Kitkemisessä hullu paljon töitä tekee - viisas pääsee vähemmällä

"Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä" pätee hyvin kitkemiseen. Nimittäin rikkaruohojen kitkemisessä joku saattaa kitkeä suurella työllä rikkaruohot pois ja ei mene kauaa, niin alue on taas täynnä rikkaruohoja. Sen sijaan viisas kitkijä, kitkee rikkaruohot tehokkaasti sekä nopeasti ja alue pysyy pitkään rikkaruohottomana. Rikkaruohojen kitkeminen on siis taitolaji, joka on helppo oppia😊

Kukkaniityltä kitketään rikkaruohot pois...

Kukkaniityiltä, kuten tältä meidän esikkoniityltä pitää kitkeä rikkaruohot pois. Jos ne jäävät kitkemättä, niin voimakkaimmin kasvavat rikkaruohot valtaavat alaa kukkaniityn kukilta.

Tässä esikkoniityllä kasvaa myös lemmikkiä, jota välillä saa kitkeä pois esikkojen seasta. On siellä kyllä muitakin rikkaruohoja, mutta onneksi vähänlaisesti.

Tarkkana rikkaruohojen kitkemisessä...

Kitkemisessä saa olla tarkkana, etenkin näin keväällä. Koska kitkeminen ei ole minusta stressaavaa, niin tulee rauhallisesti katsottua kasvit, ennen kuin kitken ne. Silloin huomaa pienetkin kirjopikarililjan siementaimet, jotka näyttävät ihan heinän aluilta. Kuvassa on nupullinen valkokukkainen kirjopikarililja ja sen alla pieniä siementaimia.

Samoin säästän kaikki esikkojen siementaimet, joita ilmestyy vähän sinne ja tänne.

Maanpeitekasvit vaatii myös kitkemistä...

Upea kevätkaihonkukan alue on helppohoitoinen, koska sinne ei ole päästetty rikkaruohoja kasvamaan. Ne on siis kitketty ajoissa ja tietysti kuun mukaan. Eli maanpeitekasvit eivät aina estä uusien rikkaruohojen kasvua, sillä keväästä syksyyn ilmassa leijailee erilaisten kasvien siemeniä ja maahan päästessään, ne lähtevät kasvuun. Niistä voi siis tulla rikkaruohoja.

Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä...

Viisas kitkijä hyödyntää tietysti kuun mukaan katsotut hyvät Kitkemispäivät. Silloin rikkaruohot usein lähtevät juurineen, jopa ihan käsin vetämällä. Joten ne eivät heti kasva takaisin kitkettyyn kohtaan. 

Viisas kitkijä osaa myös eri kitkemistekniikat eli valitsee kitkemistyylin kasvin mukaan. Se nopeuttaa kitkemistä ja parantaa lopputulosta. 

Hullu kitkijä sen sijaan kitkee raivopäisenä tai jättää rikkaruohot rehottamaan. Ja vielä jos ei osaa kitkeä oikein, niin tulos voi olla kuten kuvassa. Eli rikkaruohot ovat vallanneet kukkapenkin. Tämä tilanne vaatiikin sitten jo järeämpiä toimia, ja järkevällä tavalla.

Mitä enemmän maata kuokitaan ja möyritään, sitä enemmän mullan mikrobitoiminta eli pieneliötoiminta kärsii. Jos maassa on hyvä mikrobitoiminta kasvit voivat paremmin, ovat vastustuskykyisempiä taudeille ja tuholaisille sekä eivät ole niin herkkiä maan kuivahtamiselle.

Siksi turhaa maan kuokkimista vältetään, ellei ole ihan pakko.

Tehokas kitkeminen kuun mukaan...

Vuosia sitten havahduin siihen, että yllättävän moni ei osaa eri kitkemistekniikoita tai ymmärrä, miten eri rikkaruohot kannattaa kitkeä. Se tuli esiin pihaneuvontakäynneillä ja jopa yhden lähisukulaisen pihalla.

Siitä sain sykäyksen tehdä tehokkaasta kitkemisestä verkkokurssin, nimittäin itse koen rikkaruohojen kitkemisen tosi helpoksi puuhaksi ja suorastaan rakastan kitkemistä. Siinä näkee kättensä jäljen heti😊

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla on vuoden parhaat Kitkemispäivät sekä erilaiset kitkemistekniikat eri rikkaruohoille. Kerron siellä myös, miten itse hävitin ruttojuuret nopeasti, lähes yhden kesän aikana. En siis kaivanut niiden juuria maasta! 

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion. Kurssi löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -sivustolta.

Seuraavat hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan 29.-30.4.2024

Ilmoittelen näistä hyvistä Kitkemispäivistä Puutarha Studion facebook ja instagram -tileillä taas tänäkin kesänä.

Puutarhaterveisin Sari

Pelargonit, oleanteri ja tähtijasmiini huhtikuun lopulla

Talvetetut pelargonit, oleanteri ja tähtijasmiini voivat hyvin ja tässä kuvia niistä näin huhtikuun lopulla. Nämä kaikki ovat siis olleet talven ajan valoisalla ikkunalla. Pelargonit ovat ihan huoneenlämmössä ja oleanteri sekä tähtijasmiini hieman viileämmässä huoneessa, mutta samaan ilmansuuntaan. 

Vanhat pelargonit nyt huhtikuun lopulla...

Itse asiassa, jos muistan oikein, niin nämä kummatkin pelargonit kylvin viime vuoden tammikuussa. Ne on siis vuoden vanhoja. Vanhimmat pelargonit säilytämme kellarin viileydessä ja ne vasta vihertyvät.

Nämä ikkunalla säilytetyt pelakuut pysyvät lehtevinä läpi talven ja aloittavat kukkimisen maalis-huhtikuun vaihteessa, säästä ja leikkausajasta riippuen. Ne siis kukkivat innokkaasti jo tähän aikaan vuodesta.

Tällä punakukallisella kukkien sävy on minusta tosi kaunis, mutta harmillisesti hankala kuvattava. Sävy ei ole ihan oikea tässä kuvassa. 

