Kasvien talvisuojaus

Nyt on kiire tehdä kasvien talvisuojaus myyriä, rusakoita, jäniksiä, kauriita ja peuroja vastaan, jos se on vielä tekemättä. Luonnossa on talviaikaan niin vähän ruokaa, että eläimet syövät innolla tietyt puutarhakasvit, jos niille ei ole tehty talvisuojausta ajoissa.

Kuvassa metsäkauris maistelee komeamaksaruohoa pari viikkoa sitten. Maksaruohoja ei sentään tarvitse suojata, vaan muutamat puuvartiset kasvit.

Miksi pitää suojata kasvit eläimiltä?

Alla oleva kuva kertoo konkreettisesti, miten voi käydä, jos ei suojaa tiettyjä kasveja ajoissa. Peltomyyrät, jänikset ja rusakot syövät puiden rungon ympäriltä kuoren jopa kokonaan. Puu ei kestä sitä, vaan puu tulee kuolemaan, kun kuori on syöty isolta alueelta.

Myös peurat ja kauriit voivat syödä puun runkoa, tosin ylempää. Isompina eläiminä syöntijälki on myös suurempi.

Runkosuoja estää myyriä, rusakoita ja peuroja...

Meillä on käytössä tosi vanhat muoviset runkosuojat nuorille puille. Kuvassa on rungollisen pikkusyreenin rungon ympärille kieputettu runkosuoja. Se estää talvella maan pinnalla liikkuvia peltomyyriä sekä rusakoita syömästä rungon kuorta. Samoin se estää metsäkauriita, sillä niiden polku menee ihan kasviryhmän vierestä.

Itse suojaisin kaikki koristekirsikat, tuurenpihlajan ja monet muut nuoret puut ainakin runkosuojalla. Harmittaisi tosi paljon, jos joutuisi keväällä ostamaan uuden puun taimen, koska ei syksyllä suojannut  puuta ajoissa.

Korkea metalliverkko suojaa hedelmäpuuta...

Kaikki nuoret hedelmäpuut kannattaa suojata hyvin, sillä ne on eläinten suurinta herkkua talvella. Kuvan puulle on laitettu runkosuoja tiukasti maanpintaan asti. Lisäksi puun ympärillä on metallinen kanaverkko ja sen on hyvä olla esim.1,5 metriä korkea. Lumisemmilla alueilla sen täytyy olla vieläkin korkeampi.

Jotta metalliverkko pysyy paikollaan talven myrskyissä ja eläinten touhuissa, niin se on tuettu parilla kepillä maahan. 

Muutamat talvisuojattavat pensaat...

Samoin pensasmustikat ovat peurojen, kauriiden, rusakoiden, jänisten ja kanien suurinta herkkua talvella, joten ne kannattaa myös suojata metalliverkolla.

Kuva on kesäkuun alkupäiviltä pensasmustikan kukkiessa. Meillä on metallinen kanaverkko pensasmustikka-alueen suojana ympäri vuoden. Niiden päällä on myös kanaverkkoa, koska pensaat ovat aika matalia.

Pensaista kultasade sekä havukasveista tuijat ja marjakuuset ovat peurojen sekä kauriiden herkkua. Monet suojaavatkin ne tavalla tai toisella.

Alla kuva viinikärhöstä, jonka alaosa pitää suojata metalliverkolla joka syksy. Jännästi talvella fasaanit ja rusakot kulkevat keinun alle köynnöksen versojen läpi niin, että ne katkeavat. Sen estämiseksi riittää onneksi matala metalliverkko, joka on tuettu keinun jalkaan.

Miten minimoida kasvien talvisuojaus?

Jos haluaa tehdä mahdollisimman vähän kasvien talvisuojausta pihalla, niin silloin pihalle kannattaa valita kasveja, joita eläimet eivät syö haitallisesti. 

Osa pensaista ei kärsi lainkaan siitä, että niiden oksat syödään maata myöden. Silloin sellaisia ei tarvitse suojata lainkaan. On myös kasveja, joita eläimet eivät tykkää syödä. Tämä aihe liittyy pihasuunnittelun kasvivalintaan hyvin oleellisena osana.

