Kirjava atsalea kivan pirtsakka

 Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy 

Tämä kirjava atsalea on minusta niin kivan pirtsakka. Kukat on vaaleanpunertavat, joissa reuna on valkoinen. Aika hempeän herkkä omalla tavallaan. Atsaleat kuuluvat suosikkeihini ruukkukukissa, sillä huolella hoidettuna ne kukkivat pitkään. Nyt aioin taas kokeilla, saisinko sen säilymään lehtevänä talveen asti. 

Muhkean upea kirjava atsalea...

Tämä atsalea on ihan sisäkasviksi tarkoitettu ruukkukukka ja sen virallinen suomenkielinen nimi on siis ruukkuatsalea (Rhododendron simsii). 

Tällä yksilöllä on kyllä muhkean upea kukinta. Sen yksinkertaisia kukkia on aivan uskomattoman paljon ja osa on vielä nupulla.

Laitoin sen pöydälle näin yksinkertaisesti, ostoruukussaan ja savinen aluslautanen ruukun alla. Siten sen pirtsakat kukat tulevat hyvin esiin.
Kuvassa taustalla näkyy se limenvihreä värinokkonen, jota vieläkään en ole ehtinyt leikata tai vaihtaa sille multaa.

Kauniit tummanvihreät lehdet...

Ruukkuatsalealla on kauniit tummanvihreät lehdet, kunhan muistaa kastella sitä. Kuvassa on nyt vielä nuppuja, mutta kun kaikki kukat ovat lakastuneet, niin siitä tuleekin jännä pieni pensas. Ja varjoisammalla parvekkeella se on kaunis ihan myöhään syksyyn asti. Siksikin nyt vaalin tätä ja kastelen erityisen huolella, että sen lehdistö pysyy vihreänä ja saan sen parvekkeelle. Pakkastahan se ei kestä, vaan toimii parvekkeella kesäkauden pienenä pensaana.

Tässä vielä lähikuva sen kukista. Kaksivärisyyden lisäksi niissä on veikeät tummat heteet.

Pirtsakka kirjava atsalea - hoito-ohje...

Ruukkuatsalea vaatii säännöllistä kastelua, sillä se kuluttaa paljon vettä. Sitä ei kannata päästää kuivahtamaan, joten käytännössä sitä kastellaan yleensä 2-3 päivän välein. Tai lämpimässä asunnossa välillä jopa päivittäin. Ylimääräinen vesi kaadetaan aina pois lautaselta.

Ruukun voi myös hetkeksi upottaa veteen. Kasteluveteen voi laittaa joskus mietoa lannoitetta, etenkin jos atsaleaa hoidetaan kuukausia.
Pisimpään atsalea kukkii viileässä huoneessa, mutta viihtyy ihan hyvin huoneenlämmössäkin.
Se pitää valoisasta paikasta. Sitä ei kuitenkaan kannata laittaa lähelle kynttilöitä ja lämpöpattereita, eikä suoraan auringon paisteeseen. 

Lisää postauksia atsaleoista...

• Juhlava valkoinen atsalea postauksessa taustalla näkyy myös sama limenvihreä värinokkonen. Valkoiset atsaleat on aina hyvin juhlavan oloisia ja siksi sopivat niin jouluun kuin muihinkin juhliin.
• Viehko atsalea - tuleva trendiväri?  Lämpimänsävyinen ruukkuatsalea oli kyllä upea. Kuvissa näkyy taustalla kukintansa lopettanut atsalea, joka oli viehättävän kaunis ilman kukkiakin. Siitä sainkin idean säilyttää myös tämän pirtsakan atsalean

Kirjavan pirtsakka atsalea on kotimainen eli kasvatettu Suomessa. Sain sen Huiskulasta, mistä taas kiitos heille!

Oikein hauskaa ja rentouttavaa vappua!

Kevätterkuin Sari

Parhaat kitkemispäivät ja hävityspäivät isona apuna

Kohta alkaa parhaat kitkemispäivät, mitkä onkin isona apuna kitkemisessä. Tästä aiheesta olen kirjoittanut aiemmin ja varmasti kirjoitan vielä jatkossakin, koska kuun mukaan kitkeminen helpottaa pihan hoitoa tuntuvasti. Samaa kohtaa ei silloin tarvitse kesän aikana kitkeä montaa kertaa. Jopa yhdellä kerralla voi saada alueen rikkaruohottomaksi. 

