Olen koko aikuisikäni seurannut ja pohtinut ihmisten suhdetta puutarhaan. On ihmisiä, joille puutarha on vain piha autoille ja vastenmielinen työmaa....
Heille ei puutarha ole vielä auennut ; )
Sen sijaan on ihmisiä, joille puutarha merkitsee hyvin paljon, kuten esimerkiksi minulle : )
Olenkin kehittänyt Tuula Rahkosen kanssa 6 aistin puutarhan. Siinä puutarha avaa ihmisen silmät ja aistit.... ja sykähdyttää sielua.
6 aistin puutarhassa koetaan puutarhaa kaikilla aisteilla, konkreettisesti.
Siellä on kaunista katseltavaa, ja salaperäisyyttä. Siellä istuskellaan ja kuunnellaan puutarhan kiehtovia ääniä ; )
Puutarha voi myös olla lähellä luonnontilaa. Sellainen villipuutarha voi sykähdyttää paljonkin jonkun sydäntä.
6 aistin puutarhassa väreillä on merkitystä. Joku rakastaa räiskyviä värejä ja joku toinen hillittyä valkovihreää.
Puutarhassa on tietysti aina jotain syötävää... ja itse asioita käsin tehden aistit heräävät lisää...
6 astin puutarhassa luonto nähdään osana puutarhaa. Ja elävässä puutarhassa on aina perhosia, lintuja, matoja.... siksi puutarhaa hoidetaan lempeästi. Hoidossa tieto ja taito on valttia ! Esimerkiksi hoitotoimet on helpointa tehdä puutarhan ja vuoden rytmien mukaan.
Pidän muuten Espoon työväenopistossa 6 aistin puutarhasta yhden kerran kurssin toukokuun lopulla.
Minun sieluani sykähdyttää hieman villi ja vaihteleva puutarha, missä on myös paljon kukkia, perhosia, lintuja.... Mikä sykähdyttää sinua ?
Edit: Kommentteihin on kertynyt aivan ihania viestejä blogin lukijoilta, heitä sykähdyttävistä puutarhoista ! Voit lisätä oman kommenttisi myöhemminkin...
Palaan tähän vielä uudelleen... : )
Englantilainen cottage garden olis tietysti mun unelmani. Mutta olen realisti ja tyydyn siihen mitä on mutta tarvisin hieman enemmän tilaa kuin nyt on. Olen jo nyt saanut kuitenkin luotua erilaisia tiloja tavallaan"huoneita" pikku takapihaani mutta voisin ottaa "yhden" huoneen lisää ja vähän lisä kukkapenkkejä...paljon perhosia ja harakat/varikset pois niiden ruma raakunta häiritsee nauttimista. Oikeesti en tiedä rumempaa ääntä, antakaa anteeksi:)
VastaaPoistaOlisin onnellinen pelkästä vihreästä nurmikosta varpaideni alla just NYT.
Hih tuota ylläolevaa kommenttia, minä joskus hätkähdän korpin kovaa rääkäisyä, mutta jostakin syystä nuo isot varislinnut ovat silti minusta jotenkin söpöjä kaikessa harmaudessaan, mustuudessaan ja hurjuudessaan!
VastaaPoistaIhania pihakuvia!
Varmaan aika montaa ihmistä sykähdyttää hieman villiintynyt puutarha, sellainen jonne voisi mennä seikkailemaan ja vähän hukkuakin sinne. Vanhan elementit, jotka ovat jo hieman kasvillisuuden peitossa: portaat ja pengerrykset, kutkuttavat mielikuvitusta.
Olen onnellinen siitä, että puutarhani on vanha, vaikka tässä ei varsinaista hienoa puutarhaa olekaan ollut, on silti rakenteiden jäännöksiä ja kysymyksiä herättäviä kohtia, ja kun keksin edesmenneen rakennuksen kivijalan ruusua istuttaessani, ja löysin kokonaisen ehjän mustepullon, olin ihan otettu! Siinä rakennuksessa on kuulemma pidetty joskus koulua; näköjään!
Minun puutarhassa pitää olla paljon kukkia. Ja syötävä on kivaa myös lapsille ja aikuisille.
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoisesta magnoliapostauksesta! Ostin loppukesästä kaksi pientä piiskatainta a´3,90€. Toinen vaaleanpunainen ja toinen valkoinen, ehkä tähtimagnolia ja loistomagnolia. Ne ovat nyt täydessä auringossa, ehkä pitäisi siirtää niitä. Jos siis ovat vielä hengissä.
Ja ystäväni mökillä Sipoon saaressa on kasvanut vuosikymmeniä suuri pensasmagnolia. Olin aivan ymmälläni, magnolian lumoissa kun näin sen upeuden seitsemisen vuotta sitten.
Maailmassa on niin paljon kauniita puutarhoja. Pidän monenlaisista puutarhoista. Metsäpuutarhasta, salaperäisestä villistä puutarhasta. Ihailen myös geometrisen säntillisiä puutarhoja, jollaista minulla ei ole, koska se ei sovi luonteelleni. Puutarhassa on oltava puita, pensaita ja paljon kukkia. Lisäksi hyönteisiä, lintuja, kaloja, perhosia, oravia jne. Luonnonkukat saavat kasvaa yhdessä jalostettujen kasvien kanssa. Voikukat ja nokkoset kuuluvat myös puutarhaan. Ja kaikki ihastuttavat tuoksut ja lampaankorvat, joita on pakko paijailla.
