Herra fasaanit sovussa pihakeinussa

Olipa kiva seurata pihalla, miten herra fasaanit olivat sovussa ja kulkivat yhdessä pitkin pihaa. Ja rouva fasaanit olivat tuttuun tapaansa isojen pensaiden oksien alla, lumen suojissa hyvässä piilossa. Ne tulivat kyllä sieltä tepastelemaan herra fasaanien jäljessä, kun pihalla ei meitä ihmisiä enää liikkunut. 

Pihan eläimiä ja niiden touhuja on niin ihana seurata. Se on tietyllä tavalla rentouttavaa ja samalla ilahduttavaa. Aivan kuten silloin, kun seurasin oravaa, joka haki meidän pihan metsälehmuksesta niintä suuntäydeltä.

Jännästi herra fasaanit sovussa keinun päällä...

Keinun yläosa on herra fasaanin tuttu tähyilypaikka. Siellä se voi istua tosi pitkään paikallaan ja seurata ympäristöä. 

Nyt ensimmäisen kerran näin nämä kaksi herra fasaania siellä yhdessä. Ne tulivat ison pensaan alta peräkanaa ja nousivat keinun päälle. Minulla on sellainen mielikuva, että herrat eivät oikein viihdy näin yhdessä, vaan ovat enemmänkin yksin rouva fasaanien kanssa pienenä laumana.

 

Nyt selvisi kärhön versojen katkojatkin...

Kun näiden fasaanien touhuja seurasin, nin sammalla taisi selvitä kärhön mysteeri. Viime keväänä huomattiin, että keinun jalan vieressä kasvavan viinikärhön kaikki versot olivat katkenneet noin 30 cm korkeudelta. 

Kuvassa näkyy juuri se kärhön kohta ja siitä herra fasaani näytti menevän. Kärhö kyllä kasvattaa uudet versot kesän aikana, mutta ne eivät ehdi kasvaa pitkiksi ja tuuheiksi, jos ne joka vuosi aloittaa uuden kasvun alhaalta.

Eli ensi syksynä pitääkin muistaa laittaa kärhön alaosaan verkko talvisuojaksi.

Rouva fasaanit alempana keinussa...

Keinun penkin alla on vähemmän lunta ja se paikka selvästikin miellytti rouva fasaania. Se on ehkä turvallisen tuntuinen näille aremmille rouville.

Yksi rouvista kyllä nousi ihan keinun penkillekin, mutta tuli sieltä nopeasti alas.

Vähitellen kaikki fasaanit näyttivät menevän toisen ison pensaan alustalle. Eivät taida vielä liikkua kovinkaan kauas tuttujen pensaiden luota 😊

Tuuli kuljettanut lunta...

Tuuli on kuljettanut lunta aika jännästi meidän pihalla. Parin rakennuksen seinustalla näkyy seinänvierustan sepeli ja näiden keinun penkkien alla on melkein maa näkyvissä. 

Oravat välillä kulkevat tuolta keinun jalkatason alta. Siellä käväisee myös pikkulinnut. Ajatella, miten paljon iloa voi tällainen keinu tuottaa, niin ihmisille kuin pihan eläimille.

Leppoisaa sunnuntaita!

Terkuin Sari

Helmililjat pieniin ruukkuihin

Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy

Helmililjat pienissä ruukuissa ovat niin suloisen keväisiä, että oli ihan pakko jo istutella niitä. Sain samalla kädet multaan ja mullantuoksua nenään. Ihana kevätfiilis, vaikka ulkona satelee lunta. Helmililjat ovat siitä kiitollisia pikkuruukuissa, että sipulimättäät kestävät hyvin tämän istutuspuuhan. Ja kukkivat kauniisti.

Helmililjat erikokoisiin pieniin ruukkuihin...

Irrotin siis näiden helmililjojen sipulit toisistaan muutaman kappaleen ryppäisiin. En kuitenkaan irrotellut niitä yksittäin, sillä ruukkuihin mahtui 3-4 sipulia. Näin juuristo katkeili mahdollisimman vähän.

Koska nämä olivat vielä matalakasvuisia eli nuoria, niin juuretkin olivat pienet. Juuri tässä kasvuvaiheessa pienempiin ruukkuihin istuttaminen onnistuu kaikkein parhaiten. Siksi tein homman nyt, vaikka kuun vaihe ei ollut hyvä, mutta se ei ollut onneksi kaikkein huonoinkaan. 

Ruukun pohjalle tulee multaa ja nyt säästäväisesti helmililjaruukussa ollutta multa. Sipulit istutetaan samalle korkeudelle, mitä ne ovat olleet helmililjaruukussakin.

Tällä kertaa en kastellutkaan lopuksi, koska multa oli jo hyvän kosteaa ja vein nämä parvekkeen viileyteen. Olin siis kastellut helmililjaruukut eilen illalla valmiiksi. 

Helmililjat saviruukuissa parvekkeella...