Eli jos haluat minimoida kasvien talvisuojauksen, niin valitse pihallesi kasveja, joita eläimet eivät syö tai kasvit kestävät sen. Silloin sinun ei tarvitse tehdä kasvien talvisuojausta koskaan.

Puutarhaterveisin Sari

Amarylliksen kasvatus hyvässä vauhdissa

 

Amarylliksen kasvatus sipulista on niin kivaa puuhaa, että tänäkin vuonna minulla on kaksi ihan uutta sipulia istutettuna ruukkuihin. Tässä kuvassa on se amarylliksen sipuli, jonka istutin kaksi viikkoa sitten ja se on ollut ikkunalla huonekasvien seassa. Postauksen lopussa myös kuulumisia muiden joulukukkien hyödöstä.

Sipulista pilkistää jo kaksi kukkavarren alkua...

Jos et huomannut jo tuosta ekasta kuvasta, niin tästä sipulista pilkistää jo kaksi nupuvarren alkua. Toinen on korkeampi ja toisesta näkyy vasta kärki. 

Nuppuvarret kasvaa yleensä sipulin kaulan sivuista ja sen keskeltä kasvaa lehdet. Tämä sipuli saattaa tehdä vielä kolmannenkin kukkavarren. 

Näet kuvat tämän sipulin istuttamisesta ja kasvatusohjeet Amaryllis - kasvatus sipulista joulukukaksi -postauksessa. Se oli siis Korpikangas Siemen-Frö:ltä.

Toinen amarylliksen sipuli...

Istutin vähän myöhemmin vielä toisen uuden amarylliksen sipulin ja nyt siitäkin pilkottaa jo kaksi nuppuvartta. Nämä kukkivat ehkä noin neljän viikon kuluttua.

Joten vieläkin ehtii istuttaa amarylliksen sipulit joulukukaksi. Ne kannattaa kasvattaa huoneenlämmössä. Aiempana olevassa linkissä on ohjeet, miten nopeuttaa tai hidastaa niiden kasvua, jos siihen on tarvetta.

Amarylliksen kasvatus monivuotisena joulukukkana...

Omat vanhat amaryllikseni ovat vielä lepojaksolla. Jotta saa ne kukkimaan uudelleen, niin lepojakson tulee olla riittävän pitkä. Täytyykin käväistä katsomassa niiden nimilapuista, milloin ne siirtyivät lepoon, sillä ne ovat yksilöllisiä myös lepojaksolle menemisessä, aivan kuten kukinnan aloittamisessakin. 

Eli amarylliksen kasvatus ihan uudesta sipulista on helpompi ajoittaa kukkimaan jouluksi, kuin näistä vanhoista sipuleista.

Sitten joskus kun lepojakso on päättynyt, vaihdan näille uuden mullan ja kastelen. Sen jälkeen siirrän ne ikkunalle huonekasvien sekaan.

Jouluhyasintti jatkaa juurien kasvatusta...

Tältä näytti tänään jouluhyasintti lasisessa hyasinttimaljakossa. Se vasta kasvattaa juuria pidemmiksi ja on jääkaapin viileydessä. Otin sen nyt kuvattavaksi tähän pöydälle ja vein se heti kuvaamisen jälkeen takaisin viileään. Vielä saa siis odottaa sen lehtien ja kukkavarren kasvua.

Jouluhyasintin sipulit istutettiin jo syyskuun puolella. Siitä lisää Jouluhyasintin sipulit istutettu -postauksessa.

Vanha jouluruusu heräilee kukkimaan...

Ihana vanha punakukallinen jouluruusu on aloittanut jo uusien kukkavarsien kasvattamisen. Sille tulee kukkavarteen myös lehtiä eli sen kasvutapa on erilainen, mitä tavallisilla valkokukallisilla jouluruusuilla.

Tänään oli niin hämärää, että sen kuvaamisessa oli pieniä haasteita. Sille on nimittäin kasvamassa myös toinen kukkavarsi ja toivottavasti myös lisää. Näet kuvia tästä kukkivana viime joululta Vanha jouluruusu kukkii - postauksessa.