Kuvassa vanhan pionin alku, johon heinä on päässyt kasvamaan. Tämä kohta onkin niitä kevään ensimmäisiä, joista aloitan kitkemisen..

Ruttojuuren hävittäminen kuukalenteri apuna...

Laajalle levinneen ruttojuuren hävittämisen aloitin jo viime kesänä, tarkasti kuun mukaan hyvinä kitkemis- ja hävityspäivinä. En kaivanut juuria pois, koska se ei ollut tarpeen.. Nyt löysin alueelta yhden pienen kukkatertun ihan kuusen rungon ja sinivuokkomättään välistä. Yhtään lehden alkua ei ole näkynyt, ainakaan vielä.

Seuraan edelleen aluetta ja ruttojuuren kukkatertun aion leikata vasta vappuna. Kesällä teen ihan oman jutun tästä ruttojuurialueen hävittämisestä ja miten se onnistui.

Edit - ohjeet ruttojuuren hävittämiseen löytyy Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta, joka on Puutarha Studion.

Laattojen väleistä rikkaruohot pois parhaina kitkemispäivinä...

Pihalla on kiva tehdä erilaisia kokeiluja. Tässä ehkä 50-luvulla valettujen laattojen väleissä kasvoi heinä ja muita rikkaruohoja. Viime kesänä raavin kaikki vihreät siitä pois, taas kuun mukaan hyvänä päivänä. Kuva on otettu sen jälkeen. Aika vähän ne kasvoivat takaisin. Eli taas löytyi hyvä ja helppo siistimistapa 😊

Suuri Kitkemispäivä loistava monivuotisiin rikkaruohoihin...

Vuoden paras kitkemispäivä on Suuri Kitkemispäivä 18.6. klo12.00 (tai13.00) saakka. Silloin rikkaruohot lähtevät helposti maasta ihan käsin vetämällä ja yleensä mukaan tulee pitkä pätkä juurta. Koska se on niin tehokas kitkemispäivä, niin sille aamupäivälle kannattaa jättää kaikki ne hankalimmat monivuotiset rikkaruohot tai muuten hankalasti kitkettävät kohdat.

Parhaat pensaiden ja vesakon hävityspäivät on loppukesällä...

Puutarhanhoito kannatta aina suunnitella ja ennakoida. Nimittäin joitakin hävityspäiviä ei ole montaa ja ne helposti menevät ohi. Itse merkkaan omaan kalenteriini kaikki oleellisimmat ja parhaimmat päivät jo tammikuussa, niin ne ei unohdu.

Kurtturuusun ja muidenkin juuriversoja kasvattavien pensaiden parhaat häivityspäivät on aina heinä-elokuun vaihteessa. Tämän vuoden päivät on nyt lisätty Kurtturuusun hävittäminen ilman myrkkyä -postaukseen.

Lähdettekö kokeilemaan parhaita kitkemispäiviä?

Haluaisitko lähteä testaamaan, miten nämä kitkemispäivät tai hävityspäivät toimivat? Voisin kevään ja kesän aikana muistutella hyvistä päivistä Puutarha Studion facebook ja instagram sivuilla. Olisi kiva vaihtaa kokemuksia, miten ne toimivat 😊

Jos olet Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla, niin nämä vuoden 2021 kitkemis- ja hävityspäivät löydät listattuna kurssimateriaaleista. 

Seuraavat hyvät kitkemispäivät ovat jo ensi viikolla 1.-2.5.2021. 

Puutarhaterkuin Sari

Maatuva paperikate testissä

Blogiyhteistyö - Schetelig Oy

Testasimme viime kesänä Maatuva paperikatetta ja tässä nyt kokemuksiamme siitä. Kuten kuvasta näkyy, niin sitä suositellaan viljelykasveille kattamaan mullan pintaa. Koska paperikate on maatuva, se kestää yhden kasvukauden eli kasvin viljelyn ajan. Sen jälkeen katepaperin voi kompostoida tai kääntää kasvimaan mullan sekaan. Se ei sisällä muovia, sillä paperin tapaan se on tehty puukuidusta. Siis ekologinen vaihtoehto muovipohjaisille katekankaille.

Taimien istutus ja katepaperi...

Kun haluaa käyttää paperikatetta esim. kesäkurpitsoille, niin ensimmäiseksi maa laitetaan hyvään kasvukuntoon. Sen jälkeen mullanpinta tasoitetaan ja pinnalle levitetään paperikate, samalla peittäen paperin reunat mullalla. Näin se pysyy hyvin paikallaan. Seuraavaksi paperiin leikataan ristiviillot, kuten kuvassa on tehty. Leikattuihin kohtiin istutetaan taimet ja paperin leikatut kulmat jäävät peittämään mullanpintaa.