Helmililjat kuuluvat parvekkeen ja terassin kevätkukkiin. Ne kestävät muutaman pakkasasteen, kunhan ovat ensin tottuneet viileyteen useamman päivän.

Ulkona on nyt 1C° lämmintä, mutta lasitetulla parvekkeella 3,7C°. Pidän näitä ruukkuja parvekkeella iltaan asti ja yöksi otan ne viileään huoneeseen tai jääkaappiin. Nimittäin aamuksi sääennuste lupaa pakkasta -5C° ja sitä nämä tuskin kestävät, koska eivät ole tottuneet vielä parvekkeen viileyteen.

Ovat kyllä aika söpöjä parvekkeen sivupöydällä 😍

Kotimaisia eli Suomessa kasvatettuja helmililjoja...

Nämä helmililjat ovat siis kasvatettu Turussa, Huiskulan Puutarhalla. Sain ne Huiskulasta, mistä kiitos heille.

Lisää postauksia helmililjoista ja sipulikukista ruukuissa...

• Ekat kevätkukat parvekkeella - valkoisia helmililjoja pienen pienissä saviruukuissa parvekkeen pöydällä. 
• Kukkaan hyödetyt iirikset jääkaapin avulla - aina ei tarvita kellaria, jotta voi kasvattaa näitä ruukussa kukkivia sipulikukkia.
• Kotimaisia kevätkukkia piristykseksi - erikoisemman värisiä hyasintteja taas parvekkeella. Tummalila ja monivartinen hyasintti ovat tosi upeita.
• Helmihyasintit ja jouluhyasintit maahan - kaikki nämä sipulilliset kukat kannattaa aina säilyttää ja istuttaa keväällä ulos maahan. Siellä ne kukkivat sitten ensi vuoden keväällä.

Puutarhaterveisin Sari

Biokompostori jäätyy jos ei tyhjennä sitä

Biokompostori jäätyy helposti, jos sitä ei tyhjennä myös talvella. Olemmekin aina tyhjentäneet meidän biokompostorin tammi-helmikuun vaihteessa. Tänä vuonna se osui ennen näitä lumimyräköitä, jolloin lunta oli vielä vähän. Ja suureksi yllätykseksemme kompostorin lämpömittari näytti silloin jo lähelle 0 astetta. Ja vielä enemmän yllätyimme, miten lämpötila muuttui tyhjennyksen jälkeen. 

Biokompostori näytti jäätyneen...

Siis se meidän vanha Biolanin Pikakompostorin lämpömittari näytti 0 astetta, kun oli aika tyhjentää se. Kun alaluukku avattiin, niin luukusta näkyvä kompostimassa oli jäässä. Onneksi kuitenkin vain pinnalta eli lapiolla se mureni heti. Myös pohjalla oli massa ohuelti jäätynyt.

Tyhjensimme kompostorin alaosasta, noin luukun yläosaan asti, kompostimassan saaveihin. Veimme saavit kylmään pihavarastoon odottamaan lumen sulamista.

Kompostimassan pudotus alas...

Tuttuun tapaan pudotimme kompostimassaa alaspäin yläluukun kautta, kompostorin hoitoon tarkoitetuilla pitkillä työkaluilla. Niistä näkyy kuvat Biokompostorin syksyinen tyhjennys -postauksessa. Ennen sitä laitoimme pohjalle Tehokuiviketta, mikä imee mahdollisen nesteen kompostorin pohjalta.

Eli massa oli jäässä vain hieman pohjalta ja muuten se oli täysin sulana.

Talviaikaan biohiiltä sisältävää Tehokuiviketta...

Meidän kompostori ei ole jäätynyt enää vuosiin, koska olemme käyttäneet biohiiltä ja lisäenergiaa sisältävää Tehokuiviketta. Haasteena meillä on se, että biojätettä tulee välillä tosi vähän ja siksi lisäenergia on tarpeen. Se pitää kompostorin käynnissä ja biohiili tehostaa ominaisuuksillaan vielä lisää sitä. 

Kuten kuvasta näkyy, se on erilaista, mitä tavallinen kompostikuivike. Pienet mustat palaset ovat niitä biohiilen paloja. Välillä jopa lisätään biohiiltä biojätteen joukkoon, se kun edistää kompostoitumista.

Kompostorin lämpötila nousi 50 asteeseen, vau...

Aina nopeasti lämpötila nousi 50 asteeseen eli se osoittaa hyvin, miten alaosan kylmä massa viilentää koko kompostoria. Sen takia suositellaankin, että kompostoria tyhjennetään myös talvella. Nyt se tuli ihan käytännössä todistettua 😊

Lumi suojaa kompostoria jäätymästä...

Syy, miksi meidän kompostorin alaosa jäätyi silloin tammikuussa oli se, että lunta oli siihen aikaan vielä aika vähän. Lumi ei siis peittänyt kompostorin alaosaa. 