Vähän jännään tämän kanssa, jos tulee jo kunnon pakkaset, sillä joudun ottamaan sen silloin sisälle. Viileässä se nimittäin on paljon helppohoitoisempi ja todennäköisesti kukkavarretkin kehittyvät paljon komeammaksi, mitä asuinhuoneen lämmössä.

Nämä joulukukkien kasvattamiset tuo kivaa haastetta tähän aikaan. Ja niin ihanaa joulun odotuksen jännitystä 😊

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Olen istuttanut nämä kaikki ja tehnyt muutkin hoitotoimet kuun mukaan. Huonekasvien hyvät Kastelupäivät löydät täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Kuun mukaan hyvät päivät kalenteriin

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Ajattelin tässä muistuttaa teitäkin, että muistatte laittaa kuun mukaan hyvät päivät omaan kalenteriin ajoissa. Siten ne eivät mene ohi huomaamatta, sillä tietyille puutarhatöille on vain muutamia hyviä päiviä vuodessa. Ne on hyvä tietää etukäteen, niin osaa varata aikaa tai jopa ottaa lomapäivän sopivasti juuri sille päivälle. Näin muuten moni tekee Suurena Kitkemispäivänä 😊

Syyskylvöt ja kevään ensimmäiset kylvöt...

Täällä eteläisessä Suomessa yksivuotisten syyskylvöt saa vielä odottaa, koska on edelleenkin liian lämmintä. Voi olla, että pääsee kylvämään vasta alkuvuodesta. Kylvöissä on hyvä valita oikea kylvöaika kuun mukaan, jotta esim. porkkana kasvattaa isot juuret, eikä vain muhkeaa lehdistöä.

Tammi-helmikuussa alkaa pitkän esikasvatuksen vaativien kasvien kylvö sisällä. Ekan kuvan rimpsureunainen orvokki kuuluu niihin. Tekisi mieli taas kylvää niitä, koska ne on niin kauniita.

Omenapuiden leikkauspäivät...

Omenapuiden ja hedelmäpuiden leikkauspäivällä on iso merkitys puun tulevaan kasvuun ja satoon. Moni huomaa sen käytännössä vasta, kun on leikannut puunsa "pilalle". Silloin puu kasvattaa voimakkaasti vesiversoja, kuten kuvassa. Se olisi vältetty valitsemalla kuun mukaan hyvät päivät leikkaamiseen. 

Onneksi puun vesiversojen kasvun saa vähenemään, kun jatkossa leikkaa puuta vain kuun mukaan  hyvinä leikkauspäivinä.

Hyviä omenapuiden leikkauspäiviä on keväällä ja loppukesällä.  Ne siis kannattaa merkata omaan kalenteriin jo näin ajoissa!

Tänään laitoin kaikki hyvät päivät 2026 Kuun vaiheet puutarhanhoito -verkkokurssille. Nyt seuraavaksi laitan itselle tärkeimmät omaan kalenteriini, jotta muistan varautua niihin.

Hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan...

Puiden leikkauspäiviä on vain harvoin, mutta hyviä Kitkemispäiviä on joka kuukausi. Tosin vain 1-3 päivää peräkkäin, joten nekin kannattaa merkata jo omaan kalenteriin.

Etenkin jos sinulla on hankalia rikkaruohoja tai hankalasti kitkettävissä paikoissa, niin niihin hyvät Kitkemispäivät on iso apu. Silloin rikkaruohot lähtevät hyvin juurineen ja kohta pysyy pidempään rikkaruohottomana.

Jopa laajalle alueelle levinnyt ruttojuuri on helppo hävittää kaivamatta sen juuria maasta. Siihen menee noin yksi kesä, riippuen kuinka huolellisesti sen tekee. Tarkat ohjeet hyvistä päivistä ja miten se kannattaa tehdä, löytyy Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta.

Pensaiden ja vesakon hävitys pienellä työllä...

Jos haluat hävittää kurtturuusun tai muun pensaan mahdollisimman pienellä työllä, niin tee se kuun mukaan vesakon hävityspäivänä. 

Olen saanut useammaltakin kurssilaiselta palautetta, että he saivat kurtturuusut hävitettyä yhdellä alas leikkauksella. Se onnistui, koska he olivat huolellisesti valinneet oikean ajankohdan kuun mukaan ja yhtä huolellisesti leikanneet sen kurssin ohjeilla.