Samalla tavalla paperikate toimii perennaryhmissä, kun istutetaan uutta aluetta.

Paperikate perennapenkissä...

Kokeilimme paperikatetta perennapenkin mullan pinnalla, koska perennoille ei suositella kuorikatetta ja muita vaihtoehtoja on vähän. 

Tässä kohdassa kasvaa nauhuksia ja ne on istutettu kauemmas seinänvierustan sepelistä.  Koska on ollut kuivat kesät, niin nauhusten lehdet eivät ole peittäneet multakaistaletta.

Nyt olikin hyvä kokeilla siihen tätä paperikatetta. Ensin kitkettiin mullasta rikkaruohot pois ja sitten levitettiin mullan pinnalle paperikatetta rullasta. 

Jotta tuuli ei vie paperikatetta mennessään, kaivettiin sen toinen reuna sepelin ja reunalaudan väliin. Toinen paperin reuna peitettiin mullalla. 

Alla oleva kuva on otettu elokuussa eli katepaperi kesti hyvänä koko kesän. Se on kivasti mustaa, joten näyttää kauempaa katsottuna ihan mullalta.

Tässä vielä kuva viime keväältä. Paperikatteen päätyjä pitää paikallaan tiilet, jotka nauhuksen lehdet peittivät kesällä.

Paperikate nurmikon päälle...

Paperikatetta suositellaan rikkaruohottomaan maahan. Eli rikkaruohot pitää aina kitkeä pois, ennen paperin levittämistä.

Nyt kuitenkin testimielessä levitettiin paperikate suoraan vanhan nurmikon päälle. Meillä oli nimittäin yksi uusi herukkapensas istutettu aronioiden eteen ja nurmikkoa piti poistaa. Se olikin hyvä kohta testata katepaperin käyttäytymistä.

Eli levittiin paperikate, ohjeiden vastaisesti, suoraan nurmikon päälle. Jotta paperi pysyi paikoillaan, niin painona toimi kivet.

Pensaiden kohtaan käy tuuli hyvin, joten kiviä sai olla monta pitämässä paperia paikallaan. Kuvasta näkyy, että paperi on tosiaan suoraan nurmikon päällä.

Miten kävi nurmikolle paperikatteen alla...

Elokuussa herukka ja paperikate näyttivät tältä. Kivien alta paperi alkoi olla jo maatunutta. Muuten paperikate toimi edelleen. Kesä oli tosiaan vähäsateinen ja tätä herukkaa kasteltiin juurikastelijalla eli vesi työnnettiin metalliputkella maahan. 

Näin hyvin paperikate tukahdutti nurmikon. Enpä olisi uskonut. Heiniä kasvaa ainoastaan pensaiden tyvellä ja nyt keväällä nekin lähtivät pois ihan käsin kitkemällä.

Poistettiin vasta joulukuussa paperikatteen palat, jolloin ne olivat jo aika hapertuneita. 

Maatuva paperikate kesti siis hyvänä keväästä myöhäiseen syksyyn eli vaikuttaa loistavalta katemateriaalilta kasvimaille ja uusille perennoille. 

Paperia jäi vielä, joten nyt mietitään, mihin sitä vielä kokeilisi 😊

Maatuva paperinen viljelykate...

Maatuva paperikate on valmistettu puukuidusta, vesiliukoisesta biohajoavasta sidosaineesta ja väri on luonnosta peräisin olevaa myrkytöntä väriainetta.

Paperikate estää katteiden tapaan uusien rikkaruohojen kasvun ja samalla pitää mullan kosteampana. Musta pinta myös kerää lämpöä, mikä on etenkin kasvimaalla etu. Katepaperin voi jyrsiä tai kääntää maahan tai kompostoida 3 kk käytön jälkeen. Se maatuu yhdessä kasvukaudessa eli 12-14 viikossa. 
Paperirullassa on joko 10 tai 20 metriä, 60 cm leveää katepaperia.

Sain tämän Maatuvan paperikatteen  Schetelig Oy:ltä testaukseen. 

Kevätterveisin Sari

Veikeitä alkuja kasviryhmissä

Nyt pihalla on paljon veikeitä alkuja, kun kasvit lähtevät taas kasvuun. Joka kevät tulee ihmeteltyä, miten jänniltä alut näyttävät. Nytkin kun oli näin upea ilma, niin niitä tuli ihasteltua. Kuvassa on rusopäivänliljan alkuja, jotka aikaisin keväällä ovat erikoisen limenvihreitä. Rusopäivänlilja on helppo perinneperenna -postauksessa näkyy rusopäivänlilja kukkivana.

Kesäpikkusydämen veikeitä alkuja...

Kesäpikkusydämen alut ovat tosi hauskoja tupsukoita.  Kohta lämpimällä paikalla ensimmäiset alkavat jo kukkia, jos lämpimät säät jatkuvat. Kesäpikkusydän on siitäkin kiva kasvi, että se kukkii koko kesän ja vielä runsaasti.

Punakukallinen sinivuokko nupulla...

Keväällä näyttää aina siltä, että tämä punakukkainen sinivuokko on kuollut, sillä keväällä se on täysin lehdetön. Ja aina yhtä yllättävästi sen nuput nousevat näkyviin. Tänä vuonna siihen onkin tulossa tosi paljon kukkia. Täytyy muuten kitkeä sen seasta mansikan taimi, heti kun on taas vähenevä kuu.

Keisarinpikarililja ja tarhakoiranhammas - punavihreitä alkuja...

Jännästi keisarinpikarililjan ja tarhakoiranhampaan alut ovat hyvin saman värisiä näin keväällä. Joku voisi äkkiseltään jopa luulla niitä samaksi kasviksi.

Tämä oranssikukkainen keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis) näyttää tehneen sivusipuleita, koska alkuja on noin monta.

Keltakukkainen tarhakoiranhammas (Erythronium `Pagoda`) on myös lisääntynyt kivasti. Olisikohan se tehnyt siementaimia, vai miten kummasti sen alkuja on noinkin kaukana alkuperäisetä istutuskohdasta. Kuvan oton jälkeen suojattiin koiranhampaan alut kanaverkolla, jotta rusakot ja metsäkauriit eivät vain pääse syömään niitä.

Harjaneilikan taimet säilyivät talven yli...

Viime keväänä siemenistä kasvatetut harjaneilikan taimet näyttävät talvehtineen hyvin. Harjaneilikat eivät vielä kukkineet viime vuonna, joten vähän jännityksellä odotan, minkä väriset kukat niille tulee. 

Ryhmän keskellä oli siemenistä kasvatetut daaliat, jotka nyt ovat vielä kellarissa odottamassa maan lämpenemistä. Kaikki daalian juurakot eivät taida mahtua takaisin tähän, joten lopuille pitänee suunnitella uusi paikka. Tai tätä ryhmää voisi kyllä laajentaa hieman 😊

Aurinkoisin terveisin Sari

Daalian istutus ja muita pihakuulumisia

Daalian istutus maahan on nyt tehty ja vähän muitakin pihahommia. Tosin tämä viikko on mennyt minulla tiiviisti töiden merkeissä, etten ole ehtinyt edes kirjoittaa tänne blogiin. Pihalla kukkii nyt näitä erilaisia pieniä kurjenmiekkoja, mitkä istutetaan syksyisin sipuleista. Kuvassa on kevätkurjenmiekka (Iris reticulata `Harmony`), joka on viihtynyt paikallaan jo useamman vuoden. Tämän kukat ovat niin kauniin sinisiä.

Daalian istutus tehty...

Meillä on oranssien daalioiden juurakot istutettu tällä viikolla maahan, meidän Teräsleidin voimin. Kuulemma juurakot olivat aika pieniä, mutta elossa. Viime syksynähän metsämyyrä söi daalian juurakoita pahasti.

Vuosi sitten siemenistä kasvatetut daaliat sen sijaan odottavat vielä kellarissa. Niiden paikka on alapihalla, mikä on märempi ja kylmempi paikka. Varmuuden vuoksi odotellaan maan lämpiämistä. Saas nähdä, jos vaikka ensi viikolla istutetaan ne ulos, sillä kuun vaihe on siihen vielä hyvä.

Tänään pääsin sen verran pihalle hommiin, että istutimme ne muhkeakukkaiset daaliat eli Dahlia `Caballero` metallireunuksen keskelle. Ajattelin esikasvattaa ne, jotta ne aloittaisivat kukkimisen aikaisemmin. Nyt kuitenkin suunnitelmat muuttuivat.

Vanhojen laventelien kevätleikkaus...

Daalian istutuksen jälkeen leikattiin vanhat laventelit pallomuotoon. Niistä lähti niin ihana tuoksu 😊 Kuten kuvasta näkyy, niin talvehtivat hyvin, kuten aina ennenkin.

Syyssyrikät totuttelevat ulkoilmaan...

Näin keväällä vähitellen totutetaan talvisäilytyksessä olleita kesäkukkia ulkoilmaan. Yleensä ensimmäisenä on aina syyssyrikkä eli Buddleja. Meillä on niitä siis kaksi, valko- ja lilakukkainen. Ne ovat kasvattaneet jo aika hyvät uudet verson alut.

Kevään merkkejä - valkovuokko ja punarinta...

Tänään aukesi ensimmäinen valkovuokko pihajasmikkeen alla. Sinivuokkoja kukkii myös villiviinin, norjanangervon ja männyn alustalla. Lähipäivinä varmaankin myös punakukkainen sinivuokko avaa ensimmäiset kukkansa.

Muut ovat jo nähneet meidän pihalla punarinnan ja tänään vihdoin minäkin näin sen.  Ensimmäistä punarintaa odottaa yhtä innolla, kuin ensimmäisiä kevätkukkia. Aika hauskasti punarinta söi talitankoa linnunruoan suojahäkissä. Suojahäkeissä on viimeiset jämät talitangoista ja kun ne on syöty, siirrämme suojahäkit pihavarastoon, odottamaan syksyä.

Puupioni on hyvässä kasvussa...

Vähän jännitin, miten isokukkainen puupioni säilyy talven yli, sillä emme ehtineet laittaa sille talvisuojausta. Onneksi tulikin luminen talvi, joten lumi suojasi sitä hyvin pakkasilta. Edellisistä vuosista viisastuneena, olemme suojanneet puupionin versot kevätauringolta. Se näyttääkin nyt hyvältä. Varjostusverkon alla oli myös yksi krookus 😊

Paperikatteesta lähiaikoina lisää...

Laitoimme taas ekologista paperikatetta testimielessä muutamaan kohtaan. Meillä oli sitä testissä myös viime kesänä Kirjoitan siitä ihan oman postauksen lähiaikoina, ehkä jo nyt viikonloppuna.

Tässä nyt tärkeimmät pihakuulumiset. Edelleen pihalla on kukassa paljon krookuksia ja muita sipulikukkia sekä niissä tietysti perhosia ja pörriäisiä. Kukkanurmikolla aloittelee ensimmäiset kaunokaiset kukintaa, sipulikukkien lisäksi.

Aurinkoista viikonloppua!

Terkuin Sari

Siementaimia ja pörriäisiä

Kasvitieteellisten krookusten siementaimia on tänäkin vuonna todella paljon. Tietää sitä, että ensi vuonna nämäkin kukkivat runsaammin. Kuvassa näkyy pari rusakon papanaa, jotka paljastavat heti niiden taas käyneen aterioimassa. Onneksi tänä vuonna kuitenkin aika vähän eli suurin osa krookusmerestä on vielä ehjänä ja kukassa.

Krookukset houkuttavat pörriäisiä...

Aikaisin kukkivat krookukset ovat tärkeitä perhosille ja pölyttäjille. Nimittäin luonnonkukkia on vielä vähän näille kevään ensimmäisille pölyttäjille.

Kuvassa kaikki heinämäiset on kasvitieteellisten krookusten siementaimia. Niitä tulee siis ihan hurjan paljon 😊

Isokukalliset eli ne tavalliset krookukset ovat myös pörriäisten mieleen. Kuvissa pörheä kimalainen krookusten siitepölyssä. Tänään oli enemmänkin liikkeellä näitä kimalaisia kuin perhosia. Ehkäpä perhoset olivat olleet jo ruokailemassa aamupäivällä 😊

Olen kirjoittanut näistä kevään tärkeistä kukista myös Sipulikukkia perhosille ja pörriäisille - helppo ekoteko -postauksessa.

Talventähti tehnyt siementaimia, jee...

Talventähtiä on meidän pihalla ollut vasta muutaman vuoden. Siksi olikin kiva huomata, että nekin ovat tehneet paljon siementaimia. Kuvassa keltainen talventähti kukkii parhaillaan ja sen siementaimet ovat tähtimäisiä. Saas nähdä, milloin ne kukkivat.

