Alkaa uuden kasviryhmän suunnittelu

Meillä alkaa uuden kasviryhmän suunnittelu, jotta saadaan syyshortensialle parempi paikka. Kesällä ja syksyllä on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa, että vasta nyt ehdin aloittaa sen suunnittelun. Aikomuksena meillä on ryhtyä pensaan siirtoon ja kasviryhmän tekoon hyvin aikaisin keväällä, jotta kasveja ei tarvitse kastella niin paljoa. 

Uuden kasviryhmän suunnittelu alkaa sen paikasta...

Uuden kasviryhmän paikka on suurin piirtein jo päätetty. Nyt vain pitää vielä tarkemmin katsoa sen kohta ja mitat. Todennäköisesti siitä tulee kolmisen metriä pitkä ja noin metrin leveä, mutta voi siitä tulla vaikka kolmion mallinenkin. Tämä vaihe on muuten tosi tärkeä ja se kannattaakin tehdä rauhassa, niin pihasta tulee kaunis kokonaisuus. Ja pysyy edelleen helppohoitoisena.

Vanhojen kasvien suunnittelu ryhmään...

Meidän pihalla on paljon kasveja ja sieltä täältä löytyy sellaisia, jotka haluaisin siirtää muualle. Joten niitä vanhoja kasveja aion nyt käyttää tämän uuden kasviryhmän suunnittelussa. Tai ainakin tavoite olisi se ja toki olen valmis ostamaan uusiakin kasveja, jos kasviryhmä näyttää vaativan sitä. Eli kasviryhmästä on tulossa koko kesän kukkiva, jolloin kukkia siinä on huhtikuulta lokakuulle.

Kuvassa on jokin tädyke, jonka mielelläni siirtäisin siihen uuteen kasviryhmään.

Uuden kasviryhmän kukkien värit...

Kukkien väreillä ja värisävyillä on aina oma tärkeä merkityksensä, jos tavoittelee erityisen kaunista kasviryhmää tai puutarhaa.

Meillä kun on vanha piha, niin sen tyyliin sopii monivärisyys. Ne pihan vanhat kasvit, joita olen tähän uuteen ryhmään ajatellut, ovatkin aika oranssin persikkaisen vaaleanpunaisia. Jotta kasviryhmä istuu pihan kokonaisuuteen, niin värimaailmaa pitänee vielä hioa.

Kuvan itse kasvatetut leikkokärsämöt ajattelin siirtää uuteen kasviryhmään, sillä nykyinen paikka muuttuu lähivuosina niille liian varjoisaksi. 

Meillä on näitä vaaleita oranssikukkaisia tarhaidänunikoita useampikin. Niistä ajattelin siirtää ainakin yhden tähän ryhmään.

Esikasvatettujen perennojen suunnittelu...

Viime keväänä esikasvatin sinipallo-ohdakkeita siemenistä ja muutama niistä melkein jo kukki tänä syksynä. Niitä on sen verran monta tainta, että osan niistä voisi suunnitella uuteen kasviryhmään. Niillä on myös kivasti kukat siniset, mikä sopisi hyvin ryhmän muihin kukkiin.

Kun saan suunnitelman valmiiksi tai ainakin melkein valmiiksi, niin ehtii vielä kylvää syyskylvönä jotain uutta perennaakin. Tai sitten aikaisin keväällä esikasvattaen ikkunalla. Osa perennoista on nimittäin helppoja kasvattaa siemenistä.

Vanhan syyshortensian siirto ryhmään...

Tämä siirtoa kaipaava syyshortensia on se, joka määrittää uuden kasviryhmän paikan ja muodon, noiden muiden kasvien ohella. Joten ryhmän tarkka sijainti ja muoto on hyvä harkita tarkoin, jotta kaikille kasveille löytyy mieluinen kasvupaikka siitä.

Eli viikon päästä otetaan kepit avuksi ja merkataan uuden kasviryhmän paikka. Ja mitataan se. Odotan oikein malttamattomana, että pääsen suunnitteluun käsiksi 😊

Puutarhaterveisin Sari 

Harjaneilikka ja harmaakäenkukka syksyllä

 

Harjaneilikka ja harmaakäenkukka on kauniita näin syksyllä, kun lumi ei vielä peitä niitä. Niiden lehdistö ei siis lakastu syksyllä, vaan pysyy lehtevänä. Kummatkin on maatiaiskasveja ja siten helppoja perennoja. Olen edelleen niin ihastunut näihin kumpaakin, sillä ne ovat läpi vuoden näyttäviä, etenkin kun meillä pysyvä lumi tulee nykyään lähempänä vuodenvaihdetta.

Harmaakäenkukka kaunis syksyllä...

Harmaakäenkukalla (Lychnis coronaria) on siis harmahtavan vihreät lehdet. Meillä se kasvaa keinun alla valoisalla paikalla. Kuvasta hyvin näkee miten upeat lehdet sillä on. Tässä on siis paljon taimia, sillä se on kaksivuotinen tai lyhytikäinen, kylväytyen itse siemenistä. Aivan upea tähän aikaan syksystä😍

Harmaakäenkukka kukkii punaisin tai valkein kukin heinä-elokuussa. Sen kukinta-aika on pitkä eli se on kesällä kukkiessaan myös hyvin näyttävä perenna. Lisää tästä Harmaakäenkukka näyttävä perenna -postauksessa.

Harjaneilikka myös upea syksyllä...

Toinen kiva perinneperenna, jolla lehdet on kauniit näin syksyllä, on harjaneilikka. Tähän kohtaan on istutettu useita taimia muutama vuosi sitten ja ne on saaneet levitä rauhassa. Myös harjaneilikka on lyhytikäinen ja tekee siementaimia.

Tässä kohtaa sen seassa kasvaa leikkokärsämöä, joka on siankärsämön värikäskukkainen muoto. Senkin olen kylvänyt alun perin siemenistä. Siitä enemmän Leikkokärsämö helppo kasvattaa siemenistä -postauksessa.

Kuvan ylälaidassa on lisäksi reunuspietaryrttiä, joka myös leviää siemenistä. Siitä lisää Helppo ja villi reunuspietaryrtti -postauksessa.

Viime kesäkuussa harjaneilikat kukkivat hyvin, vaikka oli kahden kuukauden sateeton jakso ja niitä ei kasteltu kertaakaan. Lisää harjaneilikan kylvöstä Perennojen kylvö kuun mukaan -postauksessa.

Syyskylvö yksi tapa lisätä näitä pihalle...

Kaikkia näitä perennoja voi kylvää myös myöhään syksyllä, juuri ennen maanpinnan jäätymistä. Voi toki sen jälkeenkin, jos maa ehti jo jäätyä.

Toinen tapa on kylvää näitä esikasvattaen keväällä sisällä. Tai siemenet voi myös kylvää ulos keväällä tai kesälläkin. Ovat siis helppoja ja varmoja kasvattaa siemenistä, etenkin kun kylvää siemenet kuun mukaan hyvinä kylvöpäivinä.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Amarylliksen sipuli istutettu

 Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Eka amarylliksen sipuli on nyt istutettu saviruukkuun. Istutan niiden sipulit aina kuun mukaan ja perinteisen huolellisella tavalla. Olen huomannut, että siten ne kukkivat myös tulevinakin vuosina, jopa ilman mullanvaihtoa. Toisen amarylliksen sipulin istutan marraskuun puolella, niin kukintaa kestää siten pidempään.

Amarylliksen juurien liotus vedessä...

Uuden amarylliksen sipulin istuttamisen aloitan aina juurien liotuksella vedessä. Laitan siis kukkalautaselle vettä ja amarylliksen sipulin siihen noin puoleksi tunniksi. Joitakin juuria hieman painelen kevyesti veteen, jotta nekin saavat vettä. Odotellessa laitan lavuaariin huokoisen saviruukun veteen upoksiin kastumaan.

Huonot juuret leikataan pois...

Liotuksen jälkeen erottuu hyvän terveen elävät juuret ja huonot juuret toisistaan. Samalla sipuli saa pienen herätyksen, kun pitkän kuivan lepojakson jälkeen se saa taas vettä.

Kaikki huonot juuren osat ja juuret on nyt helppo nähdä ja leikata pois. Huonojen juurien leikkaaminen varmistaa sen, että hyvien juurien väliin saa paremmin multaa, kun huonoja juuria ei ole tiellä.

Jos et tiennyt, niin kuvasta hyvin näkee sen, miten sipulikasvien juuret kasvavat aina vain sipulin pohjasta eli alapinnasta.

Amarylliksen sipuli istutetaan aika ylös...

Kun juuret on leikattu, otan saviruukun vedestä. Ruukkuun pohjareiän päälle laitan pienen palan sanomalehteä. Näin multaa ei karise ruukun reiästä pöydälle. 

Ruukun pohjalle laitetaan multaa, jonka päälle tulee sipuli. Lopuksi ruukku täytetään mullalla ja kastellaan vedellä mullanpintaa, ei siis sipulia.

Itse käytän amarylliksillä 100%:n sammalta eli Kasvusammalta, jossa amaryllisten juuret ovat kasvaneet kaikkein parhaiten. Sitä siis käytin nytkin. Säkki on ollut ulkona, joten se oli sopivan kosteaa. Jos se olisi ollut rutikuivaa, sitä olisi kannattanut esikastella. Joka tapauksessa sipulin istuttamisen jälkeen multaa aina kastellaan.

Sipulin yläosa jää mullan pinnan yläpuolelle näkyviin ehkä noin 1/3 sipulin korkeudesta. Se ei ole kuitenkaan tarkkaa. 

Nyt tämä amaryllisruukku on olohuoneen ikkunalla. Siellä sipuli vähitellen kasvattaa lisää juuria ja heräilee kasvuun. Sitä ei tarvitse kastella pitkään aikaan. Kun sipulista alkaa kasvaa nuppuvarsi, multaa kastellaan hieman.

Tarkemmat kuun mukaan kasvatusohjeet ja uudelleen kukitusohjeet löydät Huonekasvien hoito kuun mukaan -verkkokurssilta. Se on yritykseni Puutarha Studion verkkokurssi.

Viime vuonna upea amaryllis `Cherry Nymph`...

Viime jouluna kirjotin tästä upeasta kerrottukukkaisesta `Cherry Nymph` amarylliksestä, jonka myös istutin uudesta sipulista. Olen ihastunut näihin erikoisempiin amarylliksiin, joita harvemmin on myynnissä ruukkukukkana. Ne siis kannattaa itse kasvattaa sipulista kukkivaksi. Se on helppoa ja onnistuu aina uudesta sipulista. Istuttamisesta kukintaan kestää yleensä 6-8 viikkoa.

Amaryllikset eli ritarinkukat eivät ole kertakäyttökukkia, vaan ne saa kukkimaan uudelleen tulevinakin vuosina oikealla hoidolla.

Sain amarylliksen sipulin Korpikangas Siemen-Fröltä. Kiitos siitä heille😊

Puutarhaterveisin Sari

Sipulikukkia kasvatusaltaaseen parvekkeelle

Istutin jo sipulikukkia parvekkeelle tähän kasvatusaltaaseen, joka on kuin iso altakasteluruukku. Se on siis parvekkeella läpi talven. Viime vuonna jo kokeilin siihen erilaisia sipulikukkia, joista osa kukki ja osa epäonnistui täysin. Joten jännä nähdä, miten käy tällä kertaa. Nämäkin kukkasipulit on tietysti istutettu kuun mukaan.

Krookuksia ja tulppaaneja kasvatusaltaaseen...

Kasvatusaltaaseen jää talvehtimaan timjami, ruohosipuli, persilja sekä mansikka. Kesäisiä kuvia niistä kastelualtaassa näet Altakastelu paahteisen kesän pelastus -postauksen loppupuolella. 

Monivuotisten kasvien lisäksi siellä on vielä vihreä kanerva tuomassa talvivihreää.  Kohtiin, joista näkyy multa, istutin aikaisin kukkivia pieniä krookuksia. Niiden sipuleissa olikin jo isot alut eli niillä oli kiire päästä multaan.

Krookusten lisäksi istutin aikaisia kasvitieteellisiä tulppaaneja, joilla on pienet sipulit.

Kuvan oton jälkeen levitin sipulit harvempaan, jotta niillä on enemmän tilaa juurtua ja kukkia sitten keväällä. Ja tietysti istutin ne saman tien.

Krookuksia viime keväänä kasvatusaltaassa...

Viime huhtikuun alussa kasvatusaltaassa kukki keltaisia krookuksia. Istutetuista sipuleista kukki vain ehkä noin puolet. Syynä oli todennäköisesti lasitetun parvekkeen hankalat olosuhteet eli aikaisin keväällä aurinko lämmitti parvekkeen ja sen jälkeen tuli kovat pakkaset. Tai sitten syy oli jossain muussa.

Kuvien otolla on viikon väli ja keltainen krookus on sama kummassakin kuvassa.

Tulppaanit onnistuivat hyvin...

Huhtikuun loppupuoliskolla kasvatusaltaassa kukki tulppaanit. Olin istuttanut vain muutamia sipuleita ja ne näyttivät viihtyvän hyvin parvekkeella. Tässä vaiheessa talvehtinut ruohosipuli oli jo kasvattanut kivasti uutta versoa kuvan oikeassa laidassa.

 

Vielä lisää sipulikukkia istutettavana...

Aion istuttaa kasvatusaltaaseen vielä ainakin muutaman kevätkurjenmiekan sipulin, vaikka viime vuonna ne eivät onnistuneet lainkaan. Samoin lumikellot epäonnistuivat ja niitä en nyt kokeile uudelleen.

Kuun mukaan hyvä kukkasipuleiden istutusaika on 27.10.2023 asti, joten ehtii vielä ostaa vaikka jotain lisääkin.

Lisää kuvia kastelualtaasta Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa.

Aion istuttaa paljon myöhemmin kevätkurjenmiekan sipuleita ruukkuun jääkaappiin. Niistä on tarkoitus hyötää kukkaan eli kasvattaa aikaisemmin kukkivia kevätkukkia parvekkeelle. Siitä kirjoittelin aiemmin Kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi -postauksessa.

Puutarhaterkuin Sari

Daalian juurakot kaivettu maasta

Nyt on daalian juurakot kaivettu maasta talvisäilytykseen. Se onkin hyvä tehdä ennen kuin maa jäätyy. Tällä eteläisessä Suomessa ei olisi ollut vielä kiire niiden nostoon, mutta oli niin hyvä sää, että nostettiin ne tänään viileään autotalliin kuivahtamaan. Kuun mukaan oli myös hyvä aika juurakoiden nostoon talvisäilytykseen.

Muhkeat juurakot kuivasta kesästä huolimatta...

Vaikka emme kastelleet näitä daalioita tänäkään vuonna kertaakaan, niin niiden juurakot olivat tosi muhkeita. Etenkin kun ottaa huomioon, että meidän alueella ei satanut touko-kesäkuussa lainkaan ja heinäkuussakin vain hieman. Niiden multaan lisätty biohiili on taas ollut daaliakesän pelastus.

Kaksi kottikärryllistä daalian juurakoita kellariin...

Eli nostettiin tänään kaikki daaliat maasta viileään autotalliin kuivahtamaan ja sen jälkeen ne pääsevät  kellariin talvisäilytykseen. Vanhojen oranssien daalioiden juurakoita tuli kaksi kottikärryllistä. Otin tämän kuvan, kun nosto oli vasta alussa. Eli juurakoita tuli tähän vielä lisää. Kuvasta näkee miten isoja juurakot olivat.

Nostohommassa mukana oli tietysti myös kottikärrykoira eli tälle kertaa vain yksi niistä.

Oransseja daalioita pitkä rivi...

Jo aiemmin pakkanen oli mustuttanut daalioiden varret ja ennen juurakoiden ylös kaivuuta, niiden varret leikattiin kompostiin.

Oransseja daalioita on pitkä rivi nurmikon vieressä. Nyt vasta kun varret leikattiin, niin näkyviin tuli niiden multaan levinneet heinätupsut. Ne poistamme sen jälkeen, kun daaliat on nostettu maasta. Samalla lisäämme kompostimultaa tai sitten teemme sen keväällä. Riippuu nyt syksyn säästä, mitä ehtii tehdä.

Tässä vielä nämä meidän oranssit daaliat kesältä. Niillä on tosi peittävät lehdet ja runsas kukinta, vaikka emme kastele niitä koskaan. Lisää näistä yli 30 vuotta vanhoista daalioista Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa.

Myös nyt viikonloppuna on hyvä aika nostaa daaliat ja muut talvisäilytykseen, kuun mukaan.

Mukavaa viikonloppua! 

Puutarhaterveisin Sari

Hempeän suloinen syystähti

 Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy 

Näin lokakuussa kukkamyymälöissä alkaa näkyä näitä joulutähtiä muistuttavia syystähtiä. Koska rakastan joulua ja joulukukkia, niin tietysti ainakin yksi syystähti pitää olla jo heti kun niitä tulee myyntiin. Nämä syystähdet on lisäksi siitä kivoja, että ne kestävät pitkään kauniina... ainakin jouluun asti.

Työpöydän piristyksenä suloinen syystähti...

Tämä hempeän suloinen syystähti eli prinsettia on nyt työpöydän kulmalla, piristämässä työpäiviä. Sitä siis tulee katsottua läheltä ja sen kukkien hienon värityksen huomaa hyvin. Ylimmissä lehdissä, mitkä oikeasti ei ole terälehtiä vaan tavallisia lehtiä, on hempeän vaaleanpunertava sävy. Osassa näkyy myös vihreää, sillä nehän on lehtiä. Lisäksi vaaleiden lehtien lehtisuonet ovat jännän punertavat. 

Syystähden pienet kukat vielä avautumatta...

Eli syystähtien, samoin kuin joulutähtienkin, värikkäiden lehtien keskellä on ne varsinaiset kukat. Tällä syystähdellä ne on vielä avautumatta. Kukat on tosi mitättömän näköiset, mutta niistä näkee hyvin, onko syystähti "tuore" eli vasta tullut puutarhalta myymälään. Silloin, kuten tässä kuvassakin, nuput eivät vielä ole auenneet.

Vaalea vai pinkki kotimainen prinsettia...

Pinkki on myös kaunis, mutta minua viehättää enemmän tämä hempeän vaalea. Näitä syystähtiä myydään siis myös prinsettia nimellä. Ne on oikeastaan kaksi eri kasvia. 

Tämän postauksen syystähdet on Huiskulassa prinsettiana, mutta niitä voi siis näkyä myymälöissä myös syystähden nimellä. Oli nimi kumpi tahansa, niin ovat yhtä upeita.

Viime vuonna minulla oli trendikkään värinen syystähti, jonka leveämmät ylälehdet olivat oranssin punertavat. Näitä on siis erivärisiä valkoisen ja punaisen sävyissä. 

Postauksen kuvien prinsettiat on kotimaisia eli kasvatettu Turussa, Huiskulan Puutarhalla.

Syystähden ja prinsettian hoito-ohje...

Syystähti ja prinsettia viihtyy valoisalla paikalla huoneenlämmössä. Se ei pidä vedosta eikä kylmästä. Sitä ei myöskään kannata laittaa kuuman lämpöpatterin tai takkatulen lähelle.
Syystähteä kastellaan haalealla (ei kylmällä) vedellä, kun mullanpinta on kevyesti kuivahtanut. Ylimääräinen vesi kaadetaan pois suojaruukusta/aluslautaselta. Sitä lannoitetaan vasta kukinnan jälkeen, kun se aloittaa uusien lehtien kasvun.

Sain tämän hempeän suloisen prinsettian Huiskulasta ja se on heidän omaa tuotantoaan. Kiitos siitä heille!

Syysterveisin Sari

Kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi

Istutan taas kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi, tosin en ihan vielä. Päätin kirjoittaa tästä teille ikään kuin vinkiksi, sillä niiden sipulit on myynnissä nyt ja osa myy niitä jo alennuksella. Pienet sipulista kasvavat iirikset eli kurjenmiekat on niin suloisia kevätkukkia ruukuissa niin terassilla, parvekkeella kuin sisälläkin.

 

Tummakukkainen lumikurjenmiekka `Pauline´...

Tämä kuva on otettu maaliskuun alkupuoliskolla parvekkeelta, eteläisestä Suomesta. Riippuu siis kevään säistä, voiko näitä pitää jo ulkona, nimittäin kurjenmiekkojen kukat eivät kestä pakkasta. Keväällä lasitetulla terassilla ja parvekkeella lasitus usein pitää pienet yöpakkaset poissa. 

Lisää kuvia tästä Siro lumikurjenmiekka `Pauline`-postauksessa. Siellä on myös kuvat, miltä ne näyttivät joulukuun lopulla ja helmikuun alussa.

Kukkaan hyödettyjä kevätkurjenmiekkoja...

Tämä sipulikukkien kasvattaminen kukkaan kellarissa tai jääkaapissa on siis kukkaan hyötämistä. Kuvassa on kevätkurjenmiekka `Purple Hill`. Kukkaan hyötäminen on helppoa ja nämä erilaiset pienet kurjenmiekat on onnistuneet minulla aina. 

Lisää ohjeita kukkaan hyötämisestä Kukkaan hyödetyt iirikset - jääkaapin avulla -postauksessa.

Näin kukkaan hyödettynä ne kukkivat paljon aikaisemmin, mitä ulos ruukkuihin istutettuna.

Vaaleansinisiä kevätkurjenmiekkoja ruukussa...

Näitä pieniä kurjenmiekkoja on erivärisiä, myös keltaisia ja vaaleansinisiä. Suurin osa niistä, jotka itse olen hyötänyt kukkaan on Korpikangas Siemen-Fröltä. Heillä on hyvä valikoima erilaisia.

Kuvassa on kevätkurjenmiekka `Clairette`, jonka kukissa on vaalean- ja tummansinistä.

Lisää kuvia tästä Herkän kaunis kevätkurjenmiekka ruukussa -postauksessa.

Muitakin sipulikukkia voi hyötää kukkaan ruukussa...

Helppoja sipulikukkia hyötää kukkaan on ainakin monet tulppaanit, pienet narsissit, krookukset ja helmililjat. Niitäkään ei kannata istuttaa ruukkuun liian aikaisin, jotta ne eivät lähde kasvuun turhan aikaisin. 

Nimittäin niiden kukinta kestää todella pitkään ulkona, parvekkeella ja terassilla, kunhan ei ole pakkasta. Eli sen takia istutan sipulit vasta joulukuussa ja tietysti kuun mukaan. Silloin kurjenmiekat aloittavat kukkimisen yleensä maaliskuun alussa. Ne on nimittäin nopeita kasvamaan 😊

Kuvassa on kukkaan hyödetty buharantulppaani, joka on kasvitieteellinen tulppaani.

Kukkivat sipulikukat voi tietysti pitää sisällä ja nauttia niiden kauneudesta siellä, mutta huoneenlämmössä niiden kukinta kestää lyhyemmän aikaa. 

Eli jos haluat kasvattaa eli hyötää kukkaan kukkasipuleita kevääksi, niin niiden sipulit kannattaa ostaa ihan lähiaikoina, vielä kun niitä on myynnissä... pienenä vinkkinä siis 😊

Puutarhaterveisin Sari

Ekat talvisuojaukset pihan kasveille

 

Olemme viritelleet jo ensimmäiset talvisuojaukset tietyille pihan kasveille. Nimittäin peurat ja kauriit alkavat taas vierailla pihalla enemmän, etsimässä maukkaampia kasveja. Loput talvisuojaukset laitamme vasta sitten, kun puista ja pensaista on lehdet pudonneet alas. Tai jos pitkä sääennuste lupailee pysyviä pakkasia, niin sitten juuri ennen pakkasten alkamista.

Marjakuusi suojattu verkolla...

Metsäkauriit ja peurat syövät marjakuusen versoja herkästi, etenkin lehdettömään aikaan. Suojasimme tämän marjakuusen jo jokin aika sitten verkolla. Jotta verkko oli helpompi laittaa sen ympärille, marjakuusen versoja sidottiin hieman yhteen. 

Kauriit ja peurat syövät myös tuijia, mutta meillä ainakin tähän asti tuijat on saaneet olla rauhassa. Toivottavasti jatkossakin, sillä niitä emme suojanneet.

Hedelmäpuiden talvisuojaukset runkosuojilla...

Hedelmäpuille on viritelty jo ekat talvisuojaukset eli muoviset runkosuojat rungon ympärille. Nämä muoviset spiraalimaiset runkosuojat on siitä hyviä, että ne on kestäviä ja ne on helppo kietoa myös isomman puurungon ympärille. 

Runkosuoja pitäisi olla tiiviisti ihan maahan asti, jotta se suojaisi maa ja lumen välissä liikkuvilta peltomyyriltä. Ei siis näin kuten kuvassa on. Tämän päärynäpuun alaosan kuori on jo niin vanha ja uurteinen, että tuskinpa se maistuu myyrälle.

Runkosuoja siis estää tähän aikaan peuroja, kauriita ja rusakoita syömästä puun kuorta. Myöhemmin syksyllä virittelemme nuorien hedelmäpuiden ympärille korkeahkot metalliverkot suojaamaan myös puiden oksistoa. Siitä kuvia Omenapuiden talvisuojaus -postauksessa.

Viinikärhön talvisuojaus fasaanien kulkureitillä...

Ehkäpä teistä joku muistaa sen, miten fasaanit talvella katkoivat viinikärhön kaikki versot poikki, kuten aiempinakin talvina. Niillä on kulkureitti talvella keinun jalan vierestä keinun alle. Nyt sitten ekaa kertaa laitettiin köynnöksen alaosaan verkko. Saa nähdä säilyykö nyt köynnöksen versot ehjinä. Toivottavasti 😊

Viiniköynnöksen alla kasvaa harmaakäenkukkaa, josta enemmän Harmaakäenkukka näyttävä perenna -postauksessa.

Daalian versot paleltuneet ja nosto kuun mukaan...

Tältä näyttää nyt meidän vanhat oranssit daaliat. Pakkanen on jo palelluttanut niiden varret ja seuraavaksi leikataan varret pois. Aiomme nostaa ne maasta kellariin vasta ensi viikolla, jolloin kuun mukaan on siihen hyvä ajankohta. Miten kuivattelemme ja säilytämme nämä juurakot, siitä lisää Ne uskomattomat daaliat pääsi talvisäilytykseen -postauksessa.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Syksyn viimeiset hyvät Kitkemispäivät

Nyt on syksyn viimeiset hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan. Onneksi sääennuste on luvannut poutaantuvaa, sillä en yhtään tykkää kitkeä sateessa. Koska nämä ovat viimeiset hyvät päivät, ne kannattaa hyödyntää tarkasti tiettyihin kohtiin pihaa.

Kuvassa on laventelin taimi, joka on itse kylväytynyt siihen. Eli kun kitkee, niin saa olla tarkkana, ettei vahingossa kitke näitä toivottuja siemenistä levinneitä alkuja.

Laatoituksen ja hiekkapihan kitkeminen... 

Me olemme yleensä kitkeneet pihan laatoitukset syksyllä, niin ne ovat kauniin näköisiä keväälle asti. Niiden kauneus korostuu jännästi lumettomana talvena, joten siksi ne on hyvä kitkeä nyt.

Samoin hiekkapihasta ja kivituhkasta on hyvä kitkeä rikkaruohot pois näin syksyllä. Samalla saa haravoitua siitä syksyn lehdet.

Uudet istutukset kitketään kuun mukaan...

Kaikki uudet istutukset ja uudet kasviryhmät kitken aina myöhään syksyllä, siis lokakuussa. Näin rikkaruohot eivät pääse valtaamaan uutta aluetta ennen maan jäätymistä, eikä aikaisin keväällä. Ja näin kasviryhmät ovat myös paljon kauniimpia.

Nurmikon reunojen kanttaaminen...

Nurmikon reunoja olemme kantanneet jo pitkin syksyä ja nyt olisi tarkoitus kantata loputkin. Tai ainakin niin paljon, kun ehditään. Tämä kanttaaminen on siis vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet kitkettyä. Toivottavasti sää siis poutaantuu, jotta pääsisimme kanttaamaankin.

Viimeiset hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan...

Nyt alkoi siis syksyn viimeiset hyvät Kitkemispäivät, sillä seuraavat olisi vasta marraskuussa.

Hyvät Kitkemispäivät 11.-13.10.2023

Kitkemispäivät on tuttuun tapaan iltapäivän puolella, ei siis aamupäivällä. Ja näiden kuun mukaan katsottujen kitkemispäivien lisäksi kannattaa aina muistaa kitkeä rikkaruohot hyvällä kitkemistekniikalla. Siten saa rikkaruohot kevyemmällä työllä ja huomattavasti paremmin hävitettyä kohdasta. Tästä on se Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi.

Nyt on huono aika istuttamiseen kuun mukaan...

Parhaillaan on tosi huono aika istuttaa taimia, kukkasipuleita ja huonekasveja sekä tehdä siirtoistutuksia.

Sunnuntaina alkaakin sitten istutusjakso kuun mukaan eli sen pidemmälle ei enää tarvitse odottaa.

Kuun mukaan puutarhatöiden ajoittaminen on hyvin vanhaa perinnetietoa ympäri maailman. Se on yksi luonnon rytmeistä ja siksi kuuluu osana luonnonmukaista puutarhanhoitoa.

Vaikka se on niin vanhaa perinnetietoa, se pätee edelleen. Jos epäilet sitä, niin sen toimivuus on helppo todeta, kun rohkeasti lähdet kokeilemaan sitä.

Puutarhaterveisin Sari

Huonekasveille jo merileväuutetta

Huonekasveille annetaan jo merileväuutetta tavallisen lannoitteen sijasta. Itse olen kastellut merilevävedellä jo kuukauden verran niitä kasveja, jotka kasvavat vain kesällä. Nyt siirryn vähitellen siihen myös muilla kasveilla. Merilevästä on tunnetusti paljon hyötyä ruukkukasveille, etenkin talven aikana asuinhuoneiden haastavissa olosuhteissa. Itse olen käyttänyt merileväuutetta kasveilla talvikautena jo niin kauan kuin muistan.

Posliinikukille lannoite vaihtunut merilevään...

Kirjavalehtiset posliinikukat kasvattavat hitaasti uusia lehtiä ja versoja, joten niille annoin tänään merilevävettä lannoitteen sijasta. Todennäköisesti jatkan merilevällä läpi talven kevääseen asti, kunnes niissä näkyy taas uutta kasvua.

Kun katsoo tätä tänään otettua kuvaa ja helmikuulta Kirjavalehtiset posliinikukat ihastuttaa -postausta, niin näkee miten paljon tämä kirjavalehtinen isoposliinikukka onkin rehevöitynyt, suorastaan ihan huomaamatta.

Nukkumatti sai vielä lannoitetta...

Vihreälehtinen nukkumatti eli paavonnukkumatti kasvattaa parhaillaan vielä uusia lehtiä. Tänään annoin sille lannoitevettä sen takia, sillä uusi kasvu vaatii aina ravinteita. Ehkäpä seuraavina Kastelupäivinä annan sille jo merileväuutetta lannoitteen sijasta.

Nukkumatti oli tammikuussa vielä aika pystykasvuinen. Sen sijaan nyt versot ovat jo paljon pidemmät ja roikkuvat rennosti alaspäin. Kuvia siitä tammikuulta Nukkumatti perinteikäs ja helppo huonekasvi -postauksessa.

Oleanterissa viimeinen kukka...

Oleanteri viettää talven viileähkön huoneen ikkunalla ja siinä oli tänään viimeinen kukka auki. Sen kanssa vähän mietin antaisiko sille lannoitetta vai merilevää. Päädyin nyt jo merilevään, jotta se vahvistuisi kestämään talvetuspaikan hieman huonot olosuhteet.

Orkideat saa edelleen orkidealannoitetta...

Orkideat on siinä mielessä poikkeus, että hyvin harvoin annan niille merileväuutetta. Nimittäin lannoitan niitä läpi vuoden orkidealannoitteella. Yleensä omat perhosorkideani sekä puikkokämmekkäni aloittavat kukkimisen joulukuussa. Saas nähdä, käykö niin tänäkin jouluna.

Huonekasveille merileväuutetta näistä syistä...

Merilevä sisältää kasveille tärkeitä hivenravinteita sekä muita luonnollisia aineita, mitkä auttavat kasveja. Se parantaa juuriston ja lehdistön kasvua sekä auttaa kasvia kestämään paremmin talven pimeän jakson yli. Merilevä lisää myös tärkeää mullan mikrobitoimintaa. Se sopii luomuviljelyyn eli syötäville kasveille, kuten talvisäilytyksessä olevalle chilille.

Merilevävettä voi myös sumuttaa kasvien lehdille, valmisteen ohjeen mukaan. Itse olen usein pyyhkinyt huonekasvien lehdet merilevävedellä. 

Kastelupäivät kuun mukaan...

Jos et vielä huomannut facebookista tai intasta, niin nyt viikonloppuna 6.- 8.10.2023 on kasvien Kastelupäivät kuun mukaan. 

Itse kastelin jo tänään suurimman osan kasveistani. Huomiselle jäi kuitenkin vielä muutama kasvi, sillä aika loppui tänään vähän kesken. 

Kasvien kastelusta kuun mukaan ja kastelun poikkeustilanteista lisää Huonekasvien hoito kuun mukaan -verkkokurssilla. Siellä on myös viikon eri päiville osuvat tärkeimmät huonekasvien hoitotoimet, kuun mukaan. Kurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalta.

Puutarhaterveisin Sari