Sama pätee metsänhoidolliseen vesakontorjuntaan. Jos vesakko kasvaa heti takaisin voimakkaasti, se on silloin leikattu väärään aikaan. Tämä on siis vanhaa perinnetietoa ajalta, jolloin ei ollut vielä koneita ja tehomaataloutta. Silloin työt tehtiin luonnonrytmien mukaan ja omaa aikaa säästäen. 

Verkkokursseilla kuun mukaan hyvät päivät 2026...

Päivitin siis tänään verkkokursseille kaikki ensi vuoden 2026 hyvien päivien listaukset. Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssilla on nyt ensi vuoden hyvät päivät eri leikkaustapoihin. Huonekasvien hoito kuun mukaan -verkkokurssilla on ensi vuoden hyvät mullanvaihtopäivät, hyvät tuhohyönteisten hävityspäivät sekä amaryllisten sipulien istutuspäivät.

Kuun vaiheet ja puutarhanhoito...

Sieltä löytyy nyt eri kasvilajien hyvät kylvöpäivät koko vuodelle ja vielä tämän vuoden syyskylvöihin.

Samoin siellä on puiden ja pensaiden leikkauspäivät, hyvät Kitkemispäivät ja vesakonhävityspäivät.

Ennen kaikkea opit kurssilla välttämään niitä kaikkein huonoimpia päiviä! Esimerkiksi peruna tuottaa tosi huonon sadon, jos sen istuttaa aivan väärään aikaan kuun mukaan. Tai omenapuut tekevät hurjasti vesiversoja, vaikka leikkaisi vain vähän, kun päivä on täysi väärä leikkaamiseen. Katso lisää Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssi, joka on yritykseni Puutarha Studion.

Tehokas kitkeminen kuun mukaan...

Samoin Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssille päivitin ensi vuoden 2026 kaikki hyvät Kitkemispäivät ja vesakon hävityspäivät. Tällä kurssilla on ne tarkat ohjeet, miten saa hävitettyä hankalat rikkaruohot sekä pensaat, mahdollisimman pienellä vaivalla. Se onnistuu vain, kun noudattaa tarkasti kurssin ohjeita.

Helpompaa kitkemistä...

Kun kitkee huolellisesti kuun mukaan ja oikealla tekniikalla eli kitkemistavalla, niin säästyy turhalta työltä.

Ja sitä välillä ihmettelee...., että miksi joku viitsii hävittää kurtturuusua monta vuotta, kun sen voisi tehdä vain yhdessä kesässä. Tai miksi joku viitsii kitkeä rikkaruohoa koko kesän ajan, kun sen olisi voinut hävittää jo yhdellä kitkemisellä keväällä. 

Ai niin... se Suuri Kitkemispäivä on 18.6. aamupäivällä.

Puutarhaterveisin Sari

Unelmien puutarha - mistä se muodostuu

 

Tällaisena sadepäivänä oli hyvä hetki katsella taas puutarhakuvia. Niitä katsellessa tuli mieleeni unelmien puutarha ja mistä se muodostuu. Sitä on itse asiassa tosi tärkeä pohtia, koska se auttaa oivaltamaan, mitkä asiat puutarhassa on itselle ne tärkeimmät. Ilman niiden hahmottamista, on tosi vaikea luoda omasta pihasta sitä "Unelmien puutarhaa".

Kauniita näkymiä ja upeita kokonaisuuksia...

Itselleni unelmien puutarhassa on paljon kauniita näkymiä ja etenkin tärkeimmissä kohdissa. Ja vielä niin, että niiden luoma kokonaisuus on upean näköinen. 

Kun kauniit näkymät ovat näyttäviä ympäri vuoden, niitä katsellessa saa samalla puutarhaterapiaa ja palautuu päivän rasituksista kuin huomaamatta.

Ihania tuoksuja leijailee ilmassa...

