Syysistutuksia punahatuilla ja keijunkukilla

 Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy

Tein jo syysistutuksia näillä punahatuilla ja kirjavalehtisillä keijunkukilla. Taimet olivat isoja, joten niillä sai heti näyttävän näköistä. Hieman jo siis ennakoin tulevia viileitä säitä ja sateita, sillä niin punahattu kuin keijunkukka ovat monivuotisia perennoja. Ne siis kestävät kauniina pitkälle syksyyn. Lisäksi ne ovat ekologisia syyskukkia, koska ne eivät  ole kertakäyttökasveja. Ne siis talvehtivat hyvin, kun istuttaa ne maahan ennen talven tuloa. Keväällä ne voi istuttaa takaisin terassiruukkuun.

Punahatuilla pitkä kukinta-aika...

Punahatut (Echinacea) ovat siitä kivoja syyskukkina, että niiden kukinta-aika on pitkä. Näillä osa kukista on vasta avautumassa, joten voivat kukkia vielä lokakuussakin. Toki syksyn säät ja paikka vaikuttaa paljon. Meillä nämä ovat täydessä auringossa, sillä punahatut kukkivat runsaimmin aurinkoisella paikalla.

Tämä pihan kohta on ollut vähän ankea ja sitä tulee katsottua usein. Haasteena tässä kohtaa on se, että siihen voi laittaa ainoastaan kevyttä ja siirrettävää, koska kohta toimii autopaikkana, jos tulee monta autoa pihalle.

Näin pienellä syysistutuksella piha näyttää heti paljon viihtyisämmältä. Nämä ruukut tässä kohtaa oli kyllä loistava idea!

Ruukuissa on siis yhdet punahatun ja yhdet keijunkukan taimet. Näin ruukut ovat kevyitä ja vähän heikompikin jaksaa siirtää ne 😊

Valoisuutta vaalealehtisillä keijunkukilla...

Meillä on kesän ollut hortensia ja tummalehtinen kolmiokäenkaali tummassa piharuukussa. Kohta on tähän aikaan jo varjoinen ja minusta se oli aika synkkä. Joten vaihdoin kolmiokäenkaalin tilalle yhden vaalealehtisen keijunkukan (Heuchera). Kokonaisuudesta tuli heti paljon kivampi.

Tältä se näytti ennen, tosin kuvasta ei hahmota kohdan hämäryyttä. Tummalehtiset kolmiokäenkaalit on talvetettavia mukulakasveja, joten istutin ne kellariin menevän kärhön ruukkuun.

Syysistutuksia viileyttä ja sadetta kestävillä kasveilla...

Syysistutuksissa on hyvä käyttää kasveja, jotka kestävät viileitä säitä ja sateita. Punahatut sekä keijunkukat onkin siksi hyviä loppukesän ja syksyn istutuksiin. Ne ei kuitenkaan talvehdi ulkona näissä ruukuissa, vaan ne talvehtii maahan istutettuna.

Ruukku on rapunpielessä ja siksi sitä tulee katsottua aina kun kulkee sisälle tai ulos. Kuvan oikeassa laidassa on iso varjostava pensas.

Viime syksynä tässä kohtaa syysistutuksena oli myös vaalealehtistä keijunkukkaa, vihreässä ruukussa. Siitä kuvia Keijunkukan lehdistö syysistutuksessa -postauksessa. Hopeanvihreät lehdet ovat tosi kauniit  ja tuovat valoisuutta varjoisaan kohtaan.

Postauksen punahatut ja hopeanvihreät keijunkukat on kotimaisia ja kasvatettu Turussa, Huiskulan Puutarhalla. Niitä on myynnissä ympäri Suomea kukkakaupoissa ja kukkamyymälöissä. 

Sain kasvit siis Huiskulasta.

Puutarhaterveisin Sari

Hamppukatematto toimi reilun vuoden katteena

Hamppukatematto toimi hyvin, niin kuin luvattiin ja jopa vähän pidempäänkin. Laitoimme siis viime vuoden kesäkuussa kotimaisen hamppukatematon mansikkamaalle. Meillä kasvaa siellä tavallista puutarhamansikkaa sekä kuvan kuukausimansikkaa. Nämä kuukausimansikat kukkivat läpi kesän, kuten hyvin näkyy kuvasta, jonka otin eilen.

Hamppukatematto viime vuoden lokakuussa...

Vielä viime vuoden lokakuussa hamppukatematto peitti hyvin mullan pinnan. Se esti uusien rikkaruohojen pääsyn multaa ja piti myös mansikat puhtaina, mikä olikin sen tarkoitus.

Sille luvattiin yhden kasvukauden kesto, kuten kuvasta näkyy, niin se piti hyvin lupauksen.

Kuvia ja kertomus, miten vaihdoimme perinteisen mansikkakankaan tähän hamppukatemattoon Mansikkakankaan tilalle hamppukate -postauksessa.  