Olemme talvisin aina kasanneet pakkaslunta kompostorin peitoksi, jotta se pysyy lämpimänä. Lumi onkin paras suoja, niin kasveille kuin kompostorille.

Nyt kompostori toimiin niin lämpimänä, että lumi sulaa sen kannen päältä ja reunassa on pienet jääpuikot.

Jos joku nyt katsoo näitä kuvia tarkkaan, niin postauksen ensimmäiset kuvat ovat aiemmilta vuosilta. Ei sattunut kamera olemaan käsillä sillä hetkellä, kun kompostoria tyhjennettiin 😊

Kompostorin tyhjennys kuun mukaan...

Kompostorin tyhjennys kannattaa ajoittaa kuun mukaan hyvällä päivälle, niin se vielä tehostaa kompostoitumisprosessia. Seuraava biokompostorin hyvä tyhjennysaika on ensi viikonloppuna.

la-su 26.-27.2.2022 kompostorin tyhjennys

Lisää postauksia biokompostorin hoidosta...

• Biokompostorin syksyinen tyhjennys postauksessa näkyy hyvin ne pitkävartiset työkalut, mitkä on suunniteltu kompostorin hoitoon.
• Biokompostorin talvityhjennys on tärkeä  eli vanhempi postaus kuvineen, miten tyhjennämme biokompostoria talvisin.
• Biokompostorin tyhjennys keväällä silloin alaosan kompostimassasta löytyi paljon matoja, ehkä niitä tärkeitä kompostilieroja.
• Valmistele biokompostori talveen biohiilellä biohiili vie myös kompostorista hajua pois eli ei ole enää hajuhaittaa.
• Biohiili pitää kompostorin toiminnassa talvellakin eli mikä siinä biohiilessä on se juju kompostoinnissa.

Puutarhaterveisin Sari

Vau, amaryllis ei ole kertakäyttökukka

Uskomatonta, miten nämä vanhat amarylliksen sipulit lähtivät heti kasvattamaan nuppuvarsia! Se taas todistaa sen, että amaryllis ei ole kertakäyttökukka. Teen tämän postauksen ihan kannustukseksi teille, jotka vielä epäröivät säilyttää kukintansa lopettaneita amarylliksiä tai niitä edellisvuosien kukkimattomia sipuleita. 

Vanha amaryllis tekee kahta kukkavartta...

Alle viikon kuluttua istutuksesta huomasin tämän vanhan amarylliksen sipulista pilkistävän kaksi kukkavartta. Ihan uskomatonta. Kuvan `Bogota` amaryllis kukki upeasti jouluna 2020. Sen kukat ovat sirommat ja erikoisemmat, mitä tavallisilla amarylliksillä. Kuvia siitä Veikeä amaryllis `Bogota` postauksessa.

Vanhojen sipulien pitkä lepotila...

Kaikki seitsemän vanhaa sipulia ovat olleet lepotilassa viileähkön huoneen lattialla ja välillä pöytätasolla.  Niitä ei ole siellä kasteltu kertaakaan. Välillä ne olivat pahvilaatikolla valolta suojattuna, mutta jossain vaiheessa pahvilaatikko oli hävinnyt niiden päältä 😎

Sitä ennen, keväästä syksyyn, sipulit olivat ikkunalla ja syksyllä ne siirtyivät lepoon eli lakastuttivat lehtensä hyvin eri aikaan. Kun lehdet olivat lähes kaikki kellastuneet, vein sipulin viileähköön huoneeseen viettämään tärkeää lepotilaa. 

 

Nyt kun vihdoin ehdin istuttaa sipulit uuteen multaan, ne näyttivät tosi kuivilta ruskeine hilseilevine kuorineen. Melkeinpä heitin ne kompostiin, mutta sitten ajattelin antaa niille vielä mahdollisuuden. Onneksi tein niin. Niistä seitsemästä vanhasta sipulista viidessä näkyy jo nuppuvarsi. Ja niistäkin kahdessa on kaksi nuppuvartta. 

Edit - tilanne 27.2. seitsemästä sipulista kuusi tulee kukkimaan. Ja niistäkin kolmessa on kasvamassa kaksi kukkavartta. Uskomatonta!

Tarkemmat ohjeet näet Amarylliksen säilyttäminen ja hoito -postauksesta.

Valkoinen kerrottu amaryllis tekee nuppuvarsia taas...

Kerrottu valkoinen amaryllis on suosikkini joulukukista. Siksi olen tosi ilahtunut tästä vanhasta sipulista, josta pilkistää nyt kaksi nuppuvartta. Sain sen kukkivana jouluna 2019 ja tietysti säästin sen sipulin. Se kukki uudelleen seuraavana jouluna. Viime jouluna se ei tietenkään kukkinut, koska oli silloin vielä lepotilassa. Eli nyt se kukkii kolmatta vuotta peräkkäin, jee!

Näet kuvia siitä Vanha amaryllis kukkii -postauksessa joululta 2020.

Kerrottu puna-valkokirjakukkainen amaryllis tekee myös kukkavartta. Sen olin alunperin kasvattanut itse kukkaan sipulista. Sillä on tosi muhkeat ja isot kukat. Siitä kuvia Keväinen amaryllis `Nymph`ja laikkuvehka -postauksessa.

Ihanat `Rozetta` amaryllikset kukkivat edelleen...

Tämän kuvan otin tänään 😊 Nämä kummatkin tekivät vielä kolmannet kukkavarret ja avasivat kukkansa hieman hitaammin, koska ovat olleet viileähkössä huoneessa. Oikeanpuoleinen lopettelee kohta kukintaansa ja vasemmanpuoleinen aukaisi juuri kukkansa. Kivasta näkyy, miten kukan värisävy muuttuu kukan vanhetessa. Nämä sipulit aion myös säilyttää, onhan näillä niin upeat kukat.

Näistä näet kuvia joulukuulta Vaaleanpunainen amaryllis `Rozetta`-postauksessa.

Pienikin amarylliksen sipuli voi kukkia...

Tämän pienen kuivan näköisen sipulin olin heittämässä pois ja laitoin se jo biojätekasaan. Mutta jostain syystä istutinkin sen sitten uuteen multaan. Jopa siitäkin pilkottaa nyt nupun alku. En olisi ikinä uskonut! Tämän sipuli on yhtä leveä kuin tässä kuvassa näkyvä sipulin yläosa. 

Tästä näet kuvia kukkivana Amaryllis `Samba` -postauksessa.

Kaiken hoidon ajoitan kuun mukaan...

Hoidan näitäkin amarylliksiä aina kuun mukaan. Eli istutan sipulit, vaihdan uudet mullat ja kastelen niitä vain hyvinä päivinä, kuun mukaan katsottuna. Toki lepokautena niitä ei tietenkään kastella.

Amaryllis ei todellakaan ole kertakäyttökukka, vai mitä? Vai etkö ole onnistunut saamaan sitä uudelleen kukkaan?

Puutarhaterveisin Sari

Alkaa taimikasvatus kuun mukaan

Kohta alkaa olla taimikasvatus kiihkeimmillään kuun mukaan. Joten kirjoitan tähän nyt vinkkejä teillekin, miten siihen kannattaa varautua etukäteen. Kaikki on hyvä olla valmiina, kun ensimmäiset hyvät kylvöpäivät alkavat. Parhaat päivät menevät aina nopeasti ohi, joten siksikin ajoissa valmistautuminen auttaa onnistumaan ja esikasvatus tuntuu helpommalta.

Taimikasvatus eri kasveille kuun mukaan...

Siementen kylvöt tehdään kasvilajille suositeltuna kuukautena, huomioiden oman kasvatuspaikan olosuhteet ja ulos istutuksen ajankohta. Kun sopiva kuukausi on tiedossa, valitaan kuukauden parhaat päivät kyseisen kasvin kylvöön. 

Se riittää osalle, että kylvää esim. kukat kasvavalla kuulla. Osa haluaa tehdä siementen kylvöt vieläkin tarkemmin eli huomioida ne tosi hyvät päivät,. joita ei ole montaa kuukaudessa. Siihen tarvitaan jo hieman tietoa kuun vaiheista ja kuukalenteri. Tai se tekemäni Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssi ja sen tiedot sekä listaukset.

Kylvin siis jo esikkoniitylle tulevien kevätesikoiden siemenet, tietysti kuun mukaan tosi hyvänä päivänä. Siemenet on tosi pieniä ja voivat vaatia kylmäkäsittelyä, joten kylvin niistä osan pieneen purkkiin. Se mahtuu hyvin jääkaappiin, jos siemenet eivät lähde ikkunalla kasvuun. Siemenpussin loput siemenet kylvän seuraavana kasvavana kuuna.

Seuraava kasvavan kuun aika on 3.-17.3.2022

Osta siemenet hyvissä ajoin etukäteen...

Jotta nämä siementen kylvöt on helppo tehdä hyvään aikaan, kaikki tarvittava on syytä hankkia ajoissa. Eli joulu-tammikuussa kylvettävät siemenet hankin usein jo syksyllä valmiiksi. Ja muut tärkeimmät viimeistään helmikuun alussa. Yleensä hankin vielä lisää pitkin kevättä, kun innostun jostain kasvista. Puutarhamessuja odotan nyt innolla, sillä siellä on hyvät valikoimat siemenpusseja eri yrityksiltä.

Tätä sormustinkukkaa kylvin viime keväänä pihalle ja ne lähtivät kasvuun pieniksi taimiksi. Mutta siruetanat tai rusakko söi kaikki pienen pienet taimet. Joten nyt aion esikasvattaa niitä sisällä sekä myöhemmin parvekkeella, ja istuttaa ulos vasta isompina taimina. Taidan kylvää nämä huhtikuun alussa, kuun mukaan hyvinä päivinä.