Puutarhassa tuoksut ovat minulle tärkeitä, joten omassa unelmien puutarhassani on monia vahvasti tuoksuvia kasveja. Kun istuu puutarhakeinussa ja ihailee näkymiä, niin on aivan sykähdyttävän ihanaa, kun ilmassa leijailee jokin hyvä tuoksu. Se on välillä suorastaan taianomainen hetki, kiireisen työpäivän jälkeen.

Perhosia ja pörriäisten surinaa...

Jos olet lukenut tätä blogiani jo pidempään, niin arvaatkin varmasti, että unelmien puutarhaani kuuluvat myös perhoset ja pörriäiset. On aivan ihanaa kuulla keväällä runsas pörriäisten surina krookusmerestä tai hedelmäpuista, kun ne kukkivat runsaimmillaan.

Samoin kevään ensimmäisen perhosen näkeminen on aina sykähdyttävä kokemus, edelleenkin. Joten puutarhassani on perhosille ja pörriäisille parhaita kukkia aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Ja niitä on paljon, kuten kuvan tähkälaventelia.

Puutarhassa on kivaa tekemistä...

Ulkona on kiva puuhastella kaikenlaista, jo ihan senkin takia, että saa olla raittiissa ilmassa, sisällä olon vastapainoksi. Joten omassa unelmien puutarhassani on monenlaista kivaa tekemistä. Välillä saa kitkeä, istuttaa taimia, leikata pensaita, haravoida... sekä nostaa daalian juurakoita maasta talvisäilytykseen, kuten kuvassa.

Ulkona puuhastellessa pääsee samalla ihastelemaan puutarhan kauneutta ja värejä, sekä niitä perhosia ja pörriäisiä. Ja jos hyvin käy, pääsee myös kuulemaan mustarastaan ja pikkulintujen laulua. Puutarha onkin kuin oma salainen maailmansa.

Unelmien puutarha ja mistä se muodostuu...

Me ihmiset olemme hyvin erilaisia ja meillä on siksi myös erilainen kokemus puutarhasta. Jollekin unelmien puutarha on täynnä kukkivia vanhoja omenapuita ja riippukeinu. Jollekin toiselle se on taasen myöhäisten iltojen tunnelmallinen puutarha tai erikoisempien hyötykasvien kokoelma kukkaniityn ympäröimänä.

Unelmien puutarha muodostuu siis niistä kasveista ja puutarhan tunnelmasta, jotka sykähdyttävät itseä. Silloin puutarha tuottaa paljon ilon ja onnellisuuden kokemuksia, jotka luovat elämään omanlaista taianomaisuutta. Ja sellaista puutarhaa on aivan ihana hoitaa!

Olisi tosi ihana kuulla, mistä sinun unelmien puutarhasi muodostuisi? Ehkä se on vain yksi asia tai monta kuten minulla.

Puutarhaterveisin Sari

Hävikki hyötytarhasta - omavaraisuus kotipihalla

 

On helppoa oppia välttämään hävikki hyötytarhasta, vaikka se välillä tuntuisi tosi vaikealta. Se alkaa siitä, että ensin pysähtyy miettimään, mistä kasveista tulee todellista hävikkiä. Eli minkä kasvien sadosta osa jää syömättä tai käyttämättä. Vai onko jokin muu tekijä, miksi kasveista tulee hävikkiä?

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kasvata vain sitä, mitä todella syödään...

Ensimmäisenä kannattaa kasvattaa vain niitä kasveja, joita tulee käytettyä. Se on yksi tärkeimmistä keinoista saada hävikki hyötytarhasta minimiin.

Esimerkiksi meillä osalla on ruoka-aine rajoitteita, joten tiettyjä tuttuja kasveja emme kasvata lainkaan. Niitä tulisi käytettyä tosi harvoin ja kaikki ei silloinkaan voisi syödä niistä tehtyä ruokaa. Joten emme kasvata niitä.

Kasvata vain käytön mukaan...

Toinen tärkeimmistä keinoista saada hävikki hyötytarhasta minimiin, on kasvattaa vain sen verran, kun tulee syötyä. 

Sen oppii parissa vuodessa hahmottamaan, kunhan muistaa keväällä kirjata itselle ylös kylvöjen ja taimien määrät. Kesän ja syksyn edetessä kirjataan myös ylös, miten kutakin kasvia tuli käytettyä ja paljonko jäi käyttämättä. Siten saa nopeasti tuntumaa riittävästä määrästä. 