Aion pitää nämä taas leveinä ja litteinä, jotta ne mahtuvat kapealle ikkunalaudalle ensi talvenakin. Taidan kohta siirtää ne parvekkeelle, kunhan sää vielä hieman lämpiää lisää.

Oleanteri talvehti hyvin ikkunalla...

Syksyllä vähän jännäsin, miten saan tämän oleanterin talvehtimaan ikkunalla, hieman viileämmässä huoneessa. Yllättävän hyvin onnistui. Ainoastaan kevättalvella sen multa pääsi kuivahtamaan liikaa pari kertaa ja se näkyy nyt ruskettuneina lehtien kärkinä. Oleanteri näyttää siis olevan aikamoinen vedenkuluttaja, kun se kasvattaa uusia versoja ja lehtiä.

Vanhan ajan oleanteri kukkii läpi kesän -postauksessa kuvia siitä loppukesältä, kun se vielä kukki komeasti.

Lyhensin jo aiemmin keväällä viime vuonna kasvaneita versoja, ettei siitä tule liian iso. Nyt siihen on tulossa muutamaan versoon nuppuja sekä uusien versojen kasvukin on jo alkanut. 

Oleanteri on syötynä tosi myrkyllinen.

Ihana tähtijasmiini kasvattaa myös nuppuja...

Tähtijasmiini on siis köynnös, joka ei talvehdi meillä Suomessa ulkona. Se on ollut minulla keväästä syksyyn ruukkukasvina parvekkeella ja talven se viettää valoisalla ikkunalla viileähkössä huoneessa.

Se kasvattaa pitkät uuden versot, joten pidän sen leikkaamalla pienehkönä, jotta sen mahtuu ikkunalle talveksi.

Siihen näyttää tulevan nyt paljon nuppuja, jee! Kukissa on nimittäin ihanan vahva tuoksu. 

Huumaavan tuoksuva tähtijasmiini -postauksessa kuvia kukista sekä miltä se näytti ihan uutena. Sillä on siis edelleen tukena sama valkoinen pieni köynnöstuki.

Viime keväänä tähtijasmiini aloitti kukkimisen jo huhtikuun puolessa välissä. Sen sijaan tänä vuonna nuppujen ja versojen kasvu alkoi vasta huhtikuun puolenvälin tietämillä. Kuvia viime huhtikuulta Pelargonit ja tähtijasmiini kukkii jo -postauksessa.

Osa kesäkukista ja terassiruukkuun tarkoitetuista talvenaroista kasveista on yllättävän helppo talvettaa ihan asuinhuoneen ikkunalla. Ne eivät ole siis kertakäyttökasveja. 

Hoitotoimet kuun mukaan...

Olen kastellut näitä kuun mukaan Kastelupäivinä ja välttänyt kastelua Älä kastele -päivinä, sillä se on huonoin päivä kasvien kasteluun. Olen myös vaihtanut mullat ja ruukut sekä leikannut näitä kuun mukaan hyvinä päivinä. 

Kastelupäivät ja Älä kastele -päivät löytyvät Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista.

Puutarhaterveisin Sari

Sitkeä vanha riippaorvokki kukkii taas

Tämä vanha riippaorvokki on kyllä tosi sitkeä, sillä se säilyi talven yli ja kukkii nyt parhaillaan. Olen  aiemminkin saanut riippaorvokin säilymään talven yli, mutta tämä on kovia kokenut yksilö. Ei voi kuin ihmetellä, miten sitkeä se on. Ja niin suloisen kaunis - yksi suosikeistani.

Sen kukat on pienet ja jännästi niiden ylimmät terälehdet kääntyvät taaksepäin. Kukat on aina tämän väriset.

Riippaorvokki kasvattaa pitkät riippuvat versot...

Riippaorvokki (Viola hederacea) on luonnonvarainen maanpeitekasvi Australiassa. Näin ruukkukasvina se kasvattaa pitkät versot, jotka myös kukkii. Kuvassa näkyykin verson päässä jo nuppu kasvamassa.

Joitakin vuosia sitten meillä oli isossa ruukussa kellarissa talvehtinut riippaorvokki, joka kesällä kasvatti hurjan pitkät versot. Se oli tosi kaunis pienen pöydän reunalla. Siitä näet kuvan Herkän kaunis riippaorvokki ja sinisade -postauksessa.

Sen pitkiksi kasvavat versot on minusta niin kauniit, joten taidan istuttaa tämän korkeaan ruukkuun. Tosin kuvan ruukku on aivan liian kapea, jotta juuristolle saa sivusuunnassakin kasvutilaa. Tai voi olla, että sitkeänä kasvina se kasvaisi tässäkin tosi hyvin😊

Pienikukallinen orvokki ja riippaorvokki...

Riippaorvokki on siis edelleen asuinhuoneen ikkunalla. Tämän postauksen kuvia varten laitoin sen korkeaan ruukkuun sivupöydälle. Hain samalla parvekkeelta tavallisen pienikukallisen orvokin, jonka olen istuttanut saviruukkuun kevään ajaksi. Hyvin huomaa näiden lehdistön ja kukkien eron.

Sitkeä vanha riippaorvokki edelleen ostoruukussaan...

Miksi siis ihmettelen tämän riippaorvokkini sitkeyttä ja kukkimisen alkamista... syy näkyy kuvasta. Se on ollut minulla jo melkein vuoden, siis viime vuoden toukokuusta asti. Ja edelleen se siinä samassa ostoruukussaan.

Minun piti kyllä istuttaa se kauniiseen ruukkuun, jossa sen kasvutapa pääsisi edukseen, mutta en löytänyt mieleistä ruukkua. Kastelin ihan normaalisti ja se kukki kauniisti. Hellekesän kuumuudessa olin siirtänyt sen alas varjoon ja melkein unohdin sen sinne. Toki kastelin välillä. 