VastaaPoistaMinä pidän hieman vanhanaikaisesta, perinteisestä puutarhasta, omenapuita, marjapensaita, pensasruusuja, perinteisiä kukkia. Ja kaunis tasainen nurmikko.
VastaaPoistaPuutarhan hoito on hyvin antoisaa ja terapeuttista, se on mitä parhain rentoutumispaikka kesäisin.
Kaikenlaiset puutarhat on kauniita, oli tyyli mikä hyvänsä mutta tämä omani on sellainen kuin olen aina halunnutkin ja muistuttaa tarkemmin ajatellen minua itseäni. Eli paljon kaikkea, ei riveissä eikä ruoduissa vaan iloisesti ryöpsyten yli laitojen.
VastaaPoistaPihapolulle karanneita orvokkeja ja portaiden halkeamissa kasvavia mansikoita. Omenapuuta haalaavia elämänlankoja ja maahumalaa, joka kukittaa koko nurmikon. Suuren suuria kukkia ja pienen pieniä, joita pitää kumartua katsomaan.
Lintujen laulua, veden solinaa, maisteltavaa ja haisteltavaa, yrttejä, marjoja ja hedelmiä. Kaikille kuudelle aistille nautittavaa. :)
Minua sykähdyttää aika pitkälti sama, kuin sinuakin hieman villi, vaihteleva, salainenpuutarha...
VastaaPoistaVilli, ehkä vähän kuritonkin, värikäs, paljon pensaita, kukkia, puita, kasvimaa, ennemmin vanhan tyylinen... Joku ehkä englantilainen cottage garden suomalaisena versiona viehättäisi...
VastaaPoistaMinulla kun on niin pieni puutarha, niin haaveilen isosta puutarhasta, paljon kukkiavia kukkia ja pensaita. Osittain luonnonmukaisesta, jotta linnuilla, siileillä, sammakoilla, sisiliskoilla ja muilla olisi elintilaa:)
VastaaPoistaIhana postaus ;) Oma puutarhani on tässä kodissa asuessani vaihdellut luomu-, villi- ja hyötypuutarhan välissä. Joka tapauksessa se on aina ollut tärkeä paikka ja se taitaa olla aina asukkinsa näköinen. Ensi kesänä myllätään taas.. Muuten onko sulla kokemusta suklaakirsikkapensaasta? Tekisi mieli kokeilla, olisi kiva kuulla vinkkejä.
VastaaPoista"Eksyin" ensikertaa sivuillesi ja heti jäin koukkuun!!!
VastaaPoistaMielettömän ihania juttuja sekä kuvia.
Itselläni on entiseltä omistajalta perintönä saatu mökki-puutarha, jota yritän intohimoisesti muuttaa itseni näköiseksi:)
Tulevia postauksia odotellen Aana.
Gottage garden -tyylinen viehättää kovasti minua, mutta olosuhteet muovaavat ain aoman puutarhan muuksi. Hyvä niin, koska silloin puutarha on juuri omanlainen ja ihana. Feng Shuista olen löytänyt lisää iloa, ideoita ja harmoniaa puutarhaani :)
VastaaPoistaMinä näin ihannepuutarhani muutama vuosi sitten. Se on Jyllannissa Saksan puolella muutaman kilometrin päässä Tanskan rajasta. Van Goghilta vaikutteita saanut taiteilija Emil Nolde toteutti itseään myös puutarhurina. Säätiö pitää yllä puutarhaa, johon olisi voinut unohtua pidemmäksikin aikaa. http://www.nolde-stiftung.de/index.php?seid=32&LANG=EN
VastaaPoistaOlipa kiva kuulla, että ostit orvokkeja ovat ihania, niinkuin sinäkin!)
VastaaPoistaMinä pidän kukista en niinkään muotopuutarhoista vaan sellaisesta rennosta kauniista, toki rajoittaa millaisessa ympäristössä talo on ja mikä sopii siihen ja siellä missä kukkii on perhosiakin ja vain muutama puu kukkiva:) itse en pidä suurista puutarhoista tai noh jos olisi puutarhuri, joka esim. leikkaisi nurmikon:) Tykkään nimittäin myös nauttia siellä olostani ja ihailla kaunista...
Maailmassa on valtavasti kauniita puutarhoja joita rakastan!
Mukavaa sunnuntaita!
Oi semmoinen villi, salainen puutarha, jollaisia näkee vain elokuvissa. Sitten tahtoisin suuren takorautaisen portin, joka olisi villiviinin tai muiden köynnöskasvien peitossa.
VastaaPoistaMullahan on se tilanne, että oman pihan sain vasta vuosi sitten joten opettelua riittää !
:)
Voi kun saisikin ihanan puutarhan aikaiseksi eikä mitään epämääräistä yritystä sinnepäin ...
Minä pidän hyvin monenlaisista puutarhoista. Pidän kuitenkin erityisesti siitä, että on sitten muoto/ilme mikä tahansa, että se olisi hoidettu, rauhallinen/harmoninen ja jokin idea, ei siis ihan villiintynyt.
VastaaPoistaKiva postaus.
VastaaPoistaMinua lähellä olisi puutarha, johon pääsee piiloon. Sellaine rehevä, vihreä.
mutta lasten takia tarvitaan nurmikkoa, ja sitä, että näkee, missä lapset menee. Ehkä joskus...
Tosin tykkään lajien eri kirjosta, ja siitä ilosta, kun näkee taimien nousevan vuosi toisensa jälkeen maasta.
Hiukan villi, englantilaistyylinen ja vain erilaisia polkuja kasvillisuuden seassa. Pikkuhiljaa nurmikko vähenee...
VastaaPoista