Eli etukäteen suunnittelemalla hävikki hyötytarhasta pysyy pienenä.

Kuvan vahapapu onnistuu aina ja siksi sen määrä on helppo arvioida etukäteen. Sitä kasvatamme joka kesä myös pakkaseen.

Seuraa ja korjaa satoa ajoissa...

Kolmas tärkeä asia saada hävikki hyötytarhasta vähäiseksi, on korjata sato ajoissa. Jotta huomaa kasvien kehittymisen ja sadon kypsymisen, hyötytarhassa on hyvä käydä usein ja tutkia läheltä kasvia.

On kasveja, joiden sato kypsyy ja pilaantuu nopeasti, kuten vaikka mansikka. Tällaisista kasveista kerätään satoa jopa useamman kerran viikossa.

Sitten on kasveja, joista satoa valmistuu vähitellen ja ei ole mikään kiire sadon korjuuseen, kuten peruna.

On myös kasveja, kuten kuvan lehtikaalit, joista voi kerätä satoa jatkuvasti tarpeen mukaan. Näistä vihreistä lehtikaaleista otetaan aina alimpia lehtiä. Vielä marraskuussakin siitä saa satoa eli kuva on marraskuun alkupäiviltä.

Toinen hyvin satoisa lehtikasvi, joka kestää myös pientä pakkasta, on ensimmäisen kuvan mangoldi, joka myös onnistuu aina.

Säilö sopivimmalla tavalla...

Etukäteen kannattaa myös miettiä, aikooko säilöä satoa vai syödäänkö kaikki sitä mukaa, kun sato on valmista.

Jos on kellari tai kylmiö käytössä, voi juuresten lisäksi säilyttää siellä hilloja ja mehuja. Niitäkin kannattaa tehdä vain sen verran, mitä vuoden aikana tulee käytettyä. Siten ei tule hävikkiä.

Jos ei ole käytössä kellaria, voi joidenkin sadon pakastaa. Esimerkiksi meillä marjat pakastetaan ja niistä tehdään tarvittaessa mehua tai hilloa. Se on tosi harvoin. Olenkin kirjoittanut siitä tänne aiemmin Mehu pihan marjoista -postauksessa.

Lisäksi hävikki vähenee, kun tekee sadonkorjuun ja säilönnän kuun mukaan hyvinä päivinä. Se auttaa niitä säilymään pidempään hyvänä. Tai ainakin kannattaa välttää ns. huonoimpia päiviä säilöntään.

Hävikki hyötytarhasta ei olekaan aina hävikkiä...

Onko kaikki hävikki hyötytarhasta todellista hävikkiä, sitäkin kannattaa pohtia! Oman tarpeen yli jääviä marjoja ja muuta satoa voi hyvin antaa naapureille, ystäville tai sukulaisille, vaikka heidän itse kerättäväksi. Silloin ylimääräinen sato ei ole hävikkiä.

Tai ylimääräiset marjat voi jättää pensaisiin. Ne ovat silloin linnuille, kuten mustarastaille, mieluista ruokaa,  eivät hävikkiä.

Myös se hävikki hyötytarhasta, joka on mennyt syömäkelvottomaksi, ei ole hävikkiä, kun vie sen kompostiin. Etenkin tomaatit, kesäkurpitsat, lehtikasvit ja muut ovat hyvää materiaalia kompostissa. Niistä siis muodostuu arvokasta kompostimultaa. Sitä ei muodostu, jos kompostiin ei tule riittävästi puutarhajätettä. 

Siksi ylikypsät, tuhohyönteisten vioittamat, rusakon jyrsimät ja siruetanoiden limaamat hyötykasvit eivät ole hävikkiä - kun ne päätyy kompostiin!

#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan marraskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/11/havikki-hyotytarhasta-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/11/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2025.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2025-osa-11/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/11/02/marras-25-meidan-ruokavarasto/

  

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Suloinen mini saintpaulia kukkii taas

 

Nämä pienet saintpauliat ovat niin suloisia. Joten nyt ilahduin, kun tämä mini saintpaulia kukkii taas. Ostin sen nimittäin keväällä Helsingin Kevätmessuilta kukkivana ja sen kukinta loppui nopeasti. Nyt se siis kukkii uudelleen ja siinä on vielä nuppujakin.

Minisanttu perhosorkideoiden kanssa...

Se on nyt ikkunan edessä pöydällä, jossa on myös vanhat perhosorkideat. Tästä kuvasta hyvin näkee, miten pienikokoinen mini saintpaulia on. Sen lehdetkin on tosi pienet ja hieman kolmion malliset.

Tällä on edelleen sama muovinen ruukku, joka sillä oli alun perin. Saviruukku toimii siis vain  suojaruukkuna.

Mini saintpaulia kukkii runsaasti...

Tällä on vielä paljon nuppuja ja uusiakin nuppuvarsia kasvamassa. Eli mini saintpaulia kukkii runsaasti, aivan kuten tavallisetkin saintpauliat.

Minulla on joskus kauan aikaa sitten ollut näitä useita eri väreissä. Niitä on siis valkokukallisena, vaaleanpunaisena, lilanpunaisena ja vaaleansinisenä. Silloin näitä löytyi kukkakaupoista ja kukkamyymälöistä ihan yleisesti. Nykyään näitä näyttää olevan myynnissä todella harvoin. Joten ostin tämän heti, kun näin sen messuilla. 

Keväällä vaaleammat kukat...

Tällaiselta mini saintpaulia näytti huhtikuussa. Kun sen kukka vanhenee, se selvästikin samalla vaalenee. Lehtiäkin tällä oli silloin vielä paljon vähemmän ja ne oli tiiviimmin. 

Aika suloinen vai mitä?

Mini saintpaulian hoito...

Hajavalo on sille paras. Joten se kannattaa suojata kesänpäivien suoralta auringonpaisteelta. Taas talviaikaan se kaipaa lisävaloa kukkiakseen.

Mini saintpaulia ei pidä liian märästä mullasta, joten sitä kastellaan vasta, kun mullanpinta on kevyesti kuivahtanut. Ja tietysti kuun mukaan Kastelupäivinä ja varminta on kastella sitä aluslautasen kautta. Lisäksi se kärsii heti, jos multa on märkää ja se on liian kylmässä.

Pakkasilla ikkunasta tuleva veto voi nopeasti saada sen voimaan huonosti, sillä mini saintpaulia viihtyy parhaiten noin 18-24 asteisessa huoneenlämmössä.

Sitä lannoitetaan miedolla lannoitteella silloin, kun se kasvattaa lehtiä tai nuppuja. Hämärään talviaikaan, kun sen kasvu pysähtyy, lannoitus lopetetaan.

Mini saintpaulia viihtyy ja kukkii parhaiten pienessä ruukussa. Sille vaihdetaan multa tai ruukku tarvittaessa, ehkä parin vuoden välein tai aikaisemmin. Saintpauliat voivat kasvaa ns. yli-ikäisiksi, joten silloin niistä otetaan lehtipistokkaita, joista kasvatetaan uusia terhakkaan näköisiä taimia.

Lisää postauksia saintpaulioista eli paavalinkukista...

Saintpaulioissa on tosi jänniä erikoisuuksia ja upeita värejä. Tässä muutamia ihanuuksia, joita minulla on ollut aiemmin.

• Saintpaulia Taita, jonka vaaleanpunaiset kukat roikkuivat rennosti alaspäin. Se oli kuin amppelikukka. Harmillisesti minulla ei enää ole sitä. Se oli todella upea!
• Rimpsureunaiset saintpauliat, joiden vaaleiden kukkien reunat olivat veikeästi rimpsureunaiset. Sen lehtien reunatkin olivat aaltoilevat.
• Rimpsureunaiset saintpauliat tummakukkaisina. Seuraavana keväänä ne kukkivat runsaasti, mutta kukkien väri oli muuttunut aika jännästi.
• Perinteinen saintpaulia valkokukallisena oli myös kaunis tummanvihreine lehtineen.

Saintpauliat on niin upeita, etenkin mini saintpauliat, ja se Taita. Ostan kyllä niitä heti lisää, jos vain löydän 😊

Puutarhaterveisin Sari 

Daalian juurakot talvisäilytykseen

 

Meillä on tapana nostaa daalian juurakot talvisäilytykseen vasta näin loka-marraskuun vaihteessa. Se on toiminut hyvin näille meidän oranssikukallisille vanhoille daalioille. Tänään oli sopivasti kuivaa ja sateetonta sekä kuun mukaan hyvä ajankohta, joten nostimme juurakot ylös maasta. Oli kyllä tosi muhkeat juurakot.

Juurakot nostetaan maasta lapiolla...

Osa tykkää nostaa daalian juurakot talikolla, me nostamme ne lapiolla. Juurakot säilyy ehjinä, kunhan muistaa kaivaa lapiolla sopivan kaukaa verson tyngistä. Vaikka muutama juuripallukka menisi rikki, se ei haittaa. Riittää hyvin, että suurin osa juuripallukoista on ehjiä.

Daalioiden varret leikattu etukäteen...

Teemme monet puutarhatyöt etukäteen suunnitellen. Joten nyt nostimme nämä daalian juurakot talvisäilytykseen niin, että olimme aiemmin jo valmistelleet nostoa. Daalioiden yöpakkasen palelluttamat varret oli leikattu jo valmiiksi päiviä aikaisemmin, kuten kuvasta näkyy. Samoin olimme laittaneet juurakoiden kuivatuspaikan valmiiksi edellisenä päivänä.

Muhkeat juurakot ja yksi heikkokasvuinen...

Nämä vanhat daalian juurakot olivat taaskin tosi muhkeita ja juuripallukat olivat kasvaneet hyvin tiiviisti. Tämän enempää emme poistaneet multaa, koska loput on paljon helpompi karistaa pois juurakon kuivattelun jälkeen.

Tässä kuvassa on samaa oranssia daaliaa juurakko, jonka versojen ja lehtien alut siruetanat söivät koko kesän ajan. Juurakossa oli nyt paljon vähemmän juuripallukoita, mitä siinä oli keväällä maahan istutettaessa. Otimme tämänkin talvisäilytykseen, vaikka juurakko oli kitukasvuinen.

Daalian juurakot talvisäilytykseen...

Viemme siis daalian juurakot talvisäilytykseen kellarimaiseen pimeään tilaan. Juurakoita tuli nyt kaksi kottikärryllistä eli emme enää yrittäneet viedä yhdellä kertaa kaikkia 😊

Ennen kuin juurakot pääsevät varsinaiseen talvisäilytystilaan, niin niitä kuivatellaan jonkun aikaa viileähkössä tilassa. Olimme eilen tyhjentäneet juurakoille ison pöytätason, joka suojattiin muovilla. Muovin päälle laitoimme juurakot väljästi kuivahtamaan. 

Tämä muovi on muuten se sama iso pakkausmuovi, jota olemme käyttäneet puutarhapuuhissa jo vuosia. Tässä juurakot saavat olla ehkä noin kuukauden verran. Sen jälkeen ne pakataan ilmavasti muovilaatikoihin talvisuojaturpeeseen viileään ja pimeään kellariin.

Daaliat täydessä kukassa heinäkuun lopulla...

Tältä nämä meidän yli 35 vuotta vanhat daaliat näyttivät kukkiessaan. Juurakot istutetaan tähän aina yhteen pitkään riviin. Jos muistan oikein, niin ne ovat noin 70 cm korkeita eli aika matalia ja runsasversoisia.

Daalioiden hoito ajoitetaan kuun mukaan...

Teen kaikki puutarhanhoitotyöt aina kuun mukaan kullekin työlle hyvänä ajankohtana. Joten daaliat on istutettu kuun mukaan hyvänä istutuspäivänä. Niitä on myös lannoitettu kuun mukaan. Jos kastelisimme niitä, niin sekin tehtäisiin Kastelupäivänä. Me emme siis koskaan kastele näitä, sillä niiden mullassa on biohiiltä. Kun nostamme daalian juurakot talvisäilytykseen, senkin päivän valitsemme kuun mukaan... sää huomioiden.

Puutarhaterveisin Sari