Kiitokset !

Tämä tuoksuva valkoinen pioni sopii mitä parhaiten Kuupuutarhaan eli valkoisten kukkien puutarhaan. Oli ihan pakko laittaa tähän, kun tuli tuossa haasteessa käväistyä Kuupuutarhat-kuvakansiossa ...

Kiitokset kaikista tunnustuksista, myös niistä joihin en ole ehtinyt vastata...

Sain tämän tunnustuksen Anun puutarhasta, kiitos !

Ja tunnustuksen saaneen kuuluu paljastaa viisi riippuvuuttaan eli tässä nämä minun riippuvuuteni :

1. Kukat ! tänäänkin piti ostaa kimppu tulppaaneja, vaikka orkideat kukkivat runsaimmillaan ja ....

2. Kahvi, ehdottomasti.

3. Netti, katson uutisetkin jo pelkästään sieltä. Huomasin jouluna tämän suhteeni nettiin muodostuneen jo riippuvuudeksi, sillä tietokoneeni ei toiminut koko pitkänä joulun aikana ja voi sitä tuskaa ; )

4. Kasvit ja puutarha (eri asia kuin kukat !)

5. Suklaa, ainakin kerran viikossa ...

Lähetän tämän tunnustuksen kaikkille, ketkä haluavat ottaa sen vastaan !

Valokuvahaasteen sain Ilolla puutarhasta, kiitos Laura !

Tässä haasteen ohjeet:
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Neljäs kansioni on Kuupuutarhat ja sieltä neljäs kuva on arovuokoista. Kohtahan ne jo kukkivatkin ; )

Tämänkin haasteen heitän kaikille niille, jotka haluavat ottaa sen vastaan :)

Ruusuja ...

Ihanaa, sain ruusukimpun !

Jännää, miten ruusut piristävät tuossa pöydän kulmalla.

Leikkoruusuille kannattaa vaihtaa vesi

parin päivän välein ja lyhentää varsia. Lyhennys tehdään veitsellä ja vedetään pitkä viilto. Vesi on hieman lämmintä, johon on laitettu leikkokukkavirkistettä.

Siirrän maljakon yöksi viileään huoneeseen, niin ruusut kestävät vähän pidempään : )

Pelargonit nyt

Pelargonit saavat odottaa vielä uutta multaa ja leikkausta helmikuun loppuun asti. Luulen, että vasta silloin on riittävästi valoa hyvää kasvuun : )

Tässä on se iso pelargoni. Kirjastohuoneen lämpötila on n.17 astetta. Viime talvena tämä pelargoni säilytti melkein kaikki lehtensä tällä samalla ikkunalla, mutta tänä talvena siitä meni huonoksi tosi paljon lehtiä. Syy on varmaa auringoton joulukuu ja nyt tammikuussakin on ollut tosi vähän aurinkoisia päiviä.

Kirjavalehtiset pelargonit, varsinkin tummempilehtinen, ovat kärsineet selvästi enemmän valon puutteesta. Tummempilehtinen on muuttunut limenväriseksi ja puolet siitä on kuollut kokonaan.

Kokeeksi säilytin myös amppelipelargonin. Se on saanut olla pimeässä kylmiössä. Saa nähdä millainen siitä tulee.

Mukavaa alkavaa viikkoa !

Ps. Katso myös nämä pelargonit ja tämä iso pelargoni syksyllä.

Flamingonkukka

Flamingon kukka on yksi helpoimmista viherkasveista, joka vielä kukkii kauniisti. Ostin tämän pari vuotta sitten vaaleanpunertavana. Nykyään sillä ovat valkeat kukat, jotka hieman saavat vaaleaa punerrusta vanhetessaan.

Siinä on vielä yksi vuoden vanha kukka, nyt jo väritykseltään vihreä. Eli kukat kestävät tosi pitkään : ) Kukat tulevat myöhään syksyllä, silloin kuin moni muu viherkasvi hidastaa kasvuaan pimenevän päivän takia.

Yleensä flamingonkukan kukat ovat punaisia. Nykyään sitä on jalostettu paljon ja kukkien muoto vaihtelee hieman. Värejä löytyy punaisen eri sävyistä eli hennon vaaleasta lilaan asti.

Flamingonkukat viihtyvät hajavalossa, ei siis suorassa auringon paisteessa etenkään kesäaikaan. Nyt ne kestävät vielä aurinkoa, kun auringon lämpö on niin vähäistä.

Multa pidetään tasaisen kosteana ja lannoitetaan silloin kun se kasvaa. Itse lannoitan sitä ympärivuoden, talvella vain vähennän lannoitteen määrää.

Suunnittelun aikaa

Tämä kaipaisi kenties hieman kohennusta. Toisaalta vanha omenapuu ja nurmikko sinällään ovat kauniita. Mutta tuo harvahko aitakasvillisuus takana ....

Kuvassa nurmikolle on varissut omenapuun kukkien terälehtiä.

Kukkaniittykin voisi olla kiva, mutta valoa ei taida olla riittävästi näin runsaaseen kukintaan.

Tai jospa laittaisi matalaa pensasta ryhmiin nurmikon rajalle, esimerkiksi koivuangervoa. Se on ehkä helpoin ratkaisu.

Nyt onkin ihana aika suunnitella, kun ei pihalla ei ole puuhaa. On aikaa katsella lehtiä ja kirjoja. Uudet siemenhinnastotkin alkavat ilmestyä, samoin taimihinnastot.

Ja kohta kauppoihin tulevat uudet puutarhakirjat. Siellä näyttää tulevan ainakin muutama tosi mielenkiintoisen tuntuinen kirja.

Välillä on mukava vain suunnitella ja suunnitella, vaikkei toteuttaisikaan suunnitelmiaan. Itse suunnittelu jo tuo minulle paljon iloa. Ja kauniiden kuvien katselu on aina ihanaa !

Ja jos on järkevä, suunnittelee aina talvella, niin pääsee keväällä ajoissa istutuspuuhiin ja silloin ei tarvitse enää kiirreessä miettiä. Ja välttyy isoilta virheratkaisuiltakin ; )

Eikö se ollut jotenkin niin, että "hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty" !

Säilyttääkö joulukukkia vai ei ?

Jouluruusu kukkii vielä. Viileähkössä kirjastohuoneessa se säilyy helposti kevääseen, jolloin pääsen istuttamaan sen ulos pihalle. Sitä täytyy vain muistaa kastella....

Amarylliksen ajattelin ihan kokeeksi säilyttää.

Eli nyt sitä kastellaan ja hieman lannoitetaan. Kesällä sitä voisi pitää jopa ulkona. Elokuussa kastelua vähennetään sekä lopulta lopetetaan kokonaan ja lehtien annetaan lakastua. Ruukku siirretään pimeään komeroon, jossa lämpötila on noin 17 astetta.

Parin kuukauden kuluttua, kun sipulista pilkistää nupun alku, on aika istuttaa sipuli uuteeen multaan. Sipulin tulee jäädä osin näkyviin. Samalla aloitetaan kastelu ja siirretään kasvi valoisaan paikkaan.

Hyasintti näyttää kukkivan hyvin vieläkin... se on jäässä. Pidin sitä parvekkeella ja siellä se sai jäätyä rauhassa. Eilen, kun lämpötila nousi, se vähän suli ja kallistui : ) Kiikutan sen nyt takaisin pavekkeelle...

Säilytän hyasintit ja istutan nekeväällä pihalle. Lehdet saavat kohta kuivua, se ei haittaa mitään.

Perhosorkideat kukkivat taas ...

Vanhat perhosorkideat jaksoivat tehdä nuppuja, vaikka joulukuu olikin niin auringoton. Nyt ensimmäiset nuput ovat auki.
Punertava teki ihan uuden kukkavarren.

Keltainen teki kukat vanhan kukkavarren päähän. Toki silläkin on kasvamassa uusia kukkavarsia : )

Kukkavarret saavat kaartua niinkuin haluavat. Eli en tue niitä tukikepillä pystyyn. Näin ne ovat luonnollisen näköisiä ja pöydällä niillä on tilaa.

Perhosorkidea on helppo kasvi. Sitä kastellaan pari kertaa viikossa, esim ruukku "upotetaan" veteen. Ylimääräinen vesi kaadetaan aina pois. Lannoitetaan vähän ja säännöllisesti. Valoisa paikka, mutta kesällä se ei kestä suoraa kuumaa auringonpaistetta.