Meillä on haasteena espanjansiruetanat ja tästä hamppukatteesta sanottiin, että siinä ei viihdy siruetanat. Se myös todettiin pitävän paikkaansa, sillä yhtään siruetanaa ei löytynyt mansikkamaalta. 

Hamppukatematto on siis kotimainen, ekologinen ja puhdas. Katteen puhtaus tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä ei ole jäämiä torjunta-aineista eikä hamppukatematossa ole myöskään mitään sidosaineita. Lisäksi hamppu on antibakteerinen eli hyvä mansikkamaan katteena.

Tämän vuoden toukokuussa hamppukatematto näytti tältä...

Viime syksynä jätettiin hamppukatematto paikalleen mansikkamaalle ihan mielenkiinnosta. Tämän vuoden toukokuussa se näytti tältä eli jo aika ohuelta ja paikoin reikäiseltä. Vieläkään emme sitä silloin poistaneet, vaan halusimme nähdä, maatuko se kesän aikana jo kokonaan.

Eilen elokuun lopulla hamppukatematosta vähän jäljellä...

Tosi vähäsateisen kesän jäljiltä, kangasta on edelleen mullan pinnalla. Jostain kohtaa se on jo maatunut mullaksi kokonaan. Voi olla, että sateisena kesänä hamppukatematto olisi maatunut vielä nopeammin.

Oltiin kyllä tyytyväisiä tähän hamppukatemattoon. Ensi keväänä pitää laittaa uusi kate. Ei olla ihan vielä päätetty laitetaanko taas hamppukatemattoa vai kokeillaanko jotain muuta maatuvaa katetta. 

Tämä hamppukate oli kyllä niin hyvä monestakin näkökulmasta, että ehkäpä taas päädytään siihen.

Muoviset mansikkakangas ja mansikkamuovi huonoja...

Mansikan katteena on perinteisesti käytetty mansikkakangasta (kuvassa) ja mansikkamuovia. Kumpikin on huonoja vaihtoehtoja kahdesta syystä. 

Ensinnäkin ne ovat muovia ja niistä tulee helposti mikromuovia maahan ja siten pohjavesiin sekä muihin lähivesistöihin.

Toinen syy on se, että maa mustan mansikkakankaan ja -muovin alla kuumenee kesällä liikaa. Se näkyi siinä, että mansikat selvästi voivat huonosti hellekesinä aurinkoisella paikalla. 

Vaikka tänä kesänä meilläpäin oli se kahden kuukauden sateeton jakso, niin mansikat voivat hamppukatteessa nyt paljon paremmin, mitä ennen mansikkakankaassa. 

Mansikkamaalla biohiiltä...

Tästä meidän mansikkamaasta vielä sen verran, että sen mullassa on biohiiltä, mikä varastoi vettä mansikan taimien käyttöön. Se on ollut tosi hyvä näinä kuivina kesinä, sillä mansikkamaata emme voi kastella. 

Laitoimme viitisen vuotta sitten hyvin huokoista biohiiltä multaan riittävästi, jolloin sitä ei myöhemmin tarvitse enää lisätä. Biohiili säilyy toimivana mullassa vuosikymmeniä, ellei jopa vuosisatoja.

Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa -blogijutusta näet, miten lisäsimme biohiilen mansikkamaalle.

Puutarhaterveisin Sari

Lämpökompostorin tyhjennys ja muita pihakuulumisia

 

Lämpökompostorin tyhjennyksen teemme aina ennen kylmiä säitä. Nyt teimme sen jo joku aika sitten. Seuraava tyhjennyskerta taitaa olla vasta talvella, ellei kompostori uhkaa täyttyä ennen sitä. Riittävän usein tehty tyhjennys pitää kompostorin toiminnassa, eikä se enää viime vuosina ole jäätynyt talvella. Toki siihen vaikuttaa myös muutama muu asia. 

Näin elokuussa olemme myös istuttaneet taimia ja siirrelleet niitä, kun kuun vaihe on siihen vielä hyvä.

Lämpökompostorin tyhjennys ennen talvea...

Yleensä olemme tyhjentäneet kompostoria kesällä ja myöhemmin syksyllä. Tänä kesänä on ollut niin paljon kaikenlaista muuta, että tyhjensimme sen vasta näin myöhään elokuussa. Eli tänä vuonna tyhjennyskertoja  taitaa tulla vain kolme, eikä neljä kuten yleensä. Tyhjennämme lämpökompostoria myös talvella, jotta kompostori ei jäädy.

Otamme siis lapiolla lämpökompostorin alaluukusta kompostimultaa suurin piirtein luukun yläreunaan asti, ei sen ylempää.  Nimittäin kompostorin alaosassa on se massa, joka on melkein valmista ja viileää. Ylempänä kompostimassa vielä kompostoituu ja on lämpimämpää. 

Kun alaosan viilenevän massan saa sieltä pois, alkaa kompostorissa lämpö taas nousta. Sen näkee lämpökompostorin kyljessä olevasta lämpömittarista. 

Saatiin siis tällä kertaa kottikärryllinen puoliraakaa kompostimultaa.

Edit - Lämpökompostori säästää jätemaksuissa -postauksessa on laskelma, miten paljon lämpökompostori säästää rahaa vuodessa meilläpäin. Ensi vuonna kun uusi jätelaki määrää biojätteiden keräyksen tai kompostoinnin pakolliseksi omakotitaloissa meidänkin alueella.

Kompostilieroja ja biohiiltä lämpökompostorissa...

Kuten kuvasta näkyy kompostorissa on paljon matoja tai oikeammin kompostilieroja. Se on hyvä merkki toimivasta kompostoitumisesta ja hyvästä kompostimullasta.

Mikä on minusta tosi mahtavaa, niin tämä kompostimulta ei haise enää lainkaan. Lämpökompostorin tyhjennys on nykyään suorastaa miellyttävää hommaa. 

Hajuttomuus tulee siitä, että laitamme kesäkaudella kompostoriin hieman biohiiltä säännöllisesti. Kylmään aikaan eli syksystä kevääseen käytämme Tehokuiviketta, joka sisältää biohiiltä. 

Biohiilen ansioista kompostori myös toimii paremmin, koska biohiili tukee kompostin mikrobitoimintaa eli kompostoitumista. Se myös varastoi ravinteita huokosiinsa, jolloin kompostimullassa on kasveille ravinteita pidempään.

Lämpökompostorin puoliraaka multa puutarhakompostiin...

Lämpökompostorista otettu puoliraaka multa päätyi taas puutarhakompostiin. Kompostikasan päällä oli pensaista leikattuja oksia ja niiden päälle lapioimme sitä puoliraakaa kompostimultaa. Lopuksi peitimme sen puutarhajätteillä. Ennakoimme siis kompostorin tyhjennyksen niin, että meillä oli valmiina erilaista  puutarhajätettä odottamassa kompostikasan vierellä. 

Erilaisia kimalaisia - ei lainkaan perhosia...

Meidän pihalla on paljon erilaisia kimalaisia. Niitä on kelta-mustia ja valko-mustia, on isoja ja pienempiä. Se mitä ollaan ihmetelty pitkään, niin perhoset puuttuvat. Yleensä pihalla on todella paljon perhosia, koska meillä on runsaasti perhoskasveja.

Syynä perhoskatoon taitaa olla se pitkä kahden kuukauden sateeton jakso touko-kesäkuussa.  Mitä olen lähiseudulla liikkunut, niin missään ei näy niitä heinä-elokuussa lenteleviä päiväperhosia. Saas nähdä, mikä tilanne on ensi kesänä. Toivottavasti paljon parempi!

Taimien istutusta ennen kitkemisjakson alkamista...

Ollaan istutettu paljon perennojen taimia, joista osa on itse esikasvatettu siemenitä ja osa on pihalta. Eli nyt kun vielä on hyvä istutusaika kuun mukaan, niin olemme siirrelleet perennoja toiseen paikkaan. 

Kuupuutarhassa yksi perennapenkin kohta kärsi siitä kahden kuukauden sateettomasta jaksosta niin paljon, että siirsimme siitä kohtaa nyt perennat muualle. 

Tässä on ne harmaakäenkukan taimet, joita istutimme pikkusyreenin alle. Olen niin ihastunut näiden lehtiruusukkeisiin, että tekisi mieli laittaa näitä muuallekin 😊

Seuraavaksi pääsenkin suunnittelemaan siihen Kuupuutarhan kuivaan kohtaan jotain uutta ja jännää. Siis jotain sellaista, mikä kestää todella pitkät sateettomat jaksot. 

Onko teillä vinkkejä kauniista kuivuutta kestävistä vaaleakukkaisista perennoista?

Kohta on aurinkoinen, mutta todella kuiva, vaikka siinä on hyvä multakerros.

Mukavaa viikonloppua!

Terveisin Sari

Biohiili kuivan kesän pelastus

 Kaupallinen yhteistyö - Carbons Finland Oy

Meidän pihalla kuivan kesän pelastus oli taas biohiili. Edelleen välillä ihmettelen, miten ne pienet mustat biohiilen palat mullassa voivatkin olla niin tärkeitä kasveille. Meillä oli alkukesällä kahden kuukauden sateeton jakso, mikä aiheutti kastelukaivon kuivumisen, joten tämä kesä oli erittäin opettavainen biohiilen merkityksestä. Oli myös jännä nähdä, miten kasvit käyttäytyivät kuivassa  biohiilimullassa.

Kuivassa maassa biohiili oli daalioiden pelastus...

Vanhat daalian juurakot istutettiin maahan ihan toukokuun alussa ja ei kasteltu niitä istutuksen yhteydessä eikä myöhemminkään. Sitten alkoikin kahden kuukauden sateeton jakso, mutta daaliat lähtivät kuitenkin hyvään kasvuun. Tähän kohtaan on lisätty biohiiltä oikeaoppisesti ladattuna vedellä ja lannoitteella keväällä 2018.

Näin hyvässä kasvussa ja tummanvihreitä daaliat olivat 27.6. kuivuudesta huolimatta. Latvoissa oli pienet nupujen alutkin jo. 

Selvästikin daaliat saivat vettä biohiilestä ja maan mikrobitoiminta, kuten mykorritsa sienijuuret, lisäsivät daalioiden kuivuudenkestoa. Rakenteeltaan huokoinen biohiili siis myös edesauttaa maan mikrobitoimintaa, mikä on kasveille elintärkeää. 

Tässä vielä kuva daalioista täydessä kukassa elokuun alussa. Heinäkuussa ja nyt elokuussa on tullut joitakin sateita, mutta ei mitenkään runsaasti. Ja edelleenkään ei olla kasteltu näitä. Biohiili ikään kuin varastoi ylimääräiset vedet maasta huokosiinsa, joista kasvit voivat ottaa vettä käyttöönsä tarvittaessa.  Kun maata kaivelee, niin se on tässä kohtaa hyvän kostean nihkeää, kun muualla pihaa se on kuivan tuntuista.

Pensasmustikoista hyvä sato kuivasta kesästä huolimatta...

Pensasmustikoille olemme lisänneet biohiiltä jälkeenpäin eli olemme kaivaneet ladatun biohiilen pensasmustikka-alueen keskelle maahan. 

Tämä kuva on otettu eilen, kun suurin osa pensasmustikan sadosta on jo noukittu. Vaikka oli niin kuiva ja paahteinen kesä, näistä pensasmustikoista on tullut hyvä sato. Näillekin biohiili on selvästi ollut kuivan kesän pelastus.

Sen sijaan uudehko mustaherukka `Pohjan Jätti` teki vain pieniä marjoja ja vähän. Se todennäköisesti kärsi kuivuudesta, sillä sen multaan ei olla laitettu biohiiltä vielä. Suunnitelmissa onkin kunnostaa marjapensasalue ja laittaa ainakin mustaherukalle ladattua biohiiltä keväällä, jos nyt syksyllä ei ehditä tehdä sitä.

Jaloruusuja ei kasteltu nyt kuivana kesänä...

Meidän pihalla maa on tosi läpäisevää runsasmultaista hiekkamoreenia eli pintakuivaa maata. Moni meidän pihalla käynyt luulee, että kastelemme usein kukkarunsasta ja rehevän näköistä pihaamme. Näinhän emme tee koskaan. 

Tänä kesänä emme kastelleen kertaakaan näitä pitkälle jalostettuja jalo- ja ryhmäruusuja, mitä aiemmin olemme kastelleet ehkä pari kolme kertaa kesässä. 

Nämä ryhmäruusut yllättivät meidät nyt täysin! Ne kukkivat  edelleen runsaasti, vaikka keskikesällä niiden kohta on tosi paahteinen ja koko päivän auringossa. Lisäksi sateita on tullut nyt loppukesällä vähän. Niiden mullassa on siis jälkeenpäin lisätty ladattua biohiiltä. Ja vuosittain lisätään hieman mullan pinnalle kompostimultaa, jossa on myös biohiiltä.

Jalo- ja ryhmäruusuja olemme lannoittaneet pariin kertaan orgaanisella lannoitteella, jotta mikrobitoiminta pysyy hyvänä. Mullan biohiili varastoi huokosiinsa myös ravinteita, joita kasvit voivat  ottaa biohiilestä myöhemmin. Näin ravinteet eivät huuhtoudu pohjavesiin, vaan jäävät kasvien käyttöön.

Näille pitkälle jalostetuille, kastelua ja runsasta lannoitusta vaativille jalo- ja ryhmäruusuille biohiilestä on todella iso etu. Ja se näkyi selvästi nyt kuivana ja vähäsateisena kesänä.

Syysleimut kukkii komeasti, kiitos biohiilen...

Ihan uskomatonta, että kahden kuukauden sateettoman jakson jälkeen hyvin läpäisevässä maassa kasvavat syysleimut kukkivat näin komeasti elokuussa. Niiltä on kuivuneet ainoastaan alalehdet ja niin usein käy niille joka kesä. Näilläkin on siis biohiiltä mullassa. 

Pihalla leijailee ihana syysleimujen tuoksu😊

Kasvimaalla syyskylvöt onnistuivat biohiilimullassa...

Kasvimaan toukokuun kylvöt epäonnistuivat, koska kylvöksiä ei saa päästää kuivumaan, vaikka maassa on biohiiltä. Me emme siis voineet kastella, koska kaivosta uhkasi loppua vesi, joten kuivuus tuhosi kylvökset. 

Yllätyksenä neljä vahapavun siementä olikin onnistunut itämään kevätkylvöissä ja niissä on nyt keltaisia papuja tulossa. Biohiilimullassa on jokin jännä taika. Ehkäpä täytyy kehittää kylvötekniikkaa, sillä vahapapuja ei voi kylvää syksyllä.

Sen sijaan syyskylvöt onnistuivat ilman kastelua, koska huhtikuussa satoi vielä vettä. Kuvassa on syyskylvetyt kehäkukat ja niitä ei ole kasteltu kertaakaan. Ensi keväänä tehdään mahdollisimman paljon syyskylvöjä, sillä sateettomat pitkät jaksot taitaa olla vakio täällä meidän alueella.

Kesäkukat kestivät helteet biohiilen avulla...

Kesäkukkaruukkuja kasteltiin, mutta vettä säästäen. Ruukuissa on tietysti luomulaatuista kesäkukkamultaa, jossa on biohiiltä. Mullan biohiili pidentää hieman kastelujen väliä. Toinen hyvä ominaisuus on se, että kun multa kuivahtaa, niin biohiilimullassa kasvien lehdet eivät vielä nuoku. Eli nuput eivät kuivu herkästi eikä lehtiin tule kuivuudesta jälkiä. Toki pitää kastella, ennen kuin multa on ihan kuivaa.

Kompostimullassa latautunutta biohiiltä kasveille...

Tässä kuvassa on meidän puutarhakompostista otettua valmista multaa. Siitä on seulottu isommat risunpätkät yms. pois. Pienet mustat palat on sitä biohiiltä, jota olemme lisänneet kesällä puutarhakompostiin. 

Näin kompostissa biohiileen latautuu automaattisesti vettä sekä kompostijätteestä ravinteita. Tällainen biohiilikompostimulta on kasveille kaikkein parasta ja arvokkainta multaa. Tätä lisäämme nykyään maahan aina, kun teemme uusia istutuksia.

Lämpökompostoriin laitamme kesäkautena biohiiltä ja talvikautena käytämme kompostikuiviketta, joka sisältää biohiiltä. Lämpökompostorin mullastakin tulee siis biohiiltä kasvien käyttöön. 

Carbons Finland Mustilan taimipäivillä 26.8.2023...

Meidän pihalla olemme käyttäneet Carbons Finland Oy:n biohiiltä, koska sen rakenne on laadukasta, jolloin se varastoi hyvin vettä ja ravinteita kasvien käyttöön. Lisäksi sen tosi huokoinen rakenne lisää vahvasti maan mikrobitoimintaa.

Carbons biohiilen raaka-aineena on puu. Biohiilet tuotetaan korkeassa lämpötilassa, vähähappisessa pyrolyysissä eli kuivatislauksessa. Silloin hiileen saadaan pinta-alaltaan erittäin suuri ja erittäin huokoinen rakenne. 

Biohiili ei siis ole niitä hiilen paloja, joita tulee puun poltosta takassa tai nuotiolla. Niissä puun poltossa on runsaasti happea käytössä ja siksi hiilen rakenne on ihan erilainen, mitä biohiilen huokoinen rakenne.

Jos teitä kiinnostaa kuulla lisää biohiilestä ja sen eri käyttökohteista, niin käykäänhän juttelemassa Carbons Finlandin Oy:n myyntikojun luona ensi lauantaina 26.8.2023 Mustilan taimipäivillä. Heillä on siellä kuulemma myynnissä pieniä biohiilipusseja. 

Lisää tietoa löytyy myös Carbons Finland Oy:n verkkosivuilta, jossa on myös verkkokauppa.

Jos teistä joku on jo kokeillut biohiiltä kasvien mullassa, niin olisi kiva kuulla kokemuksianne? Oletteko huomanneet sen auttavan kasveja kuivana kesänä?

Puutarhaterveisin Sari

Hyvä istutusaika perennoille kuun mukaan

 

Nyt on kuun mukaan hyvä istutusaika perennoille ja muillekin kasveille. Tai oikeastaan nyt on erityisen hyvä aika monivuotisten pihakasvien istuttamiseen, koska näin loppukesällä ja alkusyksyllä taimet lähtevät hyvään kasvuun. Eikä niitä tarvitse kastella niin paljon kuin kesällä ja keväällä istutettaessa. 

Harmaalehtiset harmaakäenkukat ovat niin kauniita lehdistöltään, että päätin siirtää niitä muutaman pikkusyreenin alle. Ne on kaksivuotisia, joten nämä kukkivat ensi kesänä. Jos ne näyttävät hyvältä siinä, saavat jäädä siihen kasvamaan jatkossakin. Jos ne eivät näytäkään hyvältä, niin poistan ne. Välillä on kiva kokeilla kaikenlaista 😊

Hyvä istutusaika näillekin perennoille...

Esikasvatin nämä sinipallo-ohdakkeen ja punahatun taimet keväällä ikkunalla. Istutin ne tähän uuteen kasviryhmään kuun mukaan kesäkuun alussa ja nyt ne näyttävät tältä. Ne ovat siis olleet kesän vahvistumassa ennen kuin ne siirretään lopullisille paikoilleen lähipäivinä.

Sinipallo-ohdakkeen lehdistö alkaa olla jo niin rehevä, että peittää alleen kuvan alareunan punahatut.

Tältä ne näyttivät heti istuttamisen jälkeen. Taimet laitoin ylitiheästi, koska ovat tässä vain muutaman kuukauden. Kuvista näkee hyvin, miten hurjasti taimet ovat kasvaneet parissa kuukaudessa 😊

Punahatut istutettu kuun mukaan...

Nämä valkokukkaiset punahatut on myös istutettu kuun mukaan, korkeampi toissa vuonna ja matalampi viime vuonna. Nekin olen esikasvattanut siemenistä. Meillä oli tämä kesä tosi kuiva sekä vähäsateinen ja näitä ei enää kasteltu tänä kesänä. Vanhempi punahattu kukkii runsaammin ja on jo reheväkasvuinen. Monet perennat ovatkin aluksi pieniä, kunnes ovat hyvin juurtuneet ja rehevöityneet.

Punahatun kasvatus siemenistä -postauksessa on lisää kuvia ja ohjeita näiden esikasvattamiseen. Ne voi myös kylvää suoraan ulos. Punahatun kasvatus on siis tosi helppoa.

Sormustinkukan taimien siirtelyä...

Sormustinkukan taimia näyttää kasvavan vähän siellä ja täällä. Osan siirrämme paremmille paikoille ja osa saa jäädä kasvamaan. Tämä siirretään sen takia, että se kasvaa uuden rönsyansikka-alueen reunalla ja peittäisi isoilla lehdillään pienet rönsyansikan taimet. 

17.-30. 8.2023 hyvä istutusaika kuun mukaan

Nyt on siis hyvä istuttaa ja siirrellä perennoja. Samoin nyt on puiden, pensaiden, havukasvien ja köynnösten sekä sisäkasvien hyvä istutusaika.

Ja muistuttelen vielä, että Pihan toteutus ja istuttaminen -verkkokurssi on tarjouksessa. Siellä on ohjeet eri kasvien istuttamiseen, kasvualustan valmisteluun ja istutettujen kasvien alkuhoitoon. Niillä ohjeilla saa kasvit lähtemään hyvään kasvuun ja talvehtimaan onnistuneesti.

Lisätietoja kurssista näet www.sarinpuutarhakurssit.fi/ Kurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalla.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Sarin puutarhat -blogi täyttää 15 vuotta

 

Uskomatonta, tämä Sarin puutarhat -blogi täyttää jo 15 vuotta! Aika on mennyt ihan siivillä tätä kirjoitellessa. Blogi on pysynyt aikalailla samoissa aiheissa ja tyylissään, mitä nyt kolmisen vuotta se oli Asuntomessujen verkkosivuilla. Blogin pitäminen on ollut huikean antoisaa, mistä kiitos kuuluu etenkin teille lukijoille. Ilman teitä ei tätä blogia edes olisi enää 😊

Mistä kaikki alkoi...

Olen opettanut tosi pitkään pihasuunnittelua ja puutarhanhoitoa Espoon työväenopistossa ja Nurmijärven Opistossa. Opiskelijoilla oli aina niin paljon aiheen ulkopuolelta kysymyksiä, etten ehtinyt vastata niihin opetustuntien aikana. Siitä sain idean kirjoittaa ajankohtaisista asioista puutarhablogia, jossa voisin sitten jakaa lisää tietoa heille. 

Suorastaan yllätyin, miten suosituksi tämä blogi tuli. Nyt tilastojen mukaan täällä on lähes 5 miljoonaa sivunkatselua, mikä on ihan uskomaton määrä!

Amaryllisten säilytys ja hoito - suosituin postaus...

Edelleen suosituin postaus on tämä yli 13 vuotta vanha Amarylliksen säilyttäminen ja hoito. Onhan se ajankohtainen monessakin mielessä. Amaryllikset eli ritarinkukat eivät ole kertakäyttökukkia, vaan ne saa kukkimaan uudelleen seuraavanakin vuonna. Siis ekologisia joulukukkia. 

Muistutuksena teille, jotka olette nyt säilyttäneet amaryllikset, niin tähän aikaan niitä aletaan vähitellen ohjata lepotilaan. Siitä lisää siinä postauksessa.

Uusi postaus harmaakäenkukasta - kolmanneksi suosituin...

Välillä jokin yksittäinen blogipostaus nousee suureen suosioon. Sellainen on tämän vuoden heinäkuun Harmaakäenkukka näyttävä perenna -postaus. Se on nyt blogin koko olemassaolon kolmanneksi katsotuin eli suosituin postaus. Onhan tämä kyllä tosi näyttävä kasvi.

Sarin puutarhat oli virallinen Suomen Asuntomessujen blogi...

Reilu kymmenen vuotta sitten Suomen Asuntomessut otti yhteyttä ja esitti mielenkiintoisen ehdotuksen siirtyä heidän sivuilleen pitämään tätä blogiani. Suostuin heti. Sinne tuli myös muita bloggaajia sisutukseen, arkkitehtuuriin jne. liittyen. 

Oli todella mielenkiintoista päästä näkemään asuntomessuja eri paikkakunnilla ja mitä kaikkea siellä taustalla tapahtuu. Saimme jopa viettää yhden yön messutalossa, kun asuntomessut olivat avoinna jo yleisölle. 

Tämän jakson takia tällä blogialustalla ei ole postauksia heinäkuun 2012-syyskuun 2016 välillä.

Kuva on Mikkelin asuntomessujen kohteesta, jossa oli iso kasvihuone ja komea tukimuuri kasvihuoneen takana.

Muita mielenkiintoisia yhteistöitä...

Blogin varrella olen päässyt tekemään monenlaisia mielenkiintoisia yhteistöitä. Niissä olen oppinut paljon uutta ja olenkin tosi kiitollinen jokaisesta niistä. Näistä teen myöhemmin ihan oman postauksen.

Iso kiitos teille blogin lukijat!

Ilman teitä lukijoita, en tätä blogia kirjoittaisi. Siksi iso kiitos teille ja kiitos myös kivoista kommenteista! Lisäksi olen saanut tutustua muutamaan teihin, mikä on blogin pitämisen yksi hauska puoli. Onkin kiva nähdä aina välillä, jos ei muualla niin puutarhamessuilla.

Mietin pitkään mitä kivaa teille lukijoille keksisin, näin blogin synttäreiden kunniaksi. Koska blogi oli alun perin opiskelijoille ajateltu, niin päätin nyt laittaa pari verkkokurssia 30% alennukseen hetkeksi.

Sarin pihasuunnittelukurssi ohjaa uuden pihan suunnitteluun sekä vanhan pihan päivittämiseen. Siellä on selkeät ohjeet, miten edetä suunnittelussa alun toiveista ja tilanjaosta aina pihasuunnitelman viimeistelyyn asti.

Pihan toteutus ja istuttaminen kurssilla on ohjeet esimerkiksi miten istutetaan, tehdään pihan pohjatyöt ja kiveykset. Tänään laitoin sinne uuden videon puiden ja tuijien istuttamisen ongelmista eli miten välttää ne.

Verkkokurssit on yritykseni Puutarha Studion ja ne löytyvät www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta. 

Ne eivät vaadi opiskelijalta kasvien tuntemista tai aiempaa kokemusta puutarhanhoidosta.

Saa nähdä, kuinka pitkään tätä blogia tulee vielä pidettyä 😊

Ai niin... postauksen bannerikuvasta, mikä on nyt myös ekana kuvana, saan välillä kommentteja. Se kuva on aito ja siihen ei ole tehty mitään kuvankäsittelyjä. Kasvi on syyssyrikkä eli Budleja, joka on todellinen perhosmagneetti. Ja se näkyy hyvin kuvasta.

Puutarhaterveisin Sari

Kirsikkatomaatti tuottaa satoa vielä pitkään

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Kirsikkatomaatti tuottaa satoa vielä pitkään, jos sääennuste pitää paikansa. Nimittäin tomaattien kypsyminen vaatii lämpöä ja meille sääennusta lupaa parikymmentä astetta vielä parisen viikkoa. Nämä kirsikkatomaatit ovat niin pieniä, että ne tuottavat satoa tavallisia runkotomaatteja nopeammin. 

Tämä lajike on siis avomaa-, amppeli ja kirsikkatomaatti eli aivan erilainen mitä tavalliset korkeaksi kasvavat runko- eli kasvihuonetomaatit.

Parvekkeella kirsikkatomaatti tuottaa satoa pitkään...

Lasitetulla parvekkeella ja terassilla on lämpimämpää mitä ulkona, jos sinne paistaa vielä aurinko. Lisäksi lasitus myös suojaa kylmiltä tuulilta, mikä tekee niistä kasvihuonemaisia. Sen takia parvekkeella nämä avomaan kirsikkatomaatit todennäköisesti tuottavat satoa vielä pitkään.

Kuvassa on siis yksi `Garden Pearl` taimi, jonka versot on tuettu ylöspäin naruilla.

Avomaatomaatti tuottaa satoa ulkona...

Kirsikkatomaatti `Garden Pearl` on avomaatomaatti, joka tuottaa hyvin satoa ulkona. Tämä kuva on kesäkuun puolesta välistä ja siinä on kaksi tainta istutettuna kastelualtaan päälle multasäkkiin. Versoja oli tuettu pystyyn muutamalla tukikepillä, mitkä oli jäänteinä taimikasvatusruukuista.

Tuttuun tapaan kastelualtaat olivat seinänvierustan sepelin päällä. Alkukesällä tähän paistaa hyvin aurinko ja seinusta on muutenkin lämmin paikka.

Kirsikkatomaatti `Garden Pearl` amppelitomaattina...

Kirsikkatomaatti `Garden Pearl` lajike on hyvin rentokasvuinen ja sitä käytetäänkin amppelitomaattina. Joten nyt kokeeksi annoimmekin tomaatin versojen kasvaa rennosti multasäkin päällä eli otimme tukikepit pois.