Syksyllä se oli aika surkean näköinen ja siinä on paljon keltaisia sekä kuivia lehtiä. Otin sen kuitenkin talvisäilytykseen sisälle ikkunalle ja siellä se vihertyi vähitellen. Ja nyt se alkoi kukkimaan  ja versojen kasvukin lähti käyntiin.

Siis tosi sitkeä kasvi!

Saa nähdä, löydänkö sille tänä keväänä kauniin ruukun, vai päädynkö istuttamaan sen tuohon mustaan ruukkuun😊

Lisää postauksia riippaorvokista...

• Ihana riippaorvokki talvehti ikkunalla eli miltä kesällä rehevästi kasvanut riippaorvokki näytti talvisäilytyksen jäljiltä. Ja miten tein sille keväthuollon.
• Riippaorvokki sisälle talvisäilytykseen ja silloin marraskuussa sille oli kasvanut jo tosi pitkät versot. Postauksessa lisää siitä, mitä tein sille.
• Tavallisista orvokeista Orvokit kukoistavat viileässäkin -postauksessa, jossa on myös orvokin hoito-ohjeet.

Puutarhaterveisin Sari

Tomaatin taimien istutus kuun mukaan

Tomaatin taimien istutus ruukkuihin on nyt tehty, ja tietysti kuun mukaan hyvänä päivänä. Nämä on avomaatomaatteja eli lajikkeita, jotka tuottaa satoa ulkona puutarhassa. Meillä on jo useampana vuonna ollut avomaatomaatteja, koska ne on niin helppoja. Tällä kertaa taimet olivat kasvattaneet pitkät varret, joten se piti huomioida ruukkuun istutettaessa.

Tomaatin kylvö ja istutus kuun mukaan...

Tomaatit siis kylvetään, koulitaan ja istutetaan aina kasvavalla kuulla. Ja jos mahdollista, niin kannattaa valita hedelmäpäivä. 

Eli jos sinulla on tomaatin taimet odottamassa koulimista tai istuttamista isompaan ruukkuun, kasvava kuun on vielä tiistaihin 23.4.2024 asti. 

Lisää kylvöpäivien valitsemisesta löytyy Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilta, joka on yritykseni Puutarha Studion. Lisätietoja näet kurssialustalta:  www.sarinpuutarhakurssit.fi

Olin kylvänyt tomaatin siemenet lokerikkoon ja tältä taimi näytti ennen ruukkuun istuttamista

Tomaatin taimien erikoinen istutustapa...

 Tomaatti kasvattaa hyvin juuria sen versoon, joten taimen voi istuttaa normaalia syvempään. Otin siis taimen lokerikoista irti ja sen juuristo oli vielä näin pieni.

Ihan malliksi laitoin sen taimiruukkuun, jotta saan tämän kuvan. Jos sen istuttaisi normaalisti eli näin, niin taimi jäisi tosi honteloksi ja se vaatisi tukikepin pysyäkseen pystyssä. Lisäksi se jäisi turhan korkeaksi.

Otin sille siis isomman ruukun, jotta saan istutettua taimen syvään. Sen pieni juuripaakku on ruukun kulmassa, alaosassa. Jouduin vielä hieman kiepauttamaan taimen vartta loivasti, jotta sain lehdettömän varren mullan sisään. Tai itse asiassa istutin nämä Kasvusammaleeseen, koska ne oli myös kylvetty sammaleeseen.

Näin siitä kasvaa tukeva valoisalla ikkunalla ja se ei nyt vaadi tukikeppiä. Heti tuli siis parempi taimi!

Pienien värinokkosen siementaimien ruukutus...

Samalla ruukutin eli istutin isompaan ruukkuun pienet värinokkosen kylvötaimet. Osa niistä nimittäin putosi eilen lattialle ja ne olivat pienissä ruukuissaan vähän "vinksin vonksin" vinossa.

Kuvasta näkyy hyvin, että uusi ruukku on vain vähän isompi. Multana käytin taas samaa, mitä niillä oli alun perin eli Turpeetonta Viherkasvimultaa.

Kylvin näiden jännän väristen värinokkosen siemenet helmikuussa. Siitä lisää Kesäkukkien siementen kylvö -postauksessa.

Taimet on vielä tosi pieniä. Selvästi vähitellen lehdissä alkaa näkyä sitä oranssin ja pinkin väritystä. Näistä tulee kyllä tosi jänniä 😊

Lisää ohjeita taimikasvatukseen...

• Taimien kouliminen omiin ruukkuihin eli miten kannattaa koulia pieniä taimia, joiden siemenet on kylvetty samaan astiaan.
• Taimien ruukutus eli mitä se tarkoittaa. Ruukutus on oikeastaan puutarhureiden ammattisanastoa, ja selkeä termi harrastelijoillekin.
• Taimien latvominen on tosi tärkeää tietyille kasveille. Taimien latvominen saa ne kasvamaan tuuheammiksi eli paremmiksi taimiksi.
• Taimien jatkohoito on kaikille taimille todella tärkeää, jotta taimista kasvaa hyviä ja terhakoita.  Tietysti pitää myös muistaa karaista taimet ennen ulos vientiä.
• Huhtikuun kylvöjä eli mitä kasveja yleensä kylvetään näin huhtikuussa. Vielä siis ehtii kylvää monia kasveja esikasvatukseen.
• Miten tomaatin taimet saa kukkimaan  ja tekemään hedelmää, minulta kysyttiin viime keväänä, joten siitä kirjoitin postauksen.

Puutarhaterveisin Sari

Biohiili vähentää kastelua puutarhassa

 Kaupallinen yhteistyö - Carbons Finland Oy

Biohiili vähentää huomattavasti kastelua puutarhan monivuotisilla kasveilla, lavakauluksissa, amppeleissa ja terassin ruukkupuutarhassa. Olen testaillut sitä omalla pihalla nyt jo yli 5 vuotta ja en itse enää suostu istuttamaan mitään, ilman biohiiltä. Sitä ei tarvitse edes myöhemmin lisätä maahan, koska se pysyy toimina vuosikymmeniä. Viime kesän kahden kuukauden sateeton jakso vahvisti entisestään biohiilen merkitystä kasvien vesivarastona. 

