoin silloin osan lakastuneiden kukkien siemenistä pudota maahan ja vasta nyt 2026 niistä kukkii nämä viisi tainta.

Hitauteen voi olla syynä alueemme erittäin vähäsateiset kesät tai ne ovat aina näin hitaita😊

Sinipallo-ohdake myös hyvä pörriäiskasvi...

Laitan tähän vielä kuvan sinipallo-ohdakkeesta (Echinops bannaticus), sillä osa hieman sekoittaa nämä ohdakkeet ja piikkiputket keskenään. Tämä sinipallo-ohdake on monivuotinen perenna, josta näet lisää täältä: Pörriäiskasvi sinipallo-ohdake ja sen kasvatus siemenistä.

Onko teistä joku kasvattanut hohtopiikkiputkea? Olisi kiva kuulla kokemuksianne, onko ne jämptin kaksivuotisia vai yhtä hitaasi kukkimaan kehittyviä kuin meillä?

Puutarhaterveisin Sari