 

Kuva on otettu tällä viikolla, kun tomaatit siirrettiin vielä aurinkoisemmalle paikalle. Nimittäin tomaattien kypsyminen oli selvästi hidastunut seinustalla, koska loppukesällä kasvillisuus varjostaa sitä enemmän. Sen takia versoissa on nyt vain vihreitä tomaatin raakileita, kun kaikki kypsyneet on jo syöty.

Olen poistanut näiltä vain alalehtiä ja lyhentänyt varjostavia pitkiä lehtiä. Varkaita tältä ei olla poistettu, koska tämän kuuluu olla haaroittunut ja monirunkoinen. 

Voi olla, että alamme peittää nämä harsolla aina yöksi. Tomaatit kun kypsyvät parhaiten lämpimässä.

Kirsikkatomaatti esikasvatettu siemenistä...

Esikasvatin nämä tomaattilajike `Garden Peal` taimet siemenistä. Siemenet kylvin sammalnappeihin maaliskuun alussa. Pikkutaimet  sammalnappeineen istutin pieniin taimiruukkuihin maaliskuun lopulla, jos nyt muistan oikein. Joka tapauksessa siemenet itivät vauhdikkaasti.

Tomaatin taimet kukkivat ikkunalla jo huhtikuussa...

Nämä tomaatin taimet olivat hyvin haaroittuneita ihan jo taimivaiheessa. Kuva on huhtikuun lopulta, jolloin istutin taimet hieman isompiin taimiruukkuihin. Ne kukkivat jo silloin ja niissä oli ensimmäiset pienet raakileet. Sopivasti juhannukseksi kypsyi ekat tomaatit.

Kuvia näistä näet lisää  Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää -postauksessa.

Kirsikkatomaatin siemenpussin sain Korpikangas Siemen-Frö :ltä. Kiitos siitä heille 😊

Puutarhaterveisin Sari

Tulossa hyvät Kitkemispäivät ja vesakon hävityspäivät

Nyt on tulossa elokuun parhaat Kitkemispäivät sekä hyvät vesakon ja pensaiden hävityspäivät. Kummatkin kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Näitä päiviä on harvassa ja esimerkiksi seuraavat hyvät pensaiden ja vesakon hävityspäivät on vasta ensi vuonna. Päivät katsotaan tuttuun tapaan kuun mukaan eli ne on vanhaa perinnetietoa ympäri maailman ja ne toimii edelleen. Kuun mukaan ajoitettu puutarhanhoito on osa luonnonmukaista puutarhanhoitoa.
 

Hyvät Kitkemispäivät kiveyksen kitkemiseen...

Nämä hyvät Kitkemispäivät hyödynnetään tietysti kaikkiin rikkaruohoihin. Eli myös kiveysten saumoissa kasvaviin rikkaruohoihin. Ne saa kätevästi pois monellakin eri kitkemistekniikalla. Eli eri rikkaruohoihin ja eri paikkoihin on omat kitkemistekniikat.

Tästä kiveyksestä on jo aiemmin putsattu häiritsevät heinät ja muut kasvit, joten vuorossa on kiveyksen reunojen siistiminen.

Pensaiden ja vesakon hävityspäivät kuun mukaan...

Jos haluaa hävittää pihasta pensaita tai vesakkoa, ne kannattaa leikata maata myöden hyvinä vesakon hävityspäivinä heinä-elokuussa. Silloin ne eivät lähde kasvattamaan rajusti uusia versoja. 

Jos taasen sen tekee kuun mukaan huonoon aikaan, vesakko riehaantuu kasvattamaan paljon uusia versoja. Sen takia moni nykyään hävittääkin vesakkoa vain kuun mukaan katsottuina vesakon hävityspäivinä.

Hyvät Kitkemispäivät ja vesakon hävityspäivät
(12.-) 13.-15.8.2023
iltapäivästä

Eri kasveille hyvät kitkemistekniikat...

Olen saanut paljon palautetta siitä, miten oikeat kitkemistekniikat ovat helpottaneet rikkaruohojen kitkemisessä. Ennen kun kitki väärällä tavalla, rikkaruohot vain lisääntyivät entisestään. Tai jonkin alueen kitkemiseen aiemmin oli mennyt pari tuntia ja nykyään oikealla tekniikalla siitä selviää alle puolessa tunnissa.

Jos tuntuu, että kitkeminen on työlästä tai rikkaruohot kasvavat heti takaisin, niin silloin sinulla ei todennäköisesti ole oikeita kitkemistekniikoita niille rikkaruohoille. Tai kitkeminen olisi paljon nopeampaa, jos käyttäisit kohtaan sopivampaa kitkemistyökalua.

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssille olen koonnut paljon tietoa, joka muuttaa kitkemisen tehokkaammaksi ja helpommaksi. Lisätietoa kurssista löydät tekstin linkistä.

Se on siis yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -sivustolta.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari