Harmaamalva (ent. harmaamalvikki) - vanha perinnekasvi

 

Harmaamalva, entiseltä nimeltään harmaamalvikki (Malva thuringiaca, ent. Lavatera thuringiaca), on helppohoitoinen, 1-1,8 metriä korkea perinneperenna, joka kukkii vaaleanpunaisena heinä-syyskuussa. 

Näin heinäkuun alussa perinnekasveista harmaamalva (Malva thuringiaca) aloittelee kukkimista vaaleanpunaisilla kukilla. Sen nimi on siis muuttunut ja moni muistaakin sen vanhalla nimellä harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca). Kasvien viralliset suomenkieliset ja tieteelliset nimet välillä muuttuvat, kuten nyt tämän ihanan harmaamalvan.

Mikään muu sillä ei ole muuttunut, se on edelleen yhtä näyttävä kukkiessaan ja helppohoitoinen😊

Harmaamalva kukkii heinäkuussa...

Ihanan hattaramainen vaaleanpunainen harmaamalva tuo perennapenkkiin romanttista ja herkkää tunnelmaa näin heinäkuussa. Se kukkii monta viikkoa, hieman kesän säästä ja paikasta riippuen, heinä-syyskuussa. Tässä kuvassa se vasta aloittelee kukkimista, kun kukkia on vain muutamia varressa.

Helppohoitoinen vanha perinnekasvi...

Harmaamalva on tukevavartinen, joten se pysyy hyvin pystyssä, vaikka on 1-1,8 metriä korkea perenna. Se tekee siitä helpon ja näyttävän kukkijan. Toki se on muutenkin helppohoitoinen, kuten perinneperennat yleensä ovat. Harmaamalva ei edes kärsinyt siitä pitkästä parin kuukauden sateettomasta jaksosta yhtenä kesänä, täällä meidän alueella.

Harmaamalvan kasvupaikka ja hoito...

• aurinkoinen paikka on paras
• kuiva-tuore maa, jossa on läpäisevyyttä
• pieni lannoitus saa sen kasvamaan isommaksi
• kestää kuivuutta eli ei kaipaa juurruttuaan kastelua
• voi hieman levitä siemenistä 

Yllä oleva kuva on otettu 2.7. ja alapuolen kuva 15.7. samasta kohtaa, muutama vuosi sitten. Se on todella näyttävä, kun kukkia on enemmän avautuneena pitkissä varsissa. Kuvat on meidän puutarhasta, jossa se kasvaa punakukallisen neilikkaruusun vieressä isossa kasviryhmässä.

Harmaamalvan erottaa muista malvoista - lehdistä...

Näitä vaaleanpunakukallisia malvoja on muitakin, kuten myskimalva ja ruusumalva. Tämä harmaamalva on helppo tunnistaa ja erottaa se muista malvoista, sen lehdistä. Nimittäin niin myski- kuin ruusumalvallakin lehdet ovat enemmän liuskoittuneet.

Tässä kuvassa on nuori taimi, jolla on tyypilliset harmaamalvan lehdet. Niistä sen siis tunnistaa varmimmin.

Muut malvat näet täältä: Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva?

Kukissa näkee myös pörriäisiä...

Harmaamalva on siinäkin mielessä hyvä kasvi myös moderniin puutarhaan, koska sen kukissa näkee usein erilaisia pölyttäjiä. Vielä kun kukinta kestää useamman viikon, niin se on hyvä kasvi pörriäisille.

Muita helppohoitoisia perinnekasveja...

• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi, joka on sipulikasvi ja lisääntyy hyvin myös siemenistä aikaa myöden puutarhassa.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti, joka kukkii nyt parhaillaan puutarhassamme. Se on ns. lyhytikäinen perenna, joka tekee kivasti siementaimia.
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia, sinikukalliset ukonhatut ovat monelle tuttuja perinneperennoja, vaikka ne ovat syötynä hyvin myrkyllisiä.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat viime vuosina tulleet erittäin trendikkäiksi ja onhan niillä upean isot ja näyttävät kukat.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä on tuttu kestosuosikki vanhoilla pihoilla. Sen kukkien värit vaihtelevat kivasti siementaimilla.
• Ihanat sormustinkukat on toinen tosi suosittu perinnekasvi, joka on myös syötynä hyvin myrkyllinen. Se on kaksivuotinen ja tosi näyttävä kukkiessaan.
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna on korkeista leimuista ehkäpä helppohoitoisin. Se kestää kuivuuttakin paremmin, kuin syysleimut.
• Sitkeä tarhapioni - perinnekasvi kuuluu helppoihin pioneihin, joita näkee vanhoilla pihoilla. Niitä on onneksi edelleenkin myynnissä

Tuleeko sinulle mieleen muita vanhoja perinneperennoja, jotka puuttuu tuosta listauksesta?

Puutarhaterveisin Sari

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Miksi kitkeminen tuntuu raskaalta - ja miten siitä tulee helpompaa?

Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio - mainos. Jos koet kitkemisen todella työlääksi ja raskaaksi, niin et ole ainoa. Itse asiassa, tosi moni kokee ihan samalla tavalla ja se tuskastuttaa. Kun miettii, miksi se tuntuu niin työläältä, niin voi keksiä keinot, joilla kitkeminen muuttuu helpommaksi. 

Kitkeminen tuntuu yleensä raskaalta näistä kolmesta syystä:

• koetetaan kaivaa kaikki juuret maasta
• kitketään käsin nyppimällä
• kitkeminen aloitetaan liian myöhään

Itse suorastaan rakastan rikkaruohojen kitkemistä, koska olen oivaltanut, miten se kannattaa tehdä sujuvammin ja pienemmällä vaivalla.

Kaivetaanko rikkaruohot juurineen vai ei...

Kitkeminen tuntuu varmasti raskaalta ja turhauttavalta, jos yrittää kaivaa rikkaruohojen kaikki juuret maasta. Jos kasvi on juurilla leviävä, kuten alla olevan kuvan ruttojuuri tai vuohenputki, niin siinä ei edes onnistu. Kasvuun lähteviä juuria jää aina maahan. Haittaako se?

Se ei haittaa yhtään, kun kitkee kuun mukaan hyvänä Kitkemispäivänä ja näille kasveille parhaalla kitkemistavalla. Itse hävitin ison alueen ruttojuurta (Petasites), kaivamatta lainkaan niiden juuria, yhden kesän aikana. Se oli helppoa ja kevyttä sekä ennen kaikkea nopea homma. Se kitkemistapa toimii muihinkin juurilla leviäviin rikkaruohoihin.

Hyvät Kitkemispäivät ovat kuukalenterin mukaan valittuja päiviä, jolloin kitkeminen onnistuu parhaiten. Näet niiden merkityksestä lisää täältä: Kitkemispäivät kuun mukaan alkaa.

Pelkin käsin vai kitkemistyökalut apuna...

Rikkaruohojen kitkeminen voi tuntua erittäin turhauttavalta ja aikaa vievältä, jos yrittää kitkeä rikkaruohot käsin nyppimällä. Kaikilla keho ei edes kestä kyykkimistä. Paljon helpommalla pääsee, kun käyttää apuna erilaisia kitkemistyökaluja.

Hiekkapihat saa pidettyä rikkaruohottomina haralla. Kuvassa on meidän 20 vuotta vanha kivituhkapiha, jota olemme putsanneet rikkaruohoista säännöllisesti haran avulla - homma on kevyttä ja nopeasti tehty. Siitä lisää täällä: Rikkaruohot pois kivituhkasta, kuun mukaan.

Eri haroja on paljon ja niistä on apua, vain jos osaa käyttää niitä oikein. Jos haran käyttö tuntuu vähänkään hankalalta, niin todennäköisesti ote siitä on huono tai työntää sitä hieman väärällä tavalla. 

Erilaisia kitkemistyökaluja on todella monenlaisia. Hyvin pärjää muutamalla edullisella ja monikäyttöisellä. Kallein taitaa olla Rikkaruohonpoistaja, joka on hyvä työkalu, kun haluaa poistaa voikukat nurmikolta. Itse en ole hankkinut sitä, koska meillä on kukkanurmikko ja voikukkia kitketään sieltä hyvin harvoin.  

Kitkeminen helpompaa - kun tekee sen ajoissa...

Rikkaruohojen kitkeminen on aina helpointa, kun tekee sen silloin, kun rikkaruohot ovat vielä pieniä. Mitä isommaksi ne kasvavat, sitä suuremmat juuret niillä on ja osa on ehtinyt levitä isommalle alueelle. Tai pudottanut tuhannet siemenet maahan, odottamaan itämistä.

Alla olevan kuvan koristeheinien istutusalue olisi ollut helppo ja nopea kitkeä, jos sen olisi tehnyt ajoissa kitkemistyökalu apuna. Nyt alueen kitkeminen on hitaampaa ja työläämpää, koska pitää hieman varoa vioittamasta koristeheinien juuria. 

Rikkaruohottunut alue - onko toivoton kitkeä...

Joskus voi käydä näin, että kitkeminen jää tekemättä täysin ja rikkaruohot valtaavat alueen. Näin on käynyt alla olevan kuvan kohdalle. Tai itse asiassa näin, kun tätä viime kesänä kitkettiin trimmerillä... ja tämä ei ole meidän pihalta 😊

Rikkaruohot valtasivat tämän uuden alueen yhdessä kesässä. Ja nyt se näyttää tältä.

Onko tämä nyt sitten toivoton kitkeä? Ei lainkaan, mutta kitkeminen vie moninkertaisesti enemmän aikaa ja tässäkin pitää varoa vioittamasta istutettuja kasveja. Tässä nimittäin kasvaa lilan värisiä kurjenpolvia ja joitakin muita kasveja.

Eri rikkakasveille hyvät kitkemistekniikat sekä tavalliset kitkemistyökalut olisivat tämän kitkemisessä todella isona apuna. Pelkällä käsin nyppimiselläkin toki pärjää, mutta se vie enemmän aikaa ja ei muutenkaan ole niin tehokasta kitkemistä.

Tehokas kitkeminen - helpompaa kitkemistä...

Ehdit hyvin ennen ensi viikon Kitkemispäiviä katsoa kitkemisohjeet eri rikkaruohoille Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta. Opit myös valitsemaan parhaat kitkemistyökalut helpottamaan ja keventämään kitkemistä - nämä kaikki ohjeet olen itse kokemuksen kautta huomannut toimivimmiksi.

Katso lisää täältä: Tehokas kitkeminen kuun mukaan

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -kurssialustalta.

Puutarhaterveisin Sari

Vanha kärhö ruukussa kukkii komeammin kuin koskaan aiemmin

 

Tämä patiokärhö (Clematis) on kasvanut samassa ruukussa jo viidettä kesää ja nyt se yllätti meidät täysin – kukkia on enemmän kuin koskaan aiemmin. Versoja on tietysti kasvanut vuosi vuodelta lisää, mutta kukkarunsaus on silti jotain ihan uutta. Kukkien punainen väri erottuu kauniisti vihreää taustaa vasten ja ruukkupuutarhassa tämä kärhö on osoittautunut kivan helppohoitoiseksi.

Patiokärhö kasvaa ruukussa viidettä kesää...

Tämä kärhö oli myynnissä patiokärhönä, ei monivuotisena köynnöksenä. Näyttää myös siltä, että se on pienikasvuinen eli versot lyhyemmät, mitä monivuotisilla loistokärhöillä.

Se on kasvanut koko ajan eli jo viisi vuotta tässä samassa ruukussa ja näyttää viihtyvän tosi hyvin. Meillä on myös toinen kärhö ruukussa, jolla on isot vaaleansiniset kukat, siitä lisää postauksen lopussa.

Ruukussa kasvaa kolmiokäenkaali...

Samassa ruukussa kärhön kanssa kasvaa myös tummalehtinen kolmiokäenkaali (Oxalis triangularis), jota monet pitää kesänajan huonekasvina. Se ei siis talvehdi ulkona.

Joka kevät kolmiokäenkaali on lähtenyt uuteen kasvuun, vaikka emme ole juuri tehneet sille mitään. Sen lehdet sopivat kauniisti kärhön punaisiin kukkiin, vai mitä?

Näet lisää kolmiokäenkaalista täältä: Kolmiokäenkaali helppo säilyttää talven yli.

Kärhö kukkii pitkään - säästä riippuen...

Tuntuu siltä, että aurinkoisena hellekesänä tämän kärhön kukinta on hieman lyhyempi, mitä se olisi viileämpänä kesänä. Toki kukinnan pituuteen vaikuttaa myös se, että tämä kasvaa ruukussa eikä maassa.

Tänä kesänä olemme pitäneet tätä hieman varjoisammalla paikalla, joten jännä nähdä, vaikuttaako se kukintaan. Ainakin vielä siinä on nuppuja ja saa nähdä, kasvaako niitä lisää.

Kukinta alkoi kesäkuun puolivälin tienoilla...

Patiokärhö aukaisi ensimmäiset kukat kesäkuun puolivälissä, josta alla kuva. Se on siis kukkinut jo pari viikkoa.

Kukinnan alkamiseen vaikuttaa tietysti alkukesän sää. Jos on kovin lämmintä, kukinta aikaistuu ja jos on pitkään viileää, ensimmäiset kukat avautuvat myöhemmin.

Kärhö on talven kellarissa ruukkuineen...

Koska tämä on patiokärhö eli todennäköisesti talvenarka kärhö, olemme talvettaneet sen viileässä kellarissa.

Siirrämme sen ruukun syksyn sateilta suojaan katoksen alle ja vasta ennen pakkasia kellariin. Näin multa ei ole liian märkää talvisäilytyksen aikana. 

Kuva on maaliskuulta, kun olen leikannut siltä kuivat versot pois. Se aloittaa versojen kasvun jo aikaisin keväällä kellarimaisessa tilassa, johon kevätaurinko paistaa pienesti.

Kun yöpakkaset ovat ohi toukokuussa, ruukku siirretään ulos suojaisaan paikkaan, jotta kärhö tottuu ulkoilmaan ennen lopulliselle paikalle siirtoa. Siitä lisää täällä: Patiokärhö ja syyssyrikkä totuttelee ulkoilmaan.

Lisää kärhöistä eli Clematiksista...

Kärhöjä on paljon erilaisia ja suurin osa talvenkestäviä, ainakin osassa Suomea. Niitäkin voi muuten kasvattaa isossa ruukussa.

• Näet kuvia, miten pieni tämä patiokärhö oli ensimmäisenä kesänä, täältä: Patiokärhö kukkii jo. Taimessa oli mukana pieni köynnöskehikko.
• Toisena kesänä se oli jo rehevämpi, näet siitä kuvia täältä: Vanha kärhö kukkii ruukussa. Se on tässä samassa ruukussa ja siinä kasvaa samat kolmiokäenkaalit kuin nytkin.
• Upea vaaleansininen isokukallinen kärhö kasvaa meillä toisessa ruukussa, siitä näet kuvia täältä: Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun. Sen versot kasvavat vain noin metrin korkuisiksi.
• Pienikukallisista kärhöistä yksi kauneimmista on viinikärhö (Clematis viticella) ja siitä lisää täällä: Siro viinikärhö keinuun ohjattuna.

Olisi kiva kuulla, kasvattaako teistä kukaan kärhöjä ruukussa? Vai ainoastaan maahan istutettuna?

Puutarhaterveisin Sari

Mitä kuuluu perennaniitylle kesäkuun lopulla

 

Perennaniitty alkaa kivasti jo muotoutua ja nyt parhaillaan näin kesäkuun lopulla siellä kukkii heinät, sormustinkukat ja monet muutkin perennat. Niitty alkaa olla jo täysin kasvillisuuden peittämä ja mikä parasta, siellä kasvaa useita kukkivia perennoja ja luonnonkukkia.

Kesäkuussa sormustinkukat niityn kaunistajia...

Nyt tällä hetkellä eniten minua ilahduttaa nämä sormustinkukat (Digitalis). Ne kasvaa kauniisti siellä täällä heinän seassa. Ne näyttävät hieman kitukasvuisilta, mikä sopii loistavasti niitylle. Näin ne ovat ikään kuin luonnonkukkamaisempia ulkonäöltään.

Näiden sormustinkukkien siemeniä olemme heitelleet tänne jo parin vuoden ajan. Ne on kerätty itse meidän puutarhassa kasvaneista sormustinkukista ja siitä lisää täällä: Siementen kerääminen sormustinkukista. Eli tähän perennaniitylle ei ole ostettu siemeniä eikä taimiakaan.

Sormustinkukan kanssa pitää aina muistaa, että sitä ei saa syödä. Se on syötynä vaarallisen myrkyllinen.

Heiniä, luonnonkukkia ja perennoja sekaisin...

Heinät on saaneet tulla tähän ihan luonnostaan, emme siis ole kylväneet niitä lainkaan. Tässä lähellä on toisenlaiset kukkaniityt, joista heinän siemen on selvästikin tullut tähän perennaniitylle.

Tässä kasvaa myös joitakin luonnonkukkia, jotka ovat itse tulleet tähän, kuten lehtomaitikkaa, ahomansikkaa ja voikukkaa.

Perennat olemme kylväneet siemenistä tai istuttaneet ylimääräisistä taimista. Esimerkiksi syysleimun taimia näkyy kuvassakin. Saa nähdä kukkiiko ne tänä kesänä, vai käykö metsäkauriit taas syömässä niiden latvat.

Näet, miltä tämä perennaniitty näytti pari vuotta sitten täältä: Perennaniitty muodostuu hitaasti.

Muutama mätäs tähkähietaliljaa...

Perennapenkissä tähkähietalilja (Anthericum liliago) oli levinnyt liian isoksi mättääksi, joten sitä pienennettiin ja ylimääräiset taimet istutettiin tänne perennaniitylle. Nyt ne kukkivat, tosin vain heikosti, sillä taimet ovat vielä niin pieniä.

Tähkähietalilja on kivan näköinen heinän seassa, koska sen lehdet on leveämmät ja se on selvästi mätäsmäinen. Näet lisää perennapenkissä kasvavasta täältä: Tähkähietalilja siro perinnekasvi.

Ihana vanha harjaneilikka löytyi perennaniityltä...

Talvi vei vanhan monivärisen harjaneilikan (Dianthus barbatus) perennapenkeistä lähes täysin, joten ilahduin, kun löysin täältä perennaniityltä sitä kukkivana. Senhän tunnistaa vain kukista, nimittäin meillä on ollut muitakin harjaneilikoita. 

Tämä monivärinen on meille tärkeä, koska se on kasvanut puutarhassamme vuosikymmeniä. Näet siitä paremmat kuvat täältä: Harjaneilikka vanha perinnekasvi.

Perennaniityllä kukkii nyt myös keltakukallinen tarha-alpi. En oikein ole siitä innostunut niityllä, joten voi olla, että poistan sen. Onneksi ei ole mikään kiire, joten voi katsella ja miettiä rauhassa😊

Perennaniitty vaatii kitkemistä...

Kaikki niityt ja kukkakedot vaativat hoitamista. Ne eivät ole siis hoitovapaita. Yleensä ne niitetään ainakin kerran kesässä.

Perennaniittymme vaatii myös kitkemistä ja olenkin kitkenyt siitä keväällä voikukat pois. Nyt huomasin, kun otin nämä kuvat, että keltakukallista suikeroalpia (Lysimachia nummularia) pitää myös poistaa. Se peittää jo liikaa maata ja siten estää uusien perennantaimien kasvua.

Jätän osan suikeroalpista kasvamaan, koska se on kaunis ja peittää maata hyvin. Tietyistä kohdista sitä on pakko poistaa.

Onneksi se on helppo kitkeä Kitkemispäivinä, kun niitä taas tulee.

Tämä meidän perennaniitty on jo tässä vaiheessa kivan monilajinen. Sen ansioista siellä on kukkia keväästä syksyyn, koska yksi kukkalaji kukkii yleensä lyhyen aikaa. Sen takia on hyvä, että erilaisia lajeja on paljon. 

Puutarhaterveisin Sari

Ruukun vaihto kuun mukaan - pelargoni ja baby-amaryllis

 

Ruukun vaihto tehdään yleensä keväällä, mutta joskus kasville on pakko tehdä se muulloin. Kun juuret ovat täyttäneet ruukun ja multa kuivuu päivässä, on aika toimia ja tietysti kuun mukaan hyvänä päivänä. Näin kävi sekä vanhalle pelargonilleni että baby-amaryllikselleni.

Vanhalle pelargonille aika vaihtaa isompi ruukku...

Olen kylvänyt tämän pelargonin siemenestä keväällä 2023 eli nyt on sen neljäs kesä. Se on kasvanut tässä samassa ruukussa jo pidempään ja selvästi kaipasi isompaa ruukkua. Sen huomasi siitä, että multa kuivui tosi nopeasti ja sitä olisi pitänyt kastella vähän väliä.

Joten nyt vaihdoin sille hieman isomman saviruukun, sillä olen talvettanut tämä vanhan pelargonin kapealla ikkunalaudalla. Tämä uusi ruukku on levein, mitä talvetuspaikkaan voi ajatella. Lisäksi pelargoni viihtyy paremmin hieman pienehkössä ruukussa. Liian isossa ruukussa se herkästi kärsii liikakastelusta.

Juuret olivat täyttäneet ruukun mullan...

Otin siis pelargonin pois ruukusta ja heti näki, että sen multa on aivan täynnä juuria. Oli siis todellakin aika vaihtaa se isompaan ruukkuun. 

Edellisenä iltana olin kastellut ruukun mullan hyvin ja aamulla, kun aloitin ruukun vaihdon, multa oli jo kuivaa. Joten poistin juuripaakusta hieman pintamultaa ja kastelin juuripaakun vielä uudelleen. Vasta sen jälkeen istutin se uuteen ruukkuun.

Näet lisää tästä pelargonista ja sen talvetuksesta täältä: Ikkunalla talvetetut pelargonit huhtikuussa.

Ruukun ja mullanvaihto kuun mukaan hyvään aikaan...

Erilaisten huonekasvien, ruukkukukkien sekä terassikasvien ruukun ja mullanvaihto tehdään kuun mukaan hyvinä päivinä. Jo se, että tekee homman kasvavan kuun aikaan, varmistaa kasvien kasvuun lähdön. Puhutaankin kasvien istutusjaksosta, jonka näet täältä: Kastelupäivät ja kuu. 

Toki hyvät päivät voi katsoa vieläkin tarkemmin, mutta se vaatii kuukalenterin tai että on verkkokurssilla, sillä ilmoitan niillä aina kuluvan viikon hyvät päivät.

Kuvassa pienessä ruukussa kasvaa se söpö baby-amaryllis ja sen vieressä on sen uusi ruukku, mikä on vähän liian iso. En löytänyt välikokoa, joten ei auttanut muu, kuin istuttaa se nyt isoon ruukkuun.

Baby-amaryllikselle kasvanut hyvät juuret...

Olen ottanut tämän baby-amarylliksen eli jouluamarylliksen sipuliin kasvaneen sivusipulin pikkuruukkuun helmikuussa 2024. Se oli silloin todella pieni sipulin alku.

Nyt kesällä se on tehnyt oikein kasvuspurtin. Sille on kasvanut isommat lehdet sekä ruukun pohjasta alkoi kasvaa juuria jo ulos. Eli oli selvästikin aika istuttaa se isompaan ruukkuun.

Juurten käsittely ennen multaan istuttamista...

Irrottelin varovasti juuria toisistaan, jotta ne lähtee uudessa ruukussa kasvamaan laajemmin. Ei haittaa, vaikka pieniä juuria meni poikki. Sen sijaan paksumpia juuria on hyvä käsitellä varovaisemmin. Sen juuripaakku tuntui olevan täynnä pelkkiä juuria, joten oli kiire saada sille isompi ruukku.

Baby-amaryllis eli sivusipulista kasvuun lähtenyt amaryllis...

Sen sipuli on vielä kovin pienikokoinen, kuten kuvasta näkyy. Vasemmanpuoleinen on viime jouluksi istutettu jouluamaryllis eli ritarinkukka, jonka sipuli on todella iso. Jouluamaryllikset pitävät ahtaasta ruukusta, kuten kuvassa. Onkin jännä nähdä, miten baby-amaryllis käyttäytyy nyt hieman liian isossa ruukussa.

Jouluamarylliksille ei tähän aikaan vaihdeta ruukkua! Niiden mullan ja ruukun vaihtoaika on vasta loppusyksyllä tai talvella, riippuen millä rytmillä niitä talvettaa.

Näet tavallisen jouluamarylliksen sipulin istuttamisen ruukkuun täältä: Amarylis - kasvatus sipulista joulukukaksi.

Puutarhanhoidon ajoittaminen kuun mukaan...

Kuun liikkeet on yksi luonnon rytmeistä ja siksi kuun mukaan ajoittaminen kuuluun luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon.

Tämä on hyvin vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa, joka on edelleen käytössä esim. tietyissä puutarhatöissä. Kitkeminen, kastelut ja omenapuiden leikkaaminen on monelle jo tuttua ajoittaa kuun mukaan. 

Erilaiset istuttamiset ja kylvöt tehdään myös kuun mukaan hyvään aikaan, riippuen mistä kasvista on kyse. Nyt on vielä muutama päivä hyvää istutusaikaa näille huonekasveille.

Voit lukea aiheesta lisää täältä: Puutarhatyöt kuun mukaan - valitse oikeat päivät.

Muistan, kun muutama teistä on maininnut myös kasvattavansa amarylliksen pientä sivusipulia😊 Olisikin kiva kuulla, miten on onnistunut? Onko sipuli jo kasvanut isommaksi?

Puutarhaterveisin Sari

Kaunis pensasaita tuo ilmettä ja yksityisyyttä pihaan

Haluatko pihaan ilmettä ja samalla suojaa uteliailta katseilta? Muotoon leikattu pensasaita on yksi tehokkaimmista keinoista siihen. Niillä saa luotua ilmettä pihaan, koska ne tuovat kivaa kontrastia muihin pihan kasveihin tiukalla muodollaan. Sen lisäksi ne antavat hyvän näkösuojan tuoden yksityisyyttä, koska ne ovat niin tiiviitä leikkausten ansioista. Näiden lisäksi, muotoon leikatut pensasaidat vievät vähän tilaa eli ovat loistavia pienemmissäkin pihoissa.

Kaunis leikattu pensasaita antaa ryhtiä ja ilmettä pihaan...

Yleensä kasvien selkeät muodot tuovat ns. ryhtiä pihaan, näin tekee myös muotoon leikattu pensasaita. Tässäkin kuvassa iso puu tulee paremmin esiin, kun sen taustalla on hyvin leikattu aita, vaikka se on saman värinen kuin puun lehdet.

Samalla tavalla erilaisten perennojen muodot, värit ja lehdistö erottuu paljon paremmin selkeää pensasaitaa vasten. Tässä aita on hyvin hoidettu ja sen ansiosta niin tiiviskasvuinen. Siis loistava tausta puutarhan kasveille.

Matala muotoon leikattu aita tuo näyttävyyttä...

Joskus pihasuunnittelussa halutaan luoda ilmettä hyvin matalilla pensasaidoilla. Silloin ei kaivata näkösuojaa, vaan ainoastaan selkeää muotoa kasviryhmään.

Tällainen matala muotoon leikattu aita voi olla ison kasviryhmän reunassa tai rajaamassa osittain oleskelualuetta, jolloin se ei peitä näkymiä.

Tiiviskasvuinen pensasaita tuo näkösuojaa ja yksityisyyttä...

Usein pensasaitojen tärkein ominaisuus, jota siltä ehdottomasti halutaan, on yksityisyyttä antava näkösuoja. Silloin on tärkeää, että aidasta saadaan hyvin tiheä- ja tiiviskasvuinen, joten pensasaidan hoito alkuvuodesta asti tehdään aina huolellisesti ja leikkaukset oikeaan aikaan. Alkuvuosina ei siis kannata fuskata hoidossa, jotta pensasaidan alaosa saadaan tiiviiksi.

Kuvan aita on leikattu jo tänä kesänä ja kuun mukaan hyvänä leikkauspäivänä, jotta vanha aita pysyy hyvässä kunnossa. Tämä kuun mukaan puutarhatöiden ajoittaminen on oma juttunsa, siitä ehkä lisää myöhemmin.

Talvivihreät aidat tuovat yksityisyyttä myös talvella...

Etenkin pienemmillä pihoilla toivotaan usein talvivihreää pensasaitaa, josta on näkösuojaa aikaisin keväällä terassille.

Kasvilajin valitseminen paikan olosuhteiden mukaan on silloin todella tärkeää! Jos esim. istuttaa varjon havukasvin paahteiselle paikalle tai tosi talvenaran kasvilajin - koko pensasaita näyttää huonolta ja jää kitumaan. Tämä koskee kyllä myös lehtipensaita.

Kaunis pensasaita - kasvivalintaa ja hyvää hoitoa...

Kun haluat pitkäikäisen yksityisyyttä antavan näkösuojan pensasaidasta, valitse kasvilaji pihasuunnittelun periaatteiden avulla. Istuta se oikein ja hoida sitä jatkossa säännöllisesti, niin aidasta kasvaa tiivis. Ja se tuo myös ilmettä pihaan.

Suosituimmat pensaslajit muotoon leikattuun pensasaitaan...

• aroniat - tuore ja läpäisevä maa
• isotuomipihlaja - tuore ja kuiva maa
• aitaorapihlaja - tuore ja kuiva maa
• tuijat - tuore ja kostea maa, helpoin puolivarjossa ja varjossa
• metsäkuusi - tuore ja kostea maa

 

Lisää pensasaidoista...

Tässä lisää kirjoituksia pensasaidoista, sillä ne ovat pihan yksi tärkeimmistä ja näkyvimmistä asioista, luoden ensivaikutelmaa. Ja antaen näkösuojaa😊

• Oli orapihlaja-aita uusi tai vanha tai alas leikattu, sitä kannattaa leikata jatkossa. Jos ei leikkaa, se voi kasvaa 4 metriä korkeaksi ja 3 metriä leveäksi. Katso lisää tästä: Orapihlaja-aidan leikkaus.
• Vanhoilla pihoilla näkee hernepensasaitoja, jotka alkavat olla heikkokasvuisia. Mitä silloin tehdä, siitä näet lisää tästä: Vanhan pensasaidan leikkaus.
• Fengshuissa pensasaidoilla on tärkeä merkitys ja niistä sen takia pidetään hyvää huolta. Näet siitä lisää tästä: Pensasaita luo vaikutelmaa - fengshui puutarhassa.

Olisi kiva kuulla, mikä pensaslaji on sinun muotoon leikatussa pensasaidassasi?  Aronia, orapihlaja vai jokin muu?

Puutarhaterveisin Sari