Toivottavasti nämäkin täyttävät tämän kohdan yhtä upeasti kuin Sussilla Förmaaki ja puutarha -blogissa.

Kevätkello lisääntynyt sivusipuleista...

Kevätkellotkin olivat lisääntyneet. Niitä kukkii nyt useampi lähekkäin eli todennäköisesti ovat lisääntyneet sivusipuleista. Ihania! Ne ovat hieman korkeampia kevätkukkijoita eli 15-20 cm korkeita.

Aurinkoisin kevätterkuin Sari

Varma sato biohiilellä

Kaupallinen yhteistyö - Carbons Finland Oy

Kasvimaalta tulee varma sato biohiilellä, meidän pintakuivasta moreenimaastakin. Ennen biohiiltä satoa tuli miten sattui ja sateettomana kesänä tosi vähän. Ero on meidän pihalla ihan uskomattoman iso. Saman olen huomannut kukkakasvien kanssa, myös parvekkeella ja terassiruukuissa.

Siemenet lähtevät kasvuun...

Siemenet lähtevät varmemmin kasvuun, kun mullassa on biohiiltä. Syy on yksinkertaisesti se, että biohiileen sitoutunut vesi on heti kasvien käytössä. Ollaan huomattu, että maa pysyy myös kosteamman näköisenä, pintamullan alla. Siemen tai ihan pieni taimi nimittäin kuivahtaa ja kuolee heti, jos se kärsii kuivuudesta. Biohiili siis auttaa kasvia jo sen kasvuun lähdössä. Kuvassa on vahapavun alkuja. 

Tasainen kosteus kasveille...

Kun kasvit saavat maasta tasaisesti vettä, sadosta tulee runsas. Mullan seassa oleva biohiili sitoo huokosiinsa vettä, jota kasvit pääsevät ottamaan, kun maa alkaa kuivua.

Yleensä on niin, että jos kasvi kärsii kuivuudesta, se kuivattaa ensin kukat ja hedelmien alut. Tai hedelmät ja marjat jäävät pieniksi. Joillakin kasveilla taas maku tulee kitkeräksi, jos se kärsii kuivuudesta. Tällaisia on esim. retiisit.

Meillä ennen biohiiltä, tillit eivät koskaan kukkineen upeasti ja loppukesällä ne olivat jo lakastumaan päin. Alla kuva kukkatillistä, jota aiemminkin kylvettiin, biohiilimullassa syyskuun lopulla. Tillistä tulee nykyään ihan uskomattoman korkeita ja runsaskukkaisia.

Kasveja pitää tietysti kastella ja niin mekin teemme. Tosin kuiva moreenimaa vaatisi 1-2 kertaa päivässä kastelun helteellä ja siihen kaivossamme ei riitä vesi. Onneksi lähdin kokeilemaan biohiiltä 😊

Ravinteita kasveille...

Hyötykasvit vaativat ravinteikkaan maan, hieman kasvista riippuen. Eli niitä tulee lannoittaa keväällä ja ehkä kesälläkin. Biohiili varastoi myös ravinteita kasvien käyttöön ja se voi olla yksi syy, miksi biohiilimullassa kasvit kasvaa niin hyvin. Samalla se lisää myös maan mikrobeja, jotka auttavat kasveja monella tavalla. 

Biohiilellä varma ja runsas sato...

Biohiili auttaa siis kasveja kasvamaan hyvin, kun maassa on niille kosteutta, ravinteita ja hyvä maan mikrobitoiminta. Kun kasvit voivat hyvin, ne kukkivat ja kasvavat sekä tuottavat hyvän sadon. 

Tässä kuva vahapavuista, joiden taimia oli toisessa kuvassa. Vahapapu onnistuu aina -postauksessa siitä enemmän. Meillä on myös mm. herne, punajuuri, porkkana ja mansikka tuottaneet isomman sadon biohiilimullassa. Ja tietysti mangoldi.

Hyvä maan pieneliö- ja mikrobitoiminta...

Maan hyvä pieneliö- eli mikrobitoiminta on erityisen tärkeää kaikille kasveille. Mitä paremmassa kunnossa maa on, sitä paremmin kasvit kasvavat ja tuottavat satoa. Biohiilen huokoinen rakenne tukee maan mikrobitoimintaa. 

Biohiili on siis kuumassa ja ilmattomassa tilassa poltettua puuta. Se ei ole takan tai kiukaan tuhkan seassa olevia hiilenpaloja. Hyvä asia on se, että biohiili kestää maassa vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Kuvassa mustat palat ovat biohiiltä. Kuva on otettu keväällä, kun lisättiin ladattua biohiiltä maahan. Se sekoitettiin multaan tuttuun tapaan lapiolla. 

Biohiilellä saatu vanhat pensaat tuottamaan satoa...

Paransimme uusien marja-aronioiden ja marjapensaiden maata ladatulla biohiilellä istutuksen yhteydessä. Johtuiko siitä vai mistä, mutta pensaat ovat tuottaneet hyvän sadon alusta asti. Toki muokkaamme maata, lannoitamme, istutamme kasvit ja leikkaamme niitä ajoittaen puutarhatyöt tarkasti kuun mukaan.

Olen kuullut hyviä kokemuksia siitä, miten vanha ja heikko marjapensas on saatu tuottamaan runsaan sadon, lisäämällä sille ladattua biohiiltä. Silloin ladattu biohiili kaivetaan maahan. Tätä en vielä ole päässyt kokeilemaan, mutta ehkäpä tänä keväänä teen sen keltaiselle vadelmalle. Niiden kasvu on hieman hiipunut, kuivien kesän jäljiltä.

Biohiilen lataus eri tavoilla- postauksessa lisää biohiilen latauksesta, mikä kannattaa aina tehdä.

Biohiili auttaa kasvihuoneessa, parvekkeella, lavakauluksissa ja kasvimaalla...

Kasvit hyötyvät biohiilen eduista niin kasvihuoneessa kuin parvekkeellakin, joissa yleensä saa kesällä kastella useamman kerran päivässä. Siellä biohiili auttaa kasveja ja vähentää kastelun tarvetta.

Lavakauluksissa ja kasvimaalla biohiili tekee savimaata ilmavammaksi ja kuivalle maalle se tuo kasveille kosteutta. Lavakauluksissa biohiili myös vähentää mullanvaihdon tarvetta, koska se lisää mullan mikrobitoimintaa. Multa pysyy siis hyvänä kasveille ja kasvit kasvavat rehevästi.

Biohiilen ostopaikkoja...

Kotimaisen Carbons Finland Oy:n biohiiltä voi ostaa suoraan heidän omasta verkkokaupasta, joko isona eränä tai pieninä 4 ja 10 litran pusseina. Siellä on parhaillaan tarjouksia, pienenä vinkkinä 😊
Carbonsin biohiiltä myy mm. Hankkija, Viherpeukalot ja Korpikangas Siemen Frö.


Tämä blogikirjoitus on kaupallinen yhteistyö Carbons Finland Oy:n kanssa eli sain pienen rahallisen korvauksen tästä kirjoituksesta. Kiitos siitä heille!

Terveisin Sari

Helppo ja toimiva komposti - omavaraisuus kotipihalla

Meidän pihalla on helppo ja toimiva komposti, tai oikeammin kompostointitapa. Se on hioutunut vuosien saatossa yhä yksinkertaisemmaksi ja helpommaksi. Mikä jännää, niin se myös toimii hyvin ja saadaan siitä vuosittain iso kasa multaa. Täytyykin tänä vuonna laskea, paljonko valmista multaa oikein tulee. Se on nimittäin unohtunut tehdä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Biokompostorin eli keittiöjätekompostorin multa...

Keittiöjätteen kompostoimme vanhassa Biolanin Pikakompostorissa. Sitä tyhjennetään neljä kertaa vuodessa alaluukusta. Talvella tyhjennetty puoliraaka multa odottaakin jo isoissa saaveissa puutarhajätekompostin sulamista.

Vaikka talvella oli pitkä pakkasjakso, niin kompostori pysyi hyvin käynnissä biohiilen ja tehokuivikkeen ansioista. Siitä enemmän Biohiili pitää kompostorin toiminnassa talvellakin -postauksessa.

Keittiöjätekompostorista otettu puoliraaka multa haudataan puutarhajätekompostiin. Siellä se tuo lisää puhtia puutarhajätteiden kompostoitumiseen.

Puutarhajätekompostista multaa kahdessa vuodessa...

Puutarhajätteen kompostoimme tällaisissa kompostikasoissa. Niitä on kaksi kasaa eli toisessa on edellisvuoden jäte, joka lepää ja toiseen kasaan keräämme uuden jätteen keväästä syksyyn.

Ylempi kuva on keväältä, jolloin lepäävä kasa on vasemmalla ja oikeanpuoleiseen kasaan on koottu viime vuoden jäte. Kuvan oton jälkeen oikeanpuoleisesta kasasta tehtiin lepäävä kompostikasa eli se peitettiin oksasilpulla. Sitä ei siis käännetty, mikä helpottaa paljon kompostien hoitoa.

Alemmassa kuvassa otetaan vasemmanpuoleisen kasan pinnalta oksasilppu pois ja kasa on valmista multaa. Meillä multaa tulee siis kahdessa vuodessa.

Tässä vaiheessa oikeanpuoleinen kasa on peitetty ja se jää lepäämään vuodeksi. Pressun alla on valmis multa, jota kärrätään kasvimaalle ja istutuksiin. Kun tulee kitkemisjätettä, ne kipataan multakasan lähelle odottamaan, että pääsevät multakasan paikalle.

Meillä menee kaikki rikkaruohotkin kompostiin, eikä siitä ole ollut ongelmia. Syy voi olla se, että kompostit toimivat niin hyvin.

Valmis multa seulotaan...

Sateettomana kesänä emme aina ole voineet kastella kompostia, joten silloin siinä on jonkin verran maatumattomia oksan pätkiä yms. Olemmekin yleensä seuloneet mullan, niin se on parempaa kasvimaalla siementen kylvöissä.

Biohiili tuo kaivattua kosteutta puutarhajätekompostiin...

Viime kesänä lisäsimme vedessä liotettua biohiiltä kompostikasaan. Nyt se kasa laitetaan lepäämään, heti kun se on sula. Puutarhakompostit jäätyvät talvella, mikä on ihan normaalia. Ensi vuoden keväänä tai tänä syksynä näkee, onko biohiili pitänyt kompostikasan kosteampana. Eli onko puutarhajäte paremmin kompostoitunutta. En millään malttaisi odottaa sinne asti 😊

Helppo ja toimiva komposti...

Olemme siis yksinkertaistaneet kompostointia siten, että biojätekompostista otettua puoliraakaa multaa ei jälkikompostoida erillisessä kompostorissa. Se vähentää heti kompostikasojen tai kompostoreiden määrää pihalla.

Helppo ja toimiva komposti puutarhajätteelle tulee siten, että biojätekompostorin massa nopeuttaa puutarhajätteen kompostoitumista. Silloin emme lainkaan käännä puutarhakompostia. Siinä säästyy isolta hommalta. Toki puutarhajätekompostia tulee kastella sateettomina jaksoina. Niin mekin teemme, mikäli kaivossa on riittävästi vettä.

Olen kirjoittanut aiemmin tänne kompostisarjan, jossa on vielä tarkemmin puutarhajätteen kompostoinnista.

Samoin biojäte- eli keittiöjätekompostorin hoidostakin on useita postauksia kuten esim. Biokompostorin tyhjennys keväällä.

Hoidamme komposteja ja tyhjennämme biokompostoria kuun mukaan hyvinä kompostinhoitopäivinä. Sekin voi olla syynä siihen, että kompostimme toimivat erittäin hyvin pienellä hoidolla. Kuun vaiheista puutarhanhoidossa olen tehnyt verkkokurssin Kuun vaiheet ja puutarhanhoito, jossa on enemmän tietoa aiheesta.

Kompostointi on ekoteko...

Kompostointi on iso ekoteko. Siellä muuttuu puutarhajätteet tai keittiöjätteet mullaksi. Kompostimulta onkin parasta multaa, sillä se tuo maahan kasveille elintärkeitä mikrobeja ja lisää maan pieneliötoimintaa. Se on siis arvokkainta multaa kasvien ja luonnon näkökulmasta.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Vyöhyke 1

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html

Sateenkaaria ja serpenttiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/

Kakskulma https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/

Toivola puutarha  https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/04/bokashi-kompostointi.html

Vyöhyke 2

Finland Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html

Omavarainen vegaani https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/04/helppo-ja-toimiva-komposti-omavaraisuus.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-4/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/04/omavaraisuutta-vuodelle-2021-huhtikuu.html

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2021/

Villa Kotiranta https://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-huhtikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-4-2021/

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21149

Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/04/04/suuntana-omavaraisuus/

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-4.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/meilla-kompostoidaan-jokaisella-nurkalla-ja-lannoitetaan-miten-sattuu/

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=680

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/04/05/huhtikuu-21-lannoitus/

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Kevätterveisin Sari