Biohiili pidentää kastelujen väliä myös taimilla...

Biohiili sitoo huokosiinsa vettä maasta ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön. Sen takia kasvien ja taimien kasteluväli pitenee. Siksi uusilla pihoilla ja uusissa istutuksissa biohiilestä on iso apu, kun kastelua tarvitaan vähemmän ja toki samalla säästyy vettä.

Kuvassa on viime kesänä kuivahkolla paikalla kasvavat kuunliljat, joita ei kasteltu kertaakaan. Kasvit on sadeveden varassa ja mullassa on siis biohiiltä.

Biohiiltä voi myös lisätä vanhojen kasvien multaan ja silloinkin vedellä sekä ravinteilla ladattuna. Jos esim. marjapensaat kärsivät kuivuudesta, voi niiden multaan, juuristoalueen reunamille, sekoittaa ladattua biohiiltä. Kun sen kerran tekee, sitä ei tarvitse myöhemmin lisätä.

Aikainen kevät paras aika lisätä biohiili maahan...

Nyt kun maa on vielä kosteaa lumen sulamisen jäljiltä, on paras aika lisätä biohiiltä maahan. Nimittäin silloin biohiiltä ei tarvitse ladata vedessä, koska biohiili saa kosteasta maasta huokosensa täyteen vettä. Sääennuste lupailee lähiviikoilla sateitakin eli maa pysyy kosteana vielä pitkään. Biohiileen latautuu vesi ja ravinteet noin 2-4 viikkoa. 

Se mikä täytyy muistaa nytkin on lannoitus! Eli kosteaan multaa sekoitetaan orgaanista lannoitetta ja biohiiltä. Hyvä yleisohje 1m2:lle on 10 litraa Carbons Biohiiltä ja 0,3 dl Biolan Luonnonlannoitetta. Ne sekoitetaan nyt multaan, jolloin biohiilen huokosiin varastoituu ravinteita lannoitteesta ja vettä kosteasta maasta.

Sen jälkeen näin latautunut biohiili toimii kasveille vesi- ja ravinnevarastona, luovuttaen niitä kasveille tarvittaessa. Biohiili lisää myös maan mikrobitoimintaa eli pieneliötoimintaa, kunhan käyttää orgaanisia lannoitteita!

Jos myöhemmin keväällä lisäät biohiiltä multaan, niin lataa se ensin vedellä ja ravinteilla. Siitä ohjeita vanhemmassa postauksessa Biohiilen lataus eri tavoilla.

Vähentää myös kesäkukkaruukkujen kastelua...

Kesäkukkaruukkuja pitää hellekesänä kastella jopa päivittäin, joten kastelun helpottuminen biohiilen avulla on iso apu. Toki pitää edelleen kastella, mutta kastelujen väli pitenee. Ja vaikka multa olisi jo aika kuivahkoa, niin kasvit eivät heti kärsi kuivuudesta eli nuput ei kuivu, lehdet ei nuoku jne.. Kasvit siis voivat paremmin. Tietysti pitää myös muistaa lannoittaa kesäkukkia.

Ruukkujen multaan biohiiltä lisätään noin 10% mullan määrästä ja samalla lisätään myös orgaanista lannoitetta, lannoitteen ohjeen mukaan.

Ehkäpä muistat meidän upeat oranssit daaliat. Niillä on biohiiltä mullassa ja joka kevät lannoitamme mullan ennen juurakoiden istuttamista. Daalioista kuvia Vanhat daaliat ja daaliakesä.

Nurmikolle hienojakoinen biohiili paras...

Jos olet tekemässä uutta nurmikkoa aurinkoiselle tontille ja kohta ei ole luonnostaan kosteahko, niin nurmikko tulee kellastumaan kesäisin, ellet kastele sitä säännöllisesti. Saat vähennettyä kastelua huomattavasti, jos sekoitat biohiiltä nurmikkomultaan. 

Nurmikolle suositellaan hienojakoista biohiiltä, koska siinä on eniten pintaa, joka sitoo huokosiinsa vettä. Eli hienojakoisesta biohiilestä saadaan nurmikolle enemmän vesivarastoa. Kuvassa on isompi pussi hienolaatuista Carbons Puutarhahiiltä, mutta nurmikolle on myös oma Carbons Nurmikkohiiliä, jonka raekoko on hienoa 0-2mm.

Kuva on otettu eilen meidän pieneltä siirtonurmikolta, johon on noin viisi vuotta sitten lisätty biohiiltä. Se on saanut nurmikon pysymään vihreänä ja nytkin se on jo alkanut vihertää.

Silloin lisättiin biohiiltä nurmikolle painettuihin reikiin, jotta saatiin sitä nurmikon multakerrokseen.

Biohiilen raekoolla on merkitystä...

Biohiilen raekoolla on merkitystä, miten se sitoo vettä kasveille. Ihan hienojakoinen 0-2 mm sitoo siis eniten vettä ja sitä suositellaan etenkin nurmikolle. Sitä toki voi käyttää muillekin.

Monikäyttöinen biohiili 1-10mm sisältää sitä hienojakoista ja myös isompia biohiilen palasia. Isommat palat tuovat maahan ilmavuutta, mikä myös on tärkeää tietyissä tilanteissa.

Jos biohiili on kovin isoina paloina eli yli 10mm eli 1cm, niin ne palat voivat olla hankalia esim. siementen kylvöissä. Ne ovat siis tiellä tai estävät siemenen itämistä. Lisäksi isot palat vähentävät hienomman biohiilen määrää pussissa, jolloin vettä varastoituu vähemmän, koska hienojakoista on vain vähän. 

Eli biohiilen raekoolla on merkitystä! Puutarhassa paras biohiilen raekoko on 0-10 mm välillä.

Kuvassa on hienojakoista Carbons Puutarhahiiltä sekä Carbons Biohiili 2-10mm.

Hyötykasveille iso etu biohiilestä...

Puutarhassa yksivuotiset vihannekset vaativat paljon kastelua ja kylvöt jopa päivittäin. Jo sen takia biohiili on iso etu hyötytarhassa. Kastelujen väli siis pitenee ja vaikka multa pääsisi hieman kuivahtamaan, niin kasvit eivät heti kärsi, koska ne saavat juurillaan vielä biohiilestä vettä. 

Myös biohiilen muut ominaisuudet parantavat hyötykasvien kasvua, kuten sen huokosiin varastoituneet ravinteet ja mullan pieneliötoimintaa lisäävä pintarakenne.

Tässä vielä kuva ihmeellisistä pavuista viime kesältä, jolloin emme voineet kastella kasvimaata kertaakaan, koska kaivossa ei ollut vettä. Nämä vahapavut kasvoivat ilman kastelua kuivana kesänä, mitä edelleen ihmettelen. Jos niitä olisi kasteltu, kasvusto olisi rehevämpi ja sato huomattavasti suurempi.

Eli yksivuotisia kasveja siis pitää kastella, jos ei sada, mutta biohiili maassa vähentää selvästi kastelun tarvetta! Se tarkoittaa harvemmin kastelua, jolloin säästyy aikaa ja vettä.

Meidän kasvimaalle lisättiin biohiiltä keväällä 2018, mistä Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa testi -postaus. Siinä näkyy myös, miten latasimme biohiilen silloin.

Sinä kesänä kaikki kasvimaan kasvit kasvoivat ennätyksellisesti. Siitä kuvia Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksessa. Jo näistä kuvista näkee, miten suuri merkitys biohiilellä on hyötykasveille.

Carbons Finland Oy:n biohiiltä on myynnissä eri kokoisina pakkauksina heidän omassa verkkokaupassa. Siellä on myös isoja 500 litran pakkauksia. 

Carbons Biohiililtä myy myös Hankkija, puutarhamyymälät ja puutarhaverkkokaupat.

Biohiili on vähähappisessa ja hyvin korkeassa lämpötilassa poltettua puuta. Ei siis takan tai saunan kiukaan pesästä jääneitä hiilen paloja.

Puutarhaterveisin Sari

Ihania krookuksia pölyttäjille ja paljon

Näitä ihania krookuksia kukkii nyt tosi paljon meidän pihalla pölyttäjille. Niitä on erilaisia eli on näitä kuvan isokukallisia krookuksia ja sitten on monenlaisia pienikukallisia krookuksia. Kumpienkin kukissa käy aikamoinen surina ja vilske tähän aikaan keväästä. Ne onkin todella hyviä maalis-huhtikuun pörriäiskasveja.

Sykähdyttävän kaunis krookus pölyttäjille...

Löysin meidän yhdestä kasviryhmästä tällaisen mättään krookuksia. Niiden kukat on ihan huikean kauniit ja värisävy niin upea. Kukan malli tai terälehtien muoto on hieman erilaisempi, mitä perinteisillä isokukallisilla. Sen huomaa, kun vertaa ekaa kuvaa tähän. Tässäkin kävi pörriäisiä, en vain ehtinyt kuvata, olivat nopeampia.

Valkoisten krookusten sekaan ilmestynyt sinisiä...

Kuupuutarhaani olen istuttanut vain valkoisia krookuksia. Kummasti niiden sekaan on ilmestynyt sinisiä krookuksia. Ne on vielä eri sinisen sävyisiä, eikä vain yhtä sinistä. Onkohan valkoiset jotenkin taantuneet sinisiksi vai mitä ihmettä on tapahtunut? 

Kun tarkemmin katsoo näitä valkoisia, niin niiden kukkien varressa on myös sinertävyyttä. Kuvan oikeassa reunassa olevan sinisen krookuksen kärki on jännästi vaalea. Krookus muuten tekee sivumukuloita eli lisääntyy siten. Olisikohan nämä siniset tulleet niistä?

Veikeä sieberinsahrami...

Pienikukallisista krookuksista tämä sieberinsahrami on hauskan kolmivärinen. Sen kukissa on siis sinertävän sävyn lisäksi valkoista ja keltaista

Paljon krookuksia pölyttäjille...

Tässä kuva yhdestä pihamme kohdasta, johon krookukset ovat levinneet kivasti. Alue jatkuu vielä kuvan reunojen ulkopuolelle. Nämä meidän krookusmeret on tärkeitä pölyttäjille tähän aikaan keväästä. Eli mitä enemmän krookuksia, sitä parempi. Tänä vuonna rusakot on onneksi syöneet vain muutamasta kohdasta hieman krookuksia.  Ollaan siis saatu pölyttäjien kanssa nauttia krookusten kukkaloistosta. 

Trendikkäässä kukkanurmikossa nämä ovat aivan loistavia kevätkukkia. 

Krookukset eli sahramit...

Jalostetumpien isokukallisten krookusten virallinen suomenkielinen nimi on kevätsahrami, mitä harvemmin näkee käytettävän. Usein niiden sipulit myydään isokukallisina krookuksina.

Pienikukalliset krookukset on vähän jalostettuja ja niitä on montaa eri lajia kuten esim. kultasahrami, sieberinsahrami ja tähtisahrami. Niitä myydään myös kasvitieteellisinä krookuksina.

Näyttäisi siltä, että krookukset eivät ole kärsineet siitä, että rusakot syö ne aina välillä. Myös kuivat kesät ei näytä haittaavan niitä lainkaan, ei edes se viime vuoden sateeton toukokuu. Siis aivan ihania ja helppoja kevätkukkia😊

Puutarhaterveisin Sari

Kotipihan kevättyöt

 Kaupallinen yhteistyö - Biolan Oy

Aloittelin jo kotipihan kevättyöt ja teemme niitä tuttuun tapaan vähitellen sään mukaan. Aina kun on aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä, niin näitä puutarhan kevättöitä tulee tehtyä innokkaasti jopa yllättävän paljon kerralla. Nyt aloitin siis talventörröttäjien leikkaamisella ja lannoituksella muutamasta kasviryhmästä. 

Talventörröttäjien leikkaaminen...

Osan perennojen varsista olimme jättäneet syksyllä leikkaamatta. Jätimme ne siis talventörröttäjiksi, suojaamaan perennoja ja niissä viihtyy myös monet hyönteiset. Nyt kun sääennuste ei lupaa enää kunnon yöpakkasia, oli aika leikata niiden varret. Silppusin niitä pienemmiksi ja jätin mullanpinnalle maan mikrobeille ruuaksi. Osa versoista meni ihan käsin taittelemalla pieniksi paloiksi.

Sen jälkeen ripottelin vähän lannoiterakeita varsisilpun päälle. Halusin vielä viimeistellä kohdan siistimmäksi ohuella multakerroksella. Siihen olisi sopinut loistavasti meidän omasta puutarhakompostista saatu multa, mutta tähän aikaan keväästä se on vielä hieman jäässä.

Lannoitus tärkeä kotipihan kevättyö...

Kotipihan yksi tärkeimmistä kevättöistä on lannoittaminen. Teen sen yleensä huhti-toukokuun vaihteessa, vähän keväästä riippuen. Lannoitus kannattaa tehdä aina harkiten ja kasvilajin tarpeen mukaan.

Kevätlannoitus on tärkeä etenkin hyötykasveille, sillä se varmistaa hyötykasveilla hyvä sadon. Nimittäin ravinneköyhässä maassa kasvit kasvavat heikommin ja silloin satoa saa vähemmän. 

Samoin jos haluaa nurmikkoheinien kasvavan vahvasti, nurmikkoa on hyvä lannoittaa keväällä, kun nurmikko jo hieman vihertää. On myös paljon pitkälle jalostettuja kasveja, joiden runsas kukinta suorastaan vaatii lannoitusta kuten isokukalliset kärhöt, peitto-, jalo- ja ryhmäruusut. Ne muuten lannoitan varastolannoituksena, en siis ripottele lannoitetta mullan pinnalle.

Itse annostelen lannoitteen tosi tarkkaan desin mitalla. Meillä onkin lannoitteille ihan oma mitta pihavarastossa. Kun lannoitteen mittaa, niin ei tule laitettua liikaa eikä liian vähän.

Lannoitteen määrä kasvilajin mukaan...

Suosin luomuviljelyyn soveltuvia lannoitteita, sillä ne eivät vioita maan mikrobitoimintaa, vaan päin vastoin. 

Erilaisille kasveille on eri annostelumäärät. On nimittäin runsasravinteisen, keskiravinteisen ja niukkaravinteisen maan kasveja. Eri kasveille sopivat määrät löytyy Biolanin verkkosivuilta Lannoitteiden annostelutaulukko.

Esimerkiksi Biolan Luonnonlannoitetta annostellaan näin:

• tomaattimaalle 5 litraa/10m2 eli  0,5 dl/1m2
• kesäkukkamaalle 3 litraa/10m2
• nurmikolle 2-3 litraa/10m2
• perunamaalle 1,5 litraa/10m2
• mansikkamaalle 1 litra/10m2

Tämä Biolan Luonnonlannoite on siis hyvä yleislannoite kotipihalla ja se sisältää myös merilevää. Happaman maan kasveille, kuten alppiruusuille, atsalealle ja pensasmustikalle on oma Biolan Havu- ja rodolannoite.

Jos taas kasvattaa isommalla alueella yhtä kasvia, moni käyttää silloin kasvien erikoislannoitteita. Biolanilla niitä löytyy luomuviljelyyn soveltuvina Peruna- ja juureslannoite, Marja ja hedelmälannoite sekä Kasvimaalannoite. Niissä on eri kasviryhmille optimaaliset ravinnesuhteet.

Turpeeton Puutarhamulta korvaa kompostimullan...

Koska meidän puutarhakomposti oli vielä jäässä, käytin tätä Biolanin Turpeetonta Puutarhamultaa perennojen varsisilpun ja lannoitteen päälle. Näin siitä tuli siistimmän näköinen.

Turpeeton Puutarhamulta on kompostoitua eli siinä on valmiina mullan mikrobitoimintaa, etenkin kun se sisältää myös biohiiltä. Jos et vielä tiedä, niin biohiili on kasveille tärkeä aine mullassa. Se nimissäin sitoo vettä huokosiinsa kasvein käyttöön sekä toimiin mullan pieneliötoiminnalle hyvänä kasvualustana. Koska vesi ja mullan runsas pieneliötoiminta on kasvien kasvulle ja hyvinvoinnille todella tärkeitä, niin nykyään suosin  multaa, jossa on jo valmiina biohiiltä.

Turpeeton Puutarhamulta on uudenajan multaa, joka on 100% turpeetonta. Se on siis tehty kierrätetyistä tai nopeasti uusiutuvista raaka-aineista. Tarkemmat tuotetiedot näet Biolan Turpeeton Puutarhamulta -sivulta.

Meidän kukkanurmikkoa ei haravoida...

Haravoimme kevyesti jo syksyllä nurmikolta puiden lehdet kompostiin, joten emme haravoi sitä nyt. Yleensäkään kukkanurmikko ei kaipaa kevätharavointia, sillä se on jo aloittanut kukkimisen ja ruohokin vihertää.

Jos haluaa haravoida nurmikkoa, se kannattaa tehdä vasta, kun nurmikon maa on kuivahtanut. Siten nurmikko pysyy paremmassa kunnossa, kun ei haravoi sitä liian aikaisin. Silloin ei myöskään tule häirittyä siinä majailevia hyönteisiä.

Pensaiden ja puiden leikkaaminen...

Pensaat ja hedelmäpuut on hyvä leikata ajoissa, siis ennen kuin silmut puhkeavat niissä. Meillä on onneksi aika vähän leikattavia kasveja, koska niillä on tilaa kasvaa. Tietyt pensaat myös kukkivat upeammin, kun niitä ei leikkaa liikaa. 

Hedelmäpuut pitää vielä käydä leikkaamassa, tosin eipä niissäkään ole paljoa leikattavaa. Nuorien puiden ympärillä olevat verkotkin saa olla vielä paikoillaan suojaamassa niitä rusakoilta, metsäkauriilta ja peuroilta. 

Rikkaruohojen kitkeminen...

Yksi lempipuuhistani pihalla on kitkeminen ja sitä odotan innolla. Sitäkään en vielä tehnyt, vaan odottelen kuun loppupuolelle. Ennen sitä kyllä vähän tutkailen, mistä aloittaa ja onko jossain hankalia rikkaruohoja, joita pitäisi pikaisesti poistaa. Eli tässä vaiheessa maltti valttia😊

Keväisin puutarhaterveisin Sari

Talventähti kevään ensimmäisiä kukkijoita

Talventähti on yksi kevään ensimmäisiä kukkijoita. Otin nämä kuvat eilen eli pari päivää siitä, kun viimeiset lumet oli sulaneet niiden kohdalta. Niiden kukissa näytti vierailevan kivasti myös erilaisia hyönteisiä. Se ei kuitenkaan kuulu parhaimpiin pörriäiskasveihin, mutta on kiva lisä muiden aikaisin kukkivien sipulikukkien seassa.

Talventähti on yksi kevään ensimmäisiä kukkijoita...

Kevään aikaiset ja ensimmäiset kukkijat on niin tärkeitä ilahduttajia, että niitä on kiva olla monessa kohtaa puutarhassa. Joten talventähtiä on sen takia meillekin istutettu useampaan kohtaan. Se kukkii siis maalis-huhtikuun vaihteessa, hieman kevään etenemisestä riippuen.

Tässä kuvien kohdassa talventähdet  on viihtyneet todella hyvin. Kun taas muista kohdista, ne on vähitellen hiipuneet. Tämä on selvästikin niille mieluinen paikka.

 

Matalat sipulikukat ja talvivihreät perennat...

Kuten kuvasta näkyy, matalia kevään sipulikukkia ei kannata istuttaa talvivihreiden perennojen sekaan. Helposti käy niin, että perennojen lehdet peittävät aikaiset kukkijat kokonaan.

Tässä kohtaa meillä on käynyt niin, että viime kesänä siirrettiin kasviryhmän reunaan keijunkukkia. Nyt sitten muutamasta kohdasta pilkistää talventähtiä. Ehkä siirrän talventähdet hieman paremmalle paikalle.

Talventähti lisääntyy siemenistä...

Se mikä näissä talventähdissä on myös kivaa, ne lisääntyvät siemenistä hyvällä paikalla. Taimet myös kehittyvät nopeasti eli siementaimi voi kukkia jo noin 3 vuoden kuluttua itämisestä. Meillä on nyt tänä keväänä kukkivia talventähtiä selvästi enemmän, mitä viime keväänä.

Alla olevassa kuvassa näkyykin oikein rypäs eri kokoisia eli eri ikäisiä siementaimia.

Talventähti viihtyy puutarhamaassa...

Talventähti tai oikeammin italiantalventähti (Eranthis hyemalis) viihtyy puolivarjossa ja auringossa. Maan on hyvä olla ravinteikasta multavaa puutarhamaata. Aurinkoisella paikalla olisi parempi, että kesällä muut kasvit peittävät alueen mullanpinnan täysin.

Talventähti istutetaan pihalle pienistä mukuloista. Niitä on myynnissä syksyisin, kuten tulppaanien ja krookusten sipuleita. Talventähden mukulat kuuluu niihin kasveihin, jotka kannattaa istuttaa maahan heti, kun niiden myynti alkaa. Siten mukulat eivät pääse kuivahtamaan, vaan lähtevät maassa hyvään kasvuun.

Postauksia kevään ensimmäisistä sipulikukista...

• Ensimmäiset kevätkukat pihalla eli kun ensimmäiset sipulikukat kukkivat, niin samaan aikaan kukkii jo ensimmäiset perennatkin
• Krookuksia kukkamerenä on niin upea näky, että se sykähdyttää vuodesta toiseen! Jonain vuonna rusakot ehtivät ensin, mutta onneksi ei joka vuosi.
• Pienet kevään kurjenmiekat on erikoisempia sipulikukkia. Ne on paikan suhteen vaateliaita eli niille kannattaa etsiä mieluinen paikka.
• Kevätkukkia ja kitkemistä eli ihanat matalat sinikukalliset skillat ja muut. Nämäkin kukkii jo aikaisin huhtikuussa.
• Lumikelloja maaliskuussa on varma merkki kevään alkamisesta.

Talventähteä näkee vähemmän pihoilla, joten olisikin kiva kuulla, onko teistä jollain kasvamassa sitä? Ja missä päin Suomea?

Puutarhaterveisin Sari

Aloita helpoimmista - omavaraisuus kotipihalla

Omavaraisuuden aloittaminen kotipihalla kannattaa aloittaa helpoimmista kasveista. Eli niistä, jotka on helppoja kasvattaa ja joista saa aina hyvän sadon, kesän säistä riippumatta. Silloin pääsee kokemaan onnistumisen iloa ja saa syötäväksi kaikenlaista herkullista. Toki kannattaa ensin vähän perehtyä asiaan, joten tässä muutamia vinkkejä, mistä on helpointa aloittaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Mangoldi yksi helpoimmista vihanneksista...

Ylimmässä kuvassa on punavartista mangoldia loppukesällä. Siitä saa hyvin satoa vielä ensimmäisten yöpakkastenkin jälkeen. Sen siemenet voi kylvää keväällä suoraan maahan ja kunhan muistaa kastella, niin se kasvaa takuuvarmasti. Sen lehtiä varsineen voi syödä jo pieninä ja tietysti myös isompina.

Sitä on myös kelta-, oranssi- ja valkovartisina. Ja meidän runsasmultaisessa hiekkamoreenimaassa mangoldi onnistuu aina, sitä kun ei vaivaa tuhohyönteisetkään.

Edit - Lounas kasvimaan sadosta - omavaraisuus kotipihalla -postauksen, jossa yhtenä aineksena on mangoldi.

Matala vahapapu helpoimpia papuja...

Toinen varma kasvi on keltainen vahapapu, joka myös onnistuu aina. Siis kunhan sen siemenet kylvää lämpimään maahan, käytännössä yleensä vasta kesäkuun alussa. Pavut on hyviä proteiinin lähteitä, minkä takia niitä on myös hyvä suosia.

Se on helppo kasvattaa, sillä siinä ei ole ötököitä ja se tuottaa kivasti satoa pitkään. Jos kaikkia pavun palkoja ei tule syötyä, ne voi pakastaa kevyesti keitettynä. Muutenkin pavut kannattaa aina keittää eli niitä ei syödä raakoina.

Matalia vaha- ja pensaspapuja ei tarvitse tukea, mikä tekee niistä myös helppohoitoisempia. On nimittäin paljon muitakin papuja, joista osa kasvattaa pitkät köynnösmäiset versot, mitkä tarvitsevat jonkinlaista tukisysteemiä.

Marjapensaat ja hedelmäpuut koristekasveina...

Monivuotiset marjapensaat ja hedelmäpuut on helppoja siinä mielessä, että ne kasvavat lähes itsestään. Ja ne voivat toimia koristekasvien tapaan pihalla, jolloin ne sijoitetaan kuten koristekasvit. Ne voivat esimerkiksi olla antamassa näkösuojaa tai rajaamassa pihaa osiin.

Toki niille pitää valita pihalta paikka, jossa niille on riittävästi tilaa. Samoin olosuhteet on hyvä olla niille sopivat eli aurinkoinen paikka ja tuore maa.

Jos kaikkia marjoja ja hedelmiä ei tule syötyä sitä mukaa, kun ne kypsyvät, niitä voi pakastaa tai tehdä niistä hilloa ja mehuja. Tai antaa niitä ystäville, naapureille ja työkavereille.

Monivuotiset maa-artisokka ja lipstikka...

Juureksista monivuotinen maa-artisokka on vanha kotivarakasvi. Se kasvaa vuodesta toiseen samassa paikassa ja lähes itsestään.  Sekin vie tilaa ja leviää vähitellen, mikäli ei syö sitä paljoa. Se nimittäin jatkaa kasvua maahan jätetyistä juurimukuloista. 

Maa-artisokasta voi kaivaa satoa eli niitä juurimukuloita syksystä aikaiseen kevääseen, kun maa on sulaa, kuten kuva alla. Täällä etelässä se onnistuu jonain vuonna vaikka joulukuussa. Miltä maa-artisokka näyttä kesällä, siitä näet kuvia edellisen kappaleen linkistä.

Muita helppoja monivuotisia on esimerkiksi yrteistä ruohosipuli ja lipstikka. 

Edit - tietysti myös monivuotinen ja lähes hoitovapaa raparperi. Mikä muuten kasvaa leveäksi vanhemmiten eli vaatii tilaa. Kiitos Anu muistutuksesta :)

Aloita ensin näistä...

1. Mieti ensin mitä kasveja itse ja perheesi syö mieluusti. Ei kannata kasvattaa sellaista, mikä jää syömättä... se on turhauttavaa ja epäekologista.
2. Tutki pihalta, mihin kohtaan laittaisit kasvit kasvamaan. Muista tarkistaa, että kohtaan paistaa kasville aurinko, jos kasvi sitä vaatii kasvaakseen.
3. Varmista ennen istutusta, että multaa on riittävästi valitsemillesi kasveille. Tarvittava mullan syvyys ja leveys riippuu nimittäin kasvista.
4. Varmista vielä, että pystyt kastelemaan kasveja helposti valitsemallasi paikalla. Monivuotisiakin on hyvä varautua kastelemaan läpi kesän ekana vuotena. Yksivuotiset kasvit vaativat aina kastelua.
5. Jos matkustelet kesällä tai kastelu on haasteellista, lisää multaan biohiiltä. Se vähentää kastelun tarvetta. Multa kannattaa myös peittää kasville sopivalla katteella.
6. Yksivuotisten hyötykasvien multa lannoitetaan keväällä ja hieman monivuotisiakin, tarkasti lannoitteen ohjeen mukaan. Älä lannoita liikaa.

Kompostista arvokkainta multaa...

Aloita myös puutarhajätteen kompostointi, koska kompostiin saa laitettua kaikki kitkemisjätteet ja muut puutarhasta tulevat kasvijätteet. Kun hoidat kompostia hieman, niin saat joka vuosi hyvää ilmaista  multaa.

Kompostimullassa on hyvä mullan mikrobitoiminta, joka parantaa ja pitää hyvänä lavakaulusten sekä kasvimaan vanhaa multaa. Silloin multaa ei tarvitse vaihtaa niissä.

Jos nyt aloitat puutarhajätteen kompostoinnin, niin keväällä 2026 kompostimulta on valmista käytettäväksi. Jatkossa sitä valmistuu joka vuosi lisää. 

Kompostoituminen vie siis oman aikansa 😊

Tässä vielä linkki meidän kompostointitapaan Kompostin teko - kompostisarjan 1. osa.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/diy-basebetonia-markatiloihin

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/omavaraisuusaloittelijan-vinkit-aloittelijalle/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/04/suuntana-omavaraisuus-4-2024.html

Pilkkeitä Pilpalasta  https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu-2024.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/04/aloita-helpoimmista-omavaraisuus.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/04/suuntanaomavaraisuus-huhtikuu-2024-alku.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-4/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/maalaiselon-alkupiste

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18225

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/04/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-4-ma.html

Kasvuvyöhyke 4

Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisuus-aloittaminen/

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-mista-kaikki-alkoi/

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/miten-aloittaa-omavaraisempi-elama

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/04/07/huhti-24-miten-aloittaa

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari