Vanha saksankurjenmiekka - perinnekasvi

Huomasin, että täältä blogista puuttuu ihanat kurjenmiekat, siis ne perennat. Joten tässä nyt ensimmäisenä vanhaa kantaa oleva saksankurjenmiekka. Sain siitä alun iäkkäältä naapuriltani, joka oli aikoinaan saanut sen alun sukulaisensa vanhan maatilan pihalta. Tämän kukat näyttävät hieman erilaisemmilta, mitä nykyään myytävät tarhakurjenmiekat.

Vanha sininen saksankurjenmiekka...

Tältä vanha saksankurjenmiekka näyttää auringonpaisteessa. Sen kohta on hyvin aurinkoinen puolivarjo. Naapurilla se kasvoi paahteiselle paikalla ja kukki siinä jo kesäkuun alussa, kun taas meillä tämä aloitti kukkimisen kesäkuun toisella viikolla.

Saksankurjenmiekasta (Iris germanica) on jalostettu paljon lajikkeita, joiden suomenkielinen nimi on tarhakurjenmiekka (Iris Germanica-ryhmä). Kurjenmiekkoja on siis paljon ja tarhakurjenmiekan lajikkeissa on pienen pieniä eroja, joten tämäkin kyllä voi olla jokin tarhakurjenmiekan lajike, vanha sellainen. 

Saksankurjenmiekan leveät lehdet ja nuppuvarret...

Saksan- ja tarhakurjenmiekoilla on noin noin kolme senttiä leveät lehdet ja ne kasvavat miekkamaisesti ylöspäin. Lehdistön korkeus on noin 50 cm eli ne ovat polvenkorkuisia. Tällä saksankurjenmiekalla nuput on tummat.

Siniset kukat kesäkuussa...

Kuva on otettu viime kesänä 15. kesäkuuta. Kukkien alimmat terälehdet on aika kapeat ja roikkuvat täysin alaspäin. Niiden tyvellä on valkoista "partaa", mikä on ymmärtääkseni tunnusomaista näille sekä kaikille Germanica-ryhmän kurjenmiekoille. 

Isokukallinen tarhakurjenmiekka...

Tässä on kuva ihanan värisestä tarhakurjenmiekasta, jonka alimmat terälehdet näyttävät paljon leveämmiltä. Tarhakurjenmiekoissa on paljon eri värisiä ja myös kaksivärisiä tai jopa kolmevärisiäkin.

Perennamaisia kurjenmiekkoja on myös muitakin. Lisäksi kurjenmiekkoja on sipulikasveissa eli ne kasvavat sipuleista. Tällaisia on esimerkiksi kevätkurjenmiekat, joita on helppo hyötää kukkaan kevätkukaksi, vaikka jääkaapin avulla.

Lisää postauksia perinneperennoista...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja ja varmoja, joten meidän vanhalla pihalla niitä on paljon.

• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva eli miten nämä vaaleanpunaiset maatiaisperennat on helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan.
• Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi Sen oranssit kukat ja heinämäiset lehdet ovat näyttävä lisä perennapenkkiin.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti kuuluu ns. lyhytikäisiin kasveihin ja tekee paljon siementaimia, joiden ansioista sitä on pihalla vuodesta toiseen.
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia Siniset ja sinivalkoiset ukonhatut ovat korkeita ja syötynä vaarallisen myrkyllisiä.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat alkukesän näyttäviä kukkijoita isoine kukkineen. Kukat on yleensä oranssit ja muitakin värejä löytyy.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä ja itse asiassa se leviää siemenistä kivasti myös itsekseen. Kukkien värejä on paljon.
• Ihanat sormustinkukat ovat kaksivuotisia perennoja ja myös ne kylväytyvät itse siemenistä ympärilleen. On hyvä muistaa, että syötynä ne ovat vaarallisen myrkyllisiä.
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi tuoksuu etenkin iltaisin, kun kulkee kasvin ohi. Moni hankkiikin sen juuri tuoksun takia.
• Sitkeä tarhapioni - perinnekasvi, joka kukkii aiemmin, mitä tutummat kiinanpionit. Sitä on useita lajikkeita, joilla kukat on kerrotut.

Olisi tosi ihanaa kuulla, onko teillä kellään tätä sinistä kurjenmiekkaa? Mietin tässä, että onkohan tämä vielä yleinen pihoilla?

Puutarhaterveisin Sari