Luonto omalla pihalla

 

Huomenna lauantaina on Suomen luonnonpäivä, joten nyt oli hyvä hetki miettiä, mitä luontoa on omalla pihalla. Itse asiassa pihat ja puutarhat ovat aina osa luontoa! Olen huomannut kursseilla, että moni ei tule ajatelleeksi sitä tai jopa mieltävät, että oma piha ei ole lainkaan luontoa. Sen takia tämä aihe on myös tosi tärkeä.

Pikkulintujen touhuja on kiva seurata keväällä ja kesällä. Niitä pääsee seuraamaan ihan omalla pihalla, kun puissa on linnunpönttöjä. Nykyään ne ripustetaan alemmas, mitä ennen eli hyvälle tyhjennyskorkeudelle. Jos pihallasi ei ole yhtään linnunpönttöä, hanki sinne jo nyt ainakin yksi. Se on sitten aikaisin keväällä valmiina, kun ensimmäiset linnut etsivät pesimäpönttöä.

Perhoset ja pörriäiset omalla pihalla...

Perhoset ja pörriäiset ovat ehdottomasti osa luontoa ja niitä tulisi näkyä jokaisella pihalla. Meidän pihalla on niitä onneksi runsaasti, sillä pihallamme on paljon kukkia niille keväästä syksyyn.

Kuvassa valkokukallinen syyssyrikkä, jossa on pari amiraali perhosta. Kuvan otin toissa päivänä.

Toki meillä on myös muitakin hyviä pörriäis- ja perhoskasveja puissa, pensaissa, köynnöksissä ja perennoissa. Löytyy myös luonnonvaraisia.

Ja on myös kukkaniittyä. Yleensä kukkaniityt niitetään loppukesällä, mutta tätä kuvan niittyä emme vielä raaskineet niittää. Se nimittäin kukkii edelleen ja siellä käy pörriäisiä. Jos et tiennyt, niin niityt vaatii niittämisen, jotta heinä ja puuntaimet eivät valtaa aluetta.

Kukkanurmikko luontoystävällisin nurmikko...

Helppo tapa lisätä luontoa pihalle on tehdä nurmikosta trendikäs kukkanurmikko. Siihen voi valita luonnonkasveja sekä perennoja, mitkä lisäävät pölyttäjiä ja muita hyönteisiä pihalle. Siten se lisää myös monimuotoisuutta, kun nurmikosta tulee monilajinen.

Luonnon saniaiset...

Kotimaiset luonnonvaraiset saniaiset on myös hyviä, varjoisemmille paikoille. Ne luovat hyvin suojaa eläimille, kuten siilille, mustarastaille ja muille. 

On myös paljon muita luonnonvaraisia kasveja, jotka sopivat ihan kaupunkipihaan. Esimerkiksi kosteammalle pihalle sopii hyvin keltakurjenmiekka ja rantakukka. Kuivemmalle vaikka kissankello ja kangasajuruoho.

Kannot ja luonto omalla pihalla...

Puun kantoja on hyvä jättää, jos vain mahdollista. Tässä kuvassa on vanha koivun kanto, jossa näkyy jotain lahottajasientä. Kanto näyttää olevan hyvä kasvualusta myös kasveille ja sammaleelle.

Tällaisissa lahoavissa kannoissa on hyviä koloja kimalaisten talvehtimispaikoiksi. Olen usein nähnytkin, kun pörheä kimalainen menee kannon koloon. 

Näin fengshui-konsulttina täytyy kyllä mainita vielä, että pihalla on toki paikkoja, joihin kantoja ei kannata jättää. 

Komposteissa luonnon multatehdas...

Puutarhakomposteissa on paljon lahottajasieniä, maan mikrobeja ja hyönteisiä. Ne saavat puutarhajätteestä aikaiseksi multaa. Se on luonnollinen prosessi, jota on kaikkialla luonnossa. Kompostimullalla saa myös parannettua vanhaa tai muuten huonokuntoista maata kasveille. Siitä enemmän sunnuntaina.

Kuvassa on meidän lepäävä kompostikasa, joka on peitetty oksasilpulla ensi kevääseen asti. Eli sen pintakerros on myös hyvä paikka erilaisille hyönteisille ja osa varmaan talvehtii sen suojissa.

Meidän alueella on espanjansiruetanoita, mutta nämä kompostit ei niitä houkuta sen enempää. Siruetanoita näkee eniten pihan tietyissä kosteammissa kohdissa ja niitä tulee myös aidan takaa lämpiminä sadepäivinä. Tänä vuonna niitä oli onneksi paljon vähemmän mitä edellisinä vuosina.

Espanjansiruetana on siis haitallinen vieraslaji ja siksi niitä kerätään sekä hävitetään.

Hyvää Suomen luonnonpäivää 31.8.!

Olisi kiva kuulla, mitä luontoa löytyy sinun pihaltasi? Onko jotain samaa, mitä meidän pihalla?

Puutarhaterkuin Sari

Kitkemispäivät kuun mukaan lähestyy

 

Kitkemispäivät lähestyy ja tähän aikaan niitä on niin harvakseltaan, että ne kaikki kannattaa hyödyntää. Siten pääsee kitkemisen kanssa paljon vähemmällä. Ja jos on kitkenyt tähän asti Kitkemispäivinä ja hyvillä kitkemistekniikoilla, rikkaruohoja on nyt vain vähän.

Ja jos et ole kitkenyt, niin nyt ja myöhemmin syksyllä kannattaa ehdottomasti hyödyntää näitä kuun mukaan katsottuja Kitkemispäiviä. Siten ensi keväänä on vähemmän kitkettävää.

Sepeli ja laattojen välit...

Nyt on hyvä poistaa uudet siemenistä lähteneet rikkaruohot sepelistä ja laattojen väleistä, niin piha jää siistiksi talvea vasten. Näitä erilaisia siementaimia ilmestyy jatkuvasti keväästä syksyyn, koska tuuli tuo mukanaan uusia siemeniä pihalle. Kuvassa on koivun taimi, jota ei voi jättää tähän kasvamaan.

Varo maahumalaa ja suikeroalpia...

Voimakkaasti rönsyillä leviävät kasvit, kuten maahumala ja suikeroalpi, peittävät maan pintaa tehokkaasti hyvissä olosuhteissa. Se voi olla hyvä asia, mutta joissain kohtaa tosi huono. Nimittäin ne voivat peittää alleen ja tukahduttaa matalat kasvit. Sen takia niitä kannattaa varoa, etenkin matalien havujen ja perennojen ryhmissä.

Tässä on maahumalaa, joka on kesän aikana peittänyt kohdan jo kokonaan.

Alla kuva suikeroalpin versosta, joka kasvoi harjaneilikoiden seassa. Sen tietysti poistin heti.

Kitkemispäivät ja hyvät kitkemistekniikat...

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin eli kun yhdistät kuun mukaan katsotut Kitkemispäivät ja parhaat kitkemistekniikat, rikkaruohojen kitkeminen nopeutuu ja helpottuu. Lisäksi rikkaruohot eivät kasva heti takaisin. Kitkeminen muuttuu siis tehokkaammaksi.

Sen ansiosta näin elokuussa rikkaruohoja on vähän kitkettävänä, siis helppo homma.

Ehdit vielä hyviä katsoa parhaat kitkemistekniikat erityyppisille rikkaruohoille, Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssin videoilta. Opit myös valitsemaan kitkemistyökalut avuksi, jotta kitkeminen helpottuu vielä lisää.

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja se löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi verkkokurssialustalta.

Olisi tosi ihana kuulla kokemuksia tämän kesän kitkemisistä. Eli onko nämä Kitkemispäivät auttaneet, vai ei?

Hyvät Kitkemispäivät nyt viikonloppuna!

Puutarhaterveisin Sari

Alkaa huonekasvien valmistelu syksyyn

 

Tähän aikaan alkaa huonekasvien valmistelu syksyyn, tai siis ainakin osan niistä. Kuvassa on se sama myrtti eli morsiusmyrtti, jonka leikkasin muotoon viimeksi maaliskuussa. Kesän aikana parvekkeella se kasvatti taas eri pituisia versoja, joten leikkasin sen nyt muotoon. Se on näin tiiviimpi ja vie vähemmän tilaa, kun otan sen sisälle, sitten kun ilmat viilenee. Leikkasin myös paria muutakin kasvia.

Tähtijasmiini ja sen versojen leikkaaminen...

Ehkäpä muistatkin tämän tähtijasmiinin, joka kukkii alkukesällä ihanan tuoksuvin kukin. Se on siis talvivihreä köynnös, joka ei talvehdi meillä ulkona ja se usein myydäänkin terassikukaksi. Kuvia siitä kesäkuulta kukkivana näet Iso ja ihanan tuoksuva tähtijasmiini -postauksesta.

Se on isokokoinen köynnös eli kasvattaa pitkiä versoja, joita tietysti pitää leikata. Tältä se näytti nyt ennen leikkaamista. Aiemmin kesällä leikasin sitä jo kerran, kun osa uusista versoista oli yli metrin pitkiä. 

Tältä se näytti leikkaamisen jälkeen. Lyhensin siis vain pidempiä uusia versoja. Todennäköisesti leikkaan sitä vielä kerran silloin, kun otan sen parvekkeelta ikkunalle talvisäilytykseen, ehkä syyskuun lopulla.

Lyhensin myös mm. tuoksuköynnöksen pitkiä versoja. Se on siis huonekasvi.

Huonekasvien valmistelu syksyyn... 

Nyt on hyvä aika vielä vaihtaa huonekasville hieman isompi ruukku, jos kasvi ei kestä pienessä ruukussa kevääseen asti.

Jo jonkun aikaa sitten vaihdoin tälle tähtijasmiinille isomman ruukun, koska sitä sai kastella lähes joka päivä. Se oli kasvattanut juuria ruukun täyteen. 

Samoin istutin valkokirjavan kultaköynnöksen taimet altakasteluruukkuun. Taimia oli siis kolme ruukullista, jotka olin keväällä leikannut mullan vaihdon yhteydessä. Koska altakasteluruukku on aika iso, niin kastelun kanssa saa olla tarkkana. Kultaköynnös ei kestä, jos multa on jatkuvasti liian märkää, etenkin talven hämäryydessä.

Pistokkaita värinokkosesta ja pelargonista...

Otin myös varmuuden vuoksi muutaman pistokkaan siitä jännästä värinokkosesta eli isokirjopeipistä, jonka kylvin siemenistä. Nimittäin joskus on helpompi saada pienet taimet säilymään talven yli, mitä oikein isoksi kesän aikana kasvaneet. Aioin kuitenkin säilyttää ainakin yhden isokokoisen jännän värinokkosen. Saa nähdä, miten se säilyy ikkunalla. 

Vielä komeimmat niistä on pihalla ja pitääkin muistaa seurata sääennustetta, sillä värinokkonen ei kestä syksyn kylmyyttä.

Leikkasin myös etualalla olevan kirjavalehtisen pelargonin oksan pistokkaiksi. Kuvassa pistokkaat on vielä tosi pienessä purkissa, vaihdon niille myöhemmin isomman lasipurkin. Vähän jännään, ehtiikö ne vielä juurtua ennen talven pimeyttä.

Leikkaamiset, istuttamiset ja ruukun vaihto - kuun mukaan...

Olen siis leikannut nämä kaikki ja ottanut pistokkaita tarkasti kuun mukaan hyvinä päivinä. Olen kokeilemalla huomannut, että siitä on hyötyä.

Samoin mullan ja ruukun vaihto kannattaa ehdottomasti tehdä kuun mukaan hyvään aikaan. Laitan tänne blogin Kastelupäivät ja kuu -sivulle ainakin osan hyvistä päivistä. Lisää päivämääriä ja ohjeita löytyy tietysti verkkokursseilta.

Puutarhaterveisin Sari 

Liljatulppaanit pihasuunnittelussa

 Kaupallinen yhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Liljatulppaanit ovat erityisen hyviä pihasuunnittelussa tiettyihin tarkoituksiin. Niissä on nimittäin monta hyvää ominaisuuttaa, joita ei ole tavallisissa tulppaaneissa. Ja ne ovat myös siromman näköisiä ja olenkin tykästynyt niihin. Nämä postauksen kuvat on tältä keväältä pihamme kohdasta, jossa on ehkä jo parikymmentä vuotta kasvanut liljatulppaaneja.

Liljatulppaanit kukkii myöhään...

Liljatulppaaneja eli liljakukkaisia tulppaaneja on paljon erilaisia lajikkeita, joiden kukkien väritys vaihtelee. Ne kaikki ovat ns. myöhäisiä tulppaaneja eli kukkivat touko-kesäkuun vaihteessa. Siihen aikaan tavallisten narsissien ja keskiaikaisten tulppaanien kukat ovat usein jo lakastuneet.

Kuvassa kellertävän oranssi on `Ballerina` lajiketta. Niiden sekaan on istutettu punakukallisempaa liljatulppaania.

Pihasuunnittelussa tarvitaan korkeitakin tulppaaneja...

Liljatulppaanit on yleensä noin 50 cm korkeita, siis polvenkorkuisia. Kuvassa lilanväriset kukkapallukat on ukkolaukkaa, joka on myös sipulikasvi.

Pihasuunnittelussa välillä tarvitaan näitä korkeita touko-kesäkuun vaihteessa kukkivia sipulikukkia, tuomaan väriä kasviryhmään. Kuten kuvan perennapenkkiin, jossa liljatulppaanien ja ukkolaukkojen kukat nousevat perennojen lehdistön yläpuolelle. Perennat kukkivat siis vasta myöhemmin. Kuvan puu on muuten se japaninmagnolia `Vanha Rouva`. 

Liljatulppaaneilla siro ja liljamainen kukka...

Liljakukalliset tulppaanit on siron ja keveän näköisiä. Ja näin harvaan istutettuna, niiden kukkien sirous pääsee hyvin esiin. Kuvasta näkyy myös hyvin niiden kukkien liljamainen muoto. Terälehdet ovat kärjestä kapeat ja taaksepäin kääntyneet.

Niiden nuppukin on veikeän teräväkärkinen

Kuvien liljatulppaanit on Korpikangas Siemen-Fröltä. Heillä on tosi laaja valikoima erilaisia tulppaaneja, myös kasvitieteellisiä.

On myös paljon muitakin myöhäisiä eli touko-kesäkuun vaihteessa kukkivia tulppaaneja. Niiden kukkien muoto vaihtelee tavallisesta kerrottuihin ja rimpsureunaisiin. Kukat voivat olla yksiväriset tai kirjavat. Tulppaaneja on siis todella paljon erilaisia.

Lisää postauksia tulppaaneista...

• Tulppaanien istutus ennen talvea eli tulppaanien sipulit istutetaan yleensä vasta sitten, kun ilma on selvästi viilentynyt. Liian aikaisin ei siis kannata istuttaa.
• Terttutulppaani ja buharantulppaani - kasvitieteellisiä tulppaaneja Ne on pitkäikäisiä ja helppoja tulppaaneja. Niiden kukat ovat kauniin keltaisia ja oransseja. Siis trendivärejä.
• Pitkäikäisimmät tulppaanit, joita on itse asiassa yllättävän paljon erilaisia. Osa niistä leviää sivusipuleista ja osa siemenistä.
• Tavis-tulppaanit on niitä "vanhan ajan" tulppaaneja, joita jotkut kutsuvat mummon tulppaaneiksi. Ne ovatkin kestäviä ja kukkivat vuodesta toiseen hyvällä paikalla.
• Erikoinen kasvitieteellinen tulppaani Tulipa acuminata oli toissa syksyn erikoisuus. Sen kukat on sirot ja jännän malliset. Veikeämmän näköistä tulppaania saa kyllä hakea.
• Siro kasvitieteellinen italiantulppaani, joilla lehdetkin ovat siron kapeat. Kukka niillä on myös veikeä ja avautuneena yllättää koollaan.
• Herkän kaunis pikkutulppaani on super ihana. Se on pieni ja niin suloinen vaaleine kukkineen. Kasvitieteellisten tuppaanien tapaan, sen lehdistö on myös erikoinen.

Puutarhaterveisin Sari

Helppohoitoisempi piha ja kasvit

 

Jos toiveenasi on helppohoitoisempi piha, tässä postauksessa muutama vinkki avuksi. Nimittäin monesti pihan neuvontakäynneillä tulee keskusteltua siitä, miten pihasta saisi helppohoitoisemman. Oli piha sitten uusi tai vanha, niin sama helppohoitoisuus on tavoitteena. Onkin hyvä idea lähteä muuttamaan pihaa helppohoitoisemmaksi, koska osa muutoksista on tosi nopeita tehdä... ja pihan hoito helpottuu huomattavasti. 

Isot kasviryhmät helppohoitoisempia...

Tällaiset isot ja tiiviit kasviryhmä on tosi helppoja hoitaa. Kasvit myös viihtyvät niissä parhaiten ja se on syy, miksi itse pidän tällaisista kasvialueista eniten. Kasvit voivat olla niissä aika mataliakin tai korkeampia, ihan millaiseksi itse haluaa ryhmää suunnitella.

Helppohoitoisempi piha ja tuholaiset...

Jos haluaa pihalta helppohoitoisuutta, ei kannata valita kasveja, joista täytyy poistaa tuholaisia eli ötököitä. Sellaisia kasveja ei onneksi ole montaa. Kuvassa on lumipalloheisi, jota ainakin täällä eteläisessä Suomessa aina tuntuu ötökät syövän pahasti, jos ötököitä ei poista ajoissa.

Joihinkin kasveihin voi iskeä suuri kirvalauma, joka vioittaa kasvia pahasti. Silloin kasvi on usein istutettu aivan liian aurinkoiselle tai kuumalle paikalle. Eli kasvi kannattaa siirtää paremmalle paikalle, niin kirvaongelma häviää.

Helppohoitoisempi piha ja kasvitaudit...

Tiettyjen kasvien lehtiin saattaa tulla härmää eli ikään kuin valkoista hometta. Kuvassa on väriminttu, jonka lehdillä on härmää. Lehdet ovat ruman näköiset ja joskus härmä pilaa nuput ja kukat. Moni haluaa sen takia leikata kasvin varret pois jo kesällä rumentamasta pihaa. Osa myös yrittää torjua härmää erilaisilla ruiskutuksilla.

Paljon helpommalla pääsee, kun ei valitse härmän arkoja kasveja tai sijoittaa ne pihalleen huolellisesti. Nimittäin härmä iskee niihin helposti, jos ne on istutettu liian kuivalle paikalle. 

Valitse talvenkestäviä kasveja...

Pihasta tulee heti paljon helppohoitoisempi, jos joka kevät ei tarvitse leikata talvenaroista kasveista paleltuneita oksia. Ja ankaran talven jälkeen, kun osa talvenaroista pensaista on kuollut, ei tarvitse istuttaa kuolleiden kasvien tilalle uusia taimia. 

Jos siis haluat, että pihasi on helppohoitoisempi, valitse vain talvenkestäviä kasveja. 

Huolellinen kasvivalinta - helppohoitoisempi piha...

Kasveja ei tarvitse kastella edes sateettomana kesänä, kun kasvit on valittu paikan olosuhteiden mukaan. Eli esimerkiksi kuivalle paikalle kuivassa viihtyviä kasveja. Toki taimia pitää kastella, mutta ei muita. Säästää siis paljon aikaa ja vettä, kun ei tarvitse kastella kasveja kesäisin.

Kasvien valinnassa on muitakin pieniä asioita, joita on hyvä huomioida, jos haluaa helppohoitoisen pihan. Niistä enemmän pihasuunnittelukursseillani.

Isot kasviryhmät ekologisempia...

Isot ja tiiviit kasviryhmät ovat siis helppohoitoisempia, ja ekologisempia. Nimittäin yhtenäisessä kasviryhmässä maan mikrobitoiminta pysyy paremmassa kunnossa, mikä on kasvien hyvinvoinnille tärkeää. Lisäksi tiivis kasvusto antavat suojaa siileille, mustarastaille, sammakoille ja monille muillekin luonnoneläimille. Siis jos kasviryhmä on maan tasalla, kuten kuvassa.

Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain muuta kasveihin liittyen, mikä vaikuttaisi pihan helppohoitoisuuteen tai työläyteen?

Puutarhaterveisin Sari

Elokuun Kuupuutarhan suunnittelua

 

Ehkäpä muistat Kuupuutarhani, josta olen aina välillä maininnut. Se on upea ympäri vuoden ja etenkin elokuun täydenkuun aikaan, jolloin illat hämärtyy jo aikaisemmin. Tänä vuonna Kuupuutarhaa on tarkoitus hieman muuttaa, sillä sen yhden kohdan kasvit eivät kestäneet parin kuukauden sateetonta jaksoa peräkkäisinä kesinä. Joten edessä on nyt Kuupuutarhan suunnittelua.

Vanha syyssyrikkä saa jäädä Kuupuutarhaan...

Tämä valkokukallinen syyssyrikkä on aika isokokoinen ja sen takia siinä on aina paljon kukkia. Se kukkii yleensä elo-syyskuun ajan eli sen kukinta osuu aina elokuun täysikuulle. Sen takia se on hyvä Kuupuutarhan kasvi. 

Se on myös loistava perhos- ja pörriäiskasvi, kuten kuvista näkyy. Ekassa kuvassa on lanttuperhonen ja alla sitruunaperhonen.

Syyssyrikkä on talvenarka kasvi ja sen takia säilytämme sen talven yli kellarissa.

Näet lisää kuvia siitä Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksesta.

Kriinumi elokuun Kuupuutarhan tuoksuja...

Nyt parhaillaan Kuupuutarhassa tuoksuu upea kriinumi, joka on peräisin Pietarista. Se on siis vanhaa alkuperää ja todellinen aarre. Olen saanut sen alun yhdeltä asiakkaalta, jonka suvussa se on kulkeutunut tänne Suomeen ja he vaalivat sitä edelleen.

Tämä kriinumi kuuluu ehdottomasti Kuupuutarhaani, koska se kukkii näin elo-syyskuussa. Se on viihtynyt siellä tähän asti tosi hyvin. Kriinumit ei talvehdi ulkona, joten senkin siirrämme talveksi kellariin. Itse asiassa se kasvaa siinä samassa ruukussaan myös Kuupuutarhassa.

Katso lisää tästä kriinumista Vanhan ajan kriinumi kukkii -postauksesta.

Kriinumin lehdet on tosi koristeellisen leveät ja kaartuvat. Pihasuunnittelun näkökulmasta se onkin loistava kasvi Kuupuutarhaan.

Valkoinen punahattu helppo kylvää siemenistä...

Kolmas kasvi joka saa ehdottomasti jäädä Kuupuutarhaani on nämä valkokukkaiset punahatut. Nekin siis kukkii koko elokuun ajan. Tai oikeastaan aloittelevat kukkimisen jo heinäkuussa ja kukinta jatkuu pitkälle syksyyn.

Sen lisäksi ne kestävät hyvin pitkät sateettomat jaksot ja onhan ne hyviä perhos- ja pörriäiskasvejakin.

Olen itse kylvänyt siemenistä kaikki Kuupuutarhan valkoiset punahatut, koska se on tosi helppoa. Löydät siitä kylvöohjeet Punahatun kasvatus siemenistä -postauksesta.

Kuupuutarhan suunnittelua...

Aion piirtää karkean pihasuunnitelman Kuupuutarhasta, koska kasvien valinta ja niiden sommittelu on siten paljon helpompaa. Samalla näkee myös kätevästi, kuinka paljon taimia tarvitaan.

Kuupuutarhan kuivin kohta, josta siis kasvit lähes kuolivat, pitää ensin kaivaa lapiolla. Aiomme kaivamalla tutkia, onko siinä kohtaa maassa kallio lähellä tai vanha hiekkakäytävä. Vasta sen jälkeen pääsen suunnittelemaan kasvit siihen.

Suunnittelen Kuupuutarhani ihan samalla tavalla, miten opetan verkkokursseillani. Se on helpoin ja toimivin tapa suunnitella erilaisia kasviryhmiä ja pihoja, ihan käsin paperille piirtämällä. 

Vielä muistutan, että tänään sunnuntaina Pihan toteutus ja istuttaminen -verkkokurssi on puoleen hintaan eli 60€ (norm.120€). Kurssin löydät www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssisivustolta.

Pihan toteutus ja istuttaminen -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion.

Ai niin... elokuun täysikuu on ensi maanantaina 19.8.2024, joten silloin illalla kannattaa ihaille Kuupuutarhaa, jos sinulla jo sellainen on.

Puutarhaterveisin Sari

Biohiili helpottaa kompostin hoitoa

 Kaupallinen yhteistyö - Carbons Finland Oy

Biohiili helpottaa lämpökompostorin ja lehtikompostorin hoitoa ja sen mekin olemme käytännössä huomanneet. Nimittäin biohiilen pintarakenne on hyvä kasvualusta kompostin hajottajamikrobeille. Se siis lisää niitä kompostimassassa, mikä taasen nopeuttaa jätteiden kompostoitumista. Käytännössä sen huomaa monestakin asiasta, siitä lisää tässä postauksessa.

Hienojakoinen biohiili parasta kompostiin ja kompostoriin...

Jotta saadaan maksimoitua biohiilen hyödyt komposteissa, nykytiedon mukaan kannattaa käyttää hienojakoista biohiiltä, kuten raekokoa 0-2 mm. Siinä on aina eniten pintaa, joten se myös lisää eniten kompostin hajottajamikrobitoimintaa. Samoin hienojakoisen biohiilen pintaan sitoutuu eniten ravinteita ja kosteutta, mitkä myös auttavat kompostoitumisessa.

Kuvassa alemmassa kädessä on hienojakoista Carbons Kompostihiiltä.

Biohiili varastoi ravinteita kompostista...

Biohiili varastoi ravinteita kompostissa mm. tuoreista vihreistä puutarhajätteistä. Se auttaa samalla kuivia risun pätkiä ja syksyn lehtiä kompostoitumaan. Kuivissa ruskeissa lehdissä ei ole typpeä, kun taas sitä on vihreissä kasvijätteissä. 

Koska kompostoituminen vaatii aina typpeä, niin biohiilen lisääminen lehtikompostiin keväästä alkaen parantaa ja nopeuttaa kaikkien puutarhajätteiden kompostoitumista mullaksi. Siten biohiili parantaa kompostoitumista ja lopullinen kompostimulta on myös tasalaatuisempaa.

Biohiili paransi kompostia -postauksessa on kuvia, miltä meidän puutarhajätekompostimulta näytti ennen biohiiltä. Biohiili todellakin paransi kompostia!

Biohiilen ominaisuus sitoa ravinteita vähentää myös ravinteiden huuhtoutumista kompostista. Se siis takaa, että valmis kompostimulta on ravinteikasta.

Carbons Biohiilirae nopeuttaa syksyn lehtien maatumista...

Jos aiot kompostoida ison määrän puiden lehtiä syksyllä tai tammen lehtiä, voit nopeuttaa niiden kompostoitumista lisäämällä sekaan Carbons Biohiiliraetta. Se on ravinnelisättyä biohiiltä raemuodossa. Sen typpi ja biohiili yhdessä nopeuttaa ja parantaa syksyn lakastuneiden lehtien ja muiden kuivien puutarhajätteiden kompostoitumista. Siis jopa tammen lehtien kompostointi helpottuu.

Lämpökompostori toimii paremmin talvella...

Biohiilen ominaisuus lisätä mikrobitoimintaa ja varastoida ravinteita auttaa myös lämpökompostorin toimintaa. Sen huomaa etenkin talvella, jolloin kompostori pysyy toiminnassa, eikä jäädy niin herkästi. Lämpökompostorissa se tasaa myös kosteutta kompostimassassa.

Biohiiltä on hyvä lisätä kompostoriin läpi vuoden, koska se parantaa kompostoitumista ja vähentää mahdollisia hajuhaittoja. Samalla saa sieltä tasaisesti arvokasta ja ravinnerikasta biohiilikompostimultaa.

Jos haluat välttää lämpökompostorin jäätymisen talvella, aloita viimeistään syyskuun alussa biohiilen lisääminen. Silloin biohiiltä on talvella jo kompostorissa syvemmällä.

Kasveille parasta - biohiilikompostimulta...

Komposteista ja kompostoreista, joissa on ollut biohiiltä jätteiden seassa, saadaan kasveille parasta multaa! Biohiilikompostimulta sisältää paljon ravinteita ja maalle tärkeää mikrobitoimintaa.

Se siis parantaa maata ja kasveja. 

Maan pieneliö- eli mikrobitoiminta auttaa kasveja saamaan maasta ravinteita ja vettä. Sellaisessa maassa kasvit ovat myös vastustuskykyisempiä kasvitaudeille. Myös biohiili sitoo itseensä ravinteita ja vettä, joita kasvit voivat ottaa tarvittaessa.

Kuvassa on pitkälle jalostettuja ruusuja, joille lisäämme joka vuosi biohiilikompostimultaa. Toki olemme myös lannoittaneet niitä keväisin. Ruusut kestivät hyvin touko-kesäkuun pitkän sateettoman jakson ilman kastelua. Niissä ei myöskään ole ruusuille tyypillisiä tauteja, vaan ovat erittäin hyvinvoivia.

Samoin kasvimaa saa joka vuosi pienen lisäyksen biohiilikompostimultaa, vaikka multaan on aiemmin lisätty ladattua biohiiltä. Kompostimulta vahvistaa entisestään maan mikrobitoimintaa ja se näkyy kasvien hyvässä kasvussa. Näitä herneitä kasteltiin noin pari kertaa viikossa alkukesällä.

Kastelutarpeen vähenemisestä lisää Biohiili vähentää kastelua puutarhassa -postauksessa.

Biohiilen lisääminen komposteihin...

• Lisää lämpökompostoriin jätteen sekaan tasaisesti  ½–1 litraa biohiiltä / 10 litraan biojätettä.
• Lehtikompostiin suositellaan 1-2 litraa biohiiliä 100 litraan lehti- ja puutarhajätettä.
• Ravinnelisättyä biohiiliraetta suositellaan 1 dl / 20 litraan puutarhajätettä. On hyvä sekoittaa se mahdollisimman tasaisesti jätteen sekaan.

Hienojakoista Carbons Kompostihiiltä sekä ravinnelisättyä Carbons Biohiiliraetta on myynnissä eri kokoisina pakkauksina suoraan  Carbons Finland Oy:n verkkokaupassa.

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Jos et vielä tiedä... biohiili valmistetaan esim. puuta polttamalla korkeassa lämpötilassa, vähähappisessa pyrolyysissä eli kuivatislauksessa. Se on siis ihan erilaista rakenteeltaan, mitä takasta tai nuotiosta jäävät hiilenpalat.

Yllättäjinä sinisade ja syyshortensia

 

Elokuun yllättäjinä on tämä vanha syyshortensia sekä sinisade eli Wisteria köynnös. Nimittäin tämä ensimmäisen kuvan syyshortensia siirrettiin tähän keväällä pihan toisesta kohtaa. En olisi ikinä uskonut, että se kukkii heti näin runsaasti, vaikka alkukesä oli tosi kuiva ja helteinen. Lisäksi sen maasta ylös kaivaminen ei mennyt ihan "ohjekirjan mukaan" 😀

Syyshortensia yllätti kukkarunsaudellaan...

Tältä pensas näyttää nyt eli se on täynnä kukkia. Edellisessä paikassa kukkaterttuja tuli vain muutamia ja se olikin syy, miksi päätimme siirtää sen aurinkoisemmalle paikalle. Nimittäin sen vanhaa paikkaa alkoi naapurin puut varjostaa jo hieman liikaa. 

Heinäkuun lopulla valkoiset kukat...

Vielä heinäkuun lopulla sen kukat olivat tosi hohtavan valkoiset. Tämän postauksen ensimmäinen kuva oli viime viikolta, jolloin sen kukat olivat kauniin pinkin vaaleanpunertavat. Jännä nähdä, miten kukkien väritys muuttuu syksyä kohti nyt aurinkoisemmalla paikalla.

Selvästi siirto ja hellekesä vaikuttivat pensaan kasvuun, koska sen lehdet ja kukkatertut on pienemmät. Saa nähdä, millainen tämä on ensi kesänä... puutarhassa on kivasti aina tällaista pientä jännitystä.

Kovia kokenut sinisade (Wisteria)...

Ehkä muistatkin sen ruukussa kasvavan sinisateen, jonka kukkatertut on lyhyet. Se on nyt neljättä kesää ja samassa ruukussa. Talvet se on viettänyt kellarimaisessa tilassa, jossa on pienet ikkunat. Sinisateet nimittäin ovat aika talvenarkoja ja niiden kasvuvyöhyke on vain I.

Viime kevättalvena sille tapahtui jotain mystistä kellarissa, sillä kaikki sen uudet lehtevät versot olivat menneet ruskeiksi. Epäilen, että tilassa oli ollut pakkasta, koska mitään muuta syytä en uuden kasvun lakastumiseen keksinyt. 

Sinisade oli täysin lehdetön vielä toukokuussakin, kun pihalla pensaat jo vihersivät. Se näytti kuitenkin olevan elossa, koska siinä oli muutama vihreänä säilynyt pieni verson pätkä. Joten siirsimme sen pihalle ja se lähti kuin lähtikin kasvattamaan uusia versoja. Kasvit todellakin välillä yllättävät!

Sinisade yllätti nyt nupuilla...

Viime viikolla huomasin, että sinisateessa on kolme nuppua tai oikeammin kukkatertun alkua. Saas nähdä ehtivätkö ne kehittyä kukkiviksi. Toivottavasti elokuu ja syyskuun alku jatkuvat lämpiminä!

Kuvia sen kukista toissa vuodelta Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä -postauksessa. Eli sen kasvu ja kukinta on nyt noin kuukauden myöhässä.

Sinisade on leikattu pieneksi...

Tämä on siis edelleen samassa termoruukussa, koska ruukku on kestävä ja kevyt siirrellä. Sinisadetta on pakko leikata joka vuosi, sillä se kasvattaa pitkiä versoja. Leikkaaminen saa sen myös kukkimaan runsaammin, tosin meillä tämä on kukkinut vain parilla kukkatertulla tähän asti.

Sen rungot on jo yllättävän paksut ihan alhaalta. Ja mullan pinnalta huomaa, että pihallamme on mänty ja oravia😀

Olisi kiva kuulla kuulumisia näistä sinisateista. Muutamalla teistä lukijoista oli myös sinisade ruukussa kasvamassa tai maahan istutettuna.

Puutarhaterveisin Sari