Tietyt kesäkukat esikasvatan tuttuun tapaan ulkona taimipöydällä toukokuun alussa, niiden siruetanoiden takia. Nämä komeat auringonkukat kuuluvat niihin.

Taimikasvatukseen ekologiset ruukut...

Toinen homma, joka kannattaa tehdä etukäteen, on varata esikasvatukseen sopivia ruukkuja. Ekologisimpia on vanhat ostetuista kukista jääneet kukkaruukut. Oli ne sitten olleet kesäkukkien taimia, hyasittejä tai muita. Niitä onkin kerääntynyt hyvin vuosien varrella. 

Jos haluaa käyttää tarkkaan taimikasvatustilan, niin neliönmalliset ruukut ovat parhaita. Pitkäikäisimpiä ja sitkeitä (eli eivät halkea käytössä) ovat nämä kompostoitavat esikasvatusruukut. Ei uskoisi, mutta nämä kuvan ruukut ovat olleet käytössä. Niitä ei kuitenkaan kannata liottaa vedessä, kun käytön jälkeen pesee niitä.

Lisää tästä aiheesta Ekologiset taimiruukut ja kierrätys -postauksessa.

Kylvö ja taimikasvatus onnistuu sammalnapeissa...

Jotta siementen kylvön ja esikasvatuksen saa ylipäätään onnistumaan, tarvitaan multaa tai muuta kasvualustaa. Sekin kannattaa hankkia ajoissa! Joulu-tammikuun kylvöihin multa on syytä ostaa syksyllä, sillä joulusesonkina kylvömultaa voi olla vaikea löytää.

Itse käytän etupäässä näitä kuvan sammalnappeja tai kasvusammalta. Ne kummatkin ovat 100% sammalta ja kasvit kasvavat niissä todella hyvin. Ne ovat lisäksi kotimaisia sekä ekologisempia kuin turvepohjaiset mullat.

Vähän aikaa sitten kylvin tähän pienoiskasvihuoneen sammalnappeihin punakukallista punahattua. Yhteen sammalnappiin tuli yksi siemen. Olen kylvänyt punahattuja aiemminkin ja se onnistuu aina tosi hyvin. Siitä lisää Punahatun kasvatus siemenistä -postauksessa.

Koulinta, ruukutus ja mullanvaihto kuun mukaan...

Taimikasvatukseen kuuluu myös pienten taimien koulinta omiin ruukkuihinsa. Sekä joskus taimien istuttaminen isompaan ruukkuun. Nekin tehdään tietysti kuun mukaan hyvinä päivinä. 

Kun alkaa maaliskuun hyvät kylvöajat kuun mukaan, samalla alkaa sisäkasvien mullanvaihtoaika. Voi tietää siis "kiireisiä päiviä". 

Auttaa tosi paljon, kun kaikki siemenet, ruukut, mullat, siivousvälineet... on hyvissä ajoin hankittu ja otettu esille.

Itse olen vasta tälle erikoiselle anopinkielelle vaihtanut mullan. Tai oikeammin vaihdoin sille isomman ruukun, kun se kaatui jatkuvasti pienessä ruukussaan.

Lisää vinkkejä siementen kylvöstä ja kasvatuksesta:

• Ekologiset taimiruukut ja kierrätys
• Milloin pitää kylvää siemeniä, apua!
• Viisi vinkkiä kevään kylvöihin
• 
  
• Älä peitä valossa itäviä siemeniä mullalla!
• Siementen kylmäkäsittely
• Taimien kouliminen omiin ruukkuihin
• Taimien ruukutus
• Taimien latvominen
• Taimien jatkohoito
• 
  
• Tammikuun ekat kylvöt, jee!
• Helmikuun kylvöjä
• Maaliskuun kylvöjä
• Huhtikuun kylvöjä
• 
  
• Tomaatin ja munakoison esikasvatus siemenistä
• Jättiverbena kylvetty
• Pelargonin kasvatus siemenestä on helppoa
• Porkkanan syyskylvö tehty!
• Syyskylvöjen aika
• Perennojen siemenet maahan kylmäkäsittelyyn
• Punahatun kasvatus siemenistä
• Daalian kasvatus siemenestä 

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Olen taas niin vakuuttunut tästä kuun mukaan ajoitetusta puutarhanhoidosta! Nimittäin istutin nyt  edellisvuosien vanhat amarylliksen sipulit multaan kuun mukaan ja nyt ne työntävät nuppuja. Jopa kaksi nuppuvartta yhdestä sipulista. 

Ihan uskomatonta! Kirjoitan niistä lähiaikoina oman postauksen 😊

Suloinen kääpiökello keijupuutarhaan

Tämä suloinen kääpiökello sopii täydellisesti keijupuutarhaan. Toki se sopii ihan tavalliseenkin puutarhaan ja etenkin kivikkopuutarhaan. Minun on pitänyt kirjoittaa tästä siron kauniista perennasta jo useampana vuotena, sillä kukkiessaan ne on niin herkän kaunis.  Ja on muuten kivasti kasvanut isommaksi mättääksikin.

Kääpiökello täydellinen keijupuutarhaan...

Pienet kellokukkaiset kasvit kuuluvat osana keijupuutarhan kasvivalikoimaa. Mitä pienempi kello, sen keijumaisempi se on. Tämä kääpiökello onkin kissankelloa matalampi, joten se sopii keijupuutarhaan mainiosti. Toisesta sinne sopivasta kukasta kirjoitin aiemmin Herkkä metsäalppikello -postauksessa.

Kääpiökello monivuotinen perenna...

Kääpiökello on siis monivuotinen perenna. Se on 10-15 cm korkea ja kukkii kesä-heinäkuun tietämillä. Kuvassa sen kukat ovat jo lakastuneet suurimmaksi osaksi. Me ollaan annettu sen kasvaa luonnollisesti eli ei olla leikattu lakastuneita kukkavarsia pois. Nimittäin se on sellaisessa kohdassa, että sitä ei näe, kun pihalla kuljetaan. Se kasvaa siis hieman salaisessa paikassa, jonka luokse täytyy mennä hankalasta kohdasta 😊

Kukinta runsastunut vuodessa...

Kääpiökellon sanotaan leviävän juurirönsyistä, jolloin se muodostaa aikaa myöden maata peittävää lehdistömattoa. Seuraavista kuvista ensimmäinen on kesäkuulta 2020 ja jälkimmäinen kesäkuulta 2021. Niistä näkee hyvin, miten kääpiökello leviää mattomaisesti. 

Kääpiökello hoito-ohjeet...

Kääpiökello (Campanulla cochleariifolia) viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Maan pitää olla hyvin vettä läpäisevää ja niukkaravinteista. Hiekkapitoinen multa on siis sille hyvää. Sitä ei tarvitse lannoittaa eikä kastella. Toki vasta istutettuja taimia tulee kastella, jotta ne juurtuvat, mutta ei enää seuraavina vuosina.

Meidän pihalla kääpiökello kasvaa seinänvierustan sepelin reunalla niin, että sen mullan päällä on myös sepeliä. Kuvissa näkyy isoja lehtiä, jotka on vuorenkilpeä. Kohtaan paistaa koko päivän aurinko kuumasti ja alue on tukimuurilla nostettu muuta pihaa korkeammalle. Siis kuiva ja kuuma paikka.

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Kellokukkien lisäksi esikot kuuluvat myös keijupuutarhan kasveihin. Niitäkin meillä on. Tämän kesän projektina alkaa esikkojen lisääminen esikkoniitylle. Posti toi tänään ensimmäiset siemenet, jee! Tästä lisää Esikkoniitty ja esikon kasvatus siemenistä -postauksessa.

Orava hakee metsälehmuksesta niintä pesään

Jännästi orava hakee vähän väliä metsälehmuksesta niintä ja kiireen vilkkaa vie sitä jonnekin kauemmas. Näyttäisi ihan  siltä, että se tekee pesää sembramäntyyn. Ainakin sinne se menee, ellei sitten jatka siitä eteenpäin naapurin pihalle. Näitä pihan eläimiä on sitten jännä seurata, kahvipöydän ääreltä.

Orava vie niintä metsälehmuksesta suu täynnä...

Nämä oravat ovat niin nopeita liikkeissään, että hyvä kun sain otettua tästäkin oravasta edes nämä muutamat kuvat. Kun orava oli kerännyt niintä suun täyteen, se loikkasi metsälehmuksesta viereiseen mäntyyn, laskeutui männyn runkoa alas, juoksi vikkelästi alppiruusun alle ja sieltä jonnekin. Ja lopulta nousi sembramännyn runkoa ylös. Seurattiin siis sitä sisältä ikkunoista.

Metsälehmus eli niinipuu...

Meidän pihalla kasvaa vanha metsälehmus. Se ei siis ole puistolehmus, jota näkee paljon kaupungeissa ja katujen varsilla. Ennen metsälehmuksista kerätiin niintä eli sen tumman kuoren alla olevaa vaaleaa kuitua. Siksi sitä kutsutaan myös niinipuuksi. Lehmuksista metsälehmuksella niini on kaikkein sitkeintä. Siitä onkin ennen tehty köysiä sekä muita kudontatöitä. Ei siis ihme, että orava kuorii sitä pehmikkeeksi pesäänsä.

Kuvan keskellä on pari metsälehmuksen oksaa, joista orava on repinyt niintä ja vaalea puuaines on jo tullut näkyviin.

Oravat välillä lepäävät ja syövät... 

Näin talvella, kun puissa ei ole lehtiä, on oravia paljon helpompi seurata. Meidän pihalla siis käy useampikin orava. Välillä ne myös lepäävät oksalla.

Edelleen ruokimme näitä oravia oravien ruokintalaudalla. Tässä kuvassa on nyt metallikantinen ruokintalauta. Oravat oppivat nopeasti löytämään auringonkukan siemeniä kannen alta. Näin ne kivasti jättävät lintujen ruokintalaudat rauhaan.

Suloisia kuvia kesältä näistä pihamme oravista näet Vikkelät oravat pihalla -postauksessa. Pihan oravia ja pikkulintuja on kyllä niin ihana seurata, ja kuvata 😊

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterkuin Sari

Varjosta ruukkuhavut kevätauringolta

Ruukkuhavut on hyvä varjostaa kevätauringolta näin helmikuun puolessa välissä. Oli ruukut sitten parvekkeella, terassilla tai pihalla havukasvit vioittuvat herkästi kevätauringosta, kun niiden multa on vielä jäässä. Aivan samasta syystä pihallakin nuoret tuijat suojataan nyt sekä kartiovalkokuuset aurinkoisella paikalla.

Parvekkeen ruukkuhavut varjoon kevätauringolta...

Kaikki tällaiset ruukussa kasvavat havukasvit suojataan esim. vihreällä varjostusverkolla tai juuttikankaalla, joita on myynnissä rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä. Ensimmäisessä kuvassa on sitä vihreää varjostusverkkoa varjostamassa aurinkoisella paikalla kasvavaa alppiruusua. Siitä lisää sekä kuva vioittuneesta kartiovalkokuusesta Suojaa havut ja rodo kevätauringolta -postauksessa.

Toinen vaihtoehto ruukkuhavujen suojaamiseen kevätauringolta on siirtää ruukut varjoiselle paikalle. Itse teen näin joka kevät parvekkeen havukasveille. Toki isoja ja painavia ruukkuja on aina hankalampi siirtää, joten ne suojataan varjostusverkolla.

Kuvassa se uusi jouluksi hankittu kartiovalkokuusi. Se on ollut talven parvekkeen sivupöydällä. Sitä ei siis tarvitse suojata pakkaselta, koska se on meillä talvenkestävä kasvuvyöhykkeillä I-III. Mutta kevätaurinkoa se ei siis kestä.

Ruukkuhavujen ensimmäinen kastelu kohta...

Heti kun talvella tulee ensimmäiset lämpimät päivät, tutkin aina parvekkeen havuruukkujen mullan tilanteen.

Täällä etelässä on ollut jo pitkään aika leuto jakso ja lasitetulla parvekkeella on muutama aste lämpimämpää mitä ulkona. Sen takia havuruukkujen multa vaikuttaa sulaneen jo, ainakin osittain.

Multa oli vielä kosteaa, joten kastelulla ei ole kiire. Jos aurinko paistaisi nyt tähän kartiovalkokuuseen, sen multa kuivuisi yllättävän nopeasti ja havukasvi kärsisi heti.

Joten olen siirtänyt tämän havun parvekkeella kohtaan, mihin aurinko ei paista. Kastelen tämän silti ehkä jo ensi viikolla pienellä vesimäärällä, kun viikonlopun pakkasjakso hellittää. Usein ensimmäinen kastelu parvekkeella tehdään tammi-helmikuun vaihteessa, säästä ja lämpötilasta riippuen. Siis täällä eteläisessä Suomessa.

Kiinankatajat saaneet vioitusta...

Nämä kiinankatajat jäivät joulun kotitontun oven koristeluista ja ovat myös olleet talven parvekkeella. Niiden muutamat oksat ovat hieman ruskeasävyisiä eli taitavat saaneen vioitusta. Kiinankatajat ovat periaatteessa talvenkestäviä lajikkeesta riippuen, mutta saavat helposti tällaista vioitusta. 

Ruskettuneet oksat voi myöhemmin keväällä leikata pois. Nämä pitää ehdottomasti suojata kevätauringolta ja kuivattavalta tuulelta, tosin lasitetulla parvekkeella ei onneksi tuuli ole ongelmana😊

Aion istuttaa nämä isompiin ruukkuihin myöhemmin, mikäli ovat edelleen hyvännäköisiä. Jännä nähdä, millaisessa kunnossa ne ovat keväällä. Toivottavasti hyvän vihreitä!

Puutarhaterveisin Sari

Viime vuoden kokeilut - omavaraisuus kotipihalla

Viime vuoden kokeilut, kuten tämän keltaisen tomaatin kasvatus, onnistuivat hyvin. Puutarhassa onkin aivan ihanaa kokeilla kaikenlaista, niin uusia kasvilajeja ja lajikkeita, kuin myös uusia tapoja. Tätä kirjoittaessani tuli mieleeni uusia ideoita, joita voisi kokeilla tänä kesänä. Mutta ensin nyt muutama sana tästä viime vuoden tomaattikokeilusta ja miksi kokeilimme juuri keltaista tomaattia.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Viime vuoden kokeiluna tomaatti vattumaalla...

Laitoimme siis keltaisen tomaatin taimet vadelmarivien väliin viime kesäkuussa. Ne istutettiin Biolanin Kasvusäkkiin, jossa on valmiina lannoitteet koko kesän ajaksi. Eli näille riitti pelkällä vedellä kastelu. Säkki laitettiin vielä kastelualtaan päälle eli se ei ollut maata vasten.

Kastelualtaan taakse, vatturiviin kiinni, tuli tomaateille korkeat tukikepit, jotka lyötiin tukevasti maahan. Niihin oli helppo tukea tomaatin versot.  

Tämä kuva on kesäkuun puolesta välistä, jolloin uudet vadelman versot olivat vielä aika matalia tuossa ympärillä. 

Kirjoitin näistä jo kesäkuussa Tomaatit vattumaalla kokeilu -postauksessa, jossa on lisää kuvia ja juttua.

Hyvä tomaattisato näin avomaalta...

Tällä lajikkeella tomaatit ovat pieniä ja makeahkoja. Niitä tuli kivasti, kun siis ottaa huomioon, että nämä olivat taivasalla keskellä pihaa.

Annoimme osan sivuhaaroista eli varkaista kasvaa pitkiksi. Ne saivat kaatua alas säkkiä vasten, joten kasvusto oli aika rehevä. Toki vähensimme lehtiä, kuten kuuluu. Ja loppukesällä katkaisimme versoilta latvat, jotta raakileetkin ehtisivät kypsyä.

Viime kesä oli avomaatomaatille ihanteellisen aurinkoinen ja lämmin. Ehkäpä kylmänä kesänä tomaatin sato olisi jäänyt paljon pienemmäksi. Suojasimme näitä hallaharsolla vain kesäkuun alun tosi viileät yöt, mutta emme sen jälkeen.

Tomaatti kastelualtaan päällä - kuuman kesän pelastus...

Jälleen kerran tämä kasteluallas pelasti puutarhurin kesän, kun ei tarvinnut jatkuvasti olla kastelemassa tomaatteja. Nimittäin kastelualtaasta tomaatit saivat vettä tasaisesti, eikä multa päässyt kuivahtamaan kertaakaan. Se tietysti takaa hyvälaatuisia tomaatteja ja runsaan sadon.

Keltainen tomaatti ja tomaattiallergia...

Meillä ehkä se isoin juttu tässä keltaisten tomaattien kokeilussa oli se, pystyvätkö meidän pihapiirin tomaattiallergiset syömään näitä tomaatteja. Keltainen tomaatti on makeampi ja osa tomaatille herkistyneistä voi syödä niitä.

Kesällä huomasimme jo sen, että tomaatin lehtien ja varkaiden katkomisesta tuleva haju ärsytti tomaattiallergista. Se oli kyllä jo tiedossa. Mutta sen takia lehtien poisto yms. leikkaaminen jäi turhan myöhään, kun itsekään en sitä ehtinyt tehdä ajoissa.

Vaikutti siltä, että keltaisia tomaatteja meidän tomaattiallergiset voivat syödä vain muutamia ja harvoin. Jos niitä syö useammin, niin suu menee niistäkin heti rikki. Joten todettiin, että ei nämä keltaisetkaan tomaatit sovi heille.

Saas nähdä, tuleeko ensi kesänä kasvatettua tomaattia lainkaan.... 

Punahatut talvehtivat hyvin ja aloittivat kukkimisen...

Toinen viime vuoden kokeilu, tai oikeastaan se aloitettiin ja edellisenä vuotena, oli punahattujen kasvatus siemenistä. 

Punahatut ovat kyllä tosi helppoja kasvattaa siemenistä, mutta niiden talvehtinen vain hieman arvelutti. Viime keväänä sitten nähtiin, että kaikki taimet olivat talvehtineet hyvin. Olin selvästikin valinnut niille hyvän paikan Kuupuutarhasta. Loppukesällä nämä valkokukkaiset punahatut vihdoin aloittivat kukkimisen ja kukkivat ihan talven tuloon asti. Olivat tietysti sekä pörriäisten että perhosten suosiossa.

Ensi kesänä onkin jännä nähdä, ovatko nämä punahatut vielä rehevämpiä ja siten runsaskukkaisempia.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/kanojen-kasvatus-kotipihalla/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2022/

Kakskulma https://kakskulma.com/rakentajan-henkinen-kasvu-eli-kuinka-romahdin-ja-loysin-itsestani-jalleen-lapsen

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/02/viime-vuoden-kokeilut-omavaraisuus.html

Omavarainen elämä https://omavaraiset.blogspot.com/2022/02/omat-kasvatusvinkit-kaudelle-2022.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/02/suuntana-omavaraisuus-2-mita-uutta.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2022/02/helmikuun-ensimmainen-maanantai.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-2/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/02/suuntana-omavaraisuus-2022-osa-2.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kasvatusasioita

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=16358

Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2022/02/suuntana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/kasvatus-ja-kokeilut/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/02/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/02/07/helmikuu-22/

Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari