Sivut

perjantai 4. elokuuta 2023

Suopayrtti vanha perinnekasvi


Suopayrtti tai oikeammin rohtosuopayrtti on vanhan ajan perinnekasvi. Huomasin, että siitä en vielä olekaan kirjoittanut tänne postausta. Suopayrtillä on monta hyvää ominaisuutta kauneuden lisäksi, joten se ehdottomasti ansaitsee oman postauksen. Se on siis kestävä ja vähään tyytyvä perenna, joka kukkii parhaillaan.

Rohtosuopayrtti kerrottuna ja yksinkertaisena...

Meidän pihalla rohtosuopayrtit ovat melkein kaikki kerrottukukkaisia ja lähes valkoisia. Sitä on myös vaaleanpunertavana sekä kukaltaan yksinkertaisena.
Sen kukissa on aivan ihana tuoksu ja välillä olen ottanutkin siitä muutaman kukkavarren sisälle maljakkoon. 


Suopayrtti on upea kuupuutarhassa...

Loppukesällä suopayrtti onkin aivan upea kasvi kuupuutarhaan, sillä se on tosi kukkarunsas. Se siis kukkii heinä-elokuussa. Toki se leviää juurilla aika voimakkaasti, joten siinä mielessä kannattaa miettiä sen kasvupaikka tarkkaan.

Rohtosuopayrtti on vanha rohdos- ja perinnekasvi...

Rohtosuopayrttiä (Saponaria officinalis) kutsuttiin ennen saippuakukaksi ja saippuayrtiksi, koska sen juurista tehtiin saippuaa. Vanhoissa rohdoskasvikirjoissa on ohjeena, että suopayrtin juuret pestään ja kuivataan auringossa tai lämpimässä paikassa. Siten se säilyy talven yli ja siitä voi keittää saippuaa.

Perinnekasvien tapaan suopayrtti on vaatimaton paikan suhteen. Se viihtyy auringosta puolivarjoon tuoreessa ja läpäisevässä maassa. Sitä ei siis tarvitse lannoittaa eikä kastella. Ainakin välillä tämän kerrottukukkaisen rohtosuopayrtin versot kaatuvat kukkien painosta, joten sitä voi joutua tukemaan. Ja se tosiaan leviää juuriversoilla, mikä on hyvä muistaa. Rohtosuopayrtti on 40-80 cm korkea, kasvupaikasta riippuen.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään tätä rohtosuopayrttiä tai sitä punertavakukkaista?



Lisää perinneperennoja eli maatiaisperennoja...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja ja varmoja, joten meidän vanhalla pihalla niitä on paljon.




Puutarhaterveisin Sari



44 kommenttia:

  1. Mie tykkään hirveästi perinneperennoista, erityisesti rohtosuopayrtistä! Olen nyt useamman vuoden yrittänyt elvyttää ja lisäillä eri perinneperennoja penkkiin, joka oli huonossa hapessa kun tänne muutimme. Rohtosuopayrttiä olen yrittänyt lisätä ottamalla latvapistokkaita. Nyt kolmen vuoden aikana vain yksi on kukkinut, olisiko siulla vinkkejä rohtosuopayrtin lisäilyyn ja kukittamiseen?

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohtosuopayrttiä on helpointa lisätä jakamalla, koska se tekee luonnostaan paljon juuriversoja. Sitä voi myös kylvää siemenistä ja ainakin Maatiainen ry:llä on ollut sen siemeniä myynnissä. Siemenet vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen eli sen voi kylvää suoraan ulos syksyllä.
      Aurinkoisella paikalla se kukkii parhaiten, toki ihan nuori taimi ei ehkä ekana vuotena vielä kuki. Toivottavasti onnistut rohtosuopayrtin lisäämisessä, sillä se tosiaankin on upea perinneperenna :)

      Poista
    2. Kiitos vinkeistä!

      Poista
    3. Minulla on melkein valkoinen , hyvätuoksuinen suopayrtti. Se on mieheni suvun vanhan maatalon perinnekasvi yli 100 vuotiaasta pihasta .

      Poista
    4. Minä asun vanhan omakotitalon paikalla ja ilokseni löytänyt saippuayrtin lisäksi vanhoja lajikkeita.

      Poista
  2. Meillä Liljarannassa on ollut aikain alusta, mummuni istuttamana. On kyllä sitkeä. Olen yrittänyt kitkeä pois, koska kasvaa vähän väärässä paikassa. Aina se sieltä nousee. No kaunis kuitenkin ja tuoksuva👌

    VastaaPoista
  3. Täältä löytyy myös rohtosuopayrtti ja on ihan lemppari. Se kukkii juuri näin loppukesällä pionien ja pensasruusujen hiivuttua jo pelkästään vihreiksi kasvustoiksi havujen rinnalle. Varsinkin elokuussa iltojen jo hämärtyessä rohtosuopayrtti hohtaa ihanan valkoisena vehreyden keskellä ja tuoksuu hyvältä. Se kasvaa täällä varsin paahteisella pihalla siperiankurjenmiekan kumppanikasvustona ja kuivuudesta huolimatta kukkii runsaasti. Sitä ei ole kasteltu juuri lainkaan. Alkukesällä latvon osan versoista. Mielestäni näin kasvusto ei ole niin herkkä kaatumaan sateessa.
    -Mummopuutarhuri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohtosuopayrtti on tosiaan aivan ihanasti tuoksuva elokuun hämärtyvissä illoissa. Ja vielä kivan helppohoitoinen kun ei kaipaa kastelua edes kuivana kesänä. Latvominen taitaa tehdä myös sen, että kukinta on pidempi, kun latvotut versot kukkivat vähän myöhemmin. Ainakin meillä näyttää käyvän niin, tosin leikkaan sitä ehkä vasta keskikesällä. Ihana kasvi joka tapauksessa :)

      Poista
  4. Meillä kasvaa myös suopayrttiä eripuolilla pihaa. Ikinä en ole sitä mitenkään hoitanut, antanut vaan sen elää omaa elämäänsä. Tykkään siitä. Tuoksu on ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää varmasti upealta kukinta-aikaan, kun sitä on monessa kohtaa :) Se on tosiaan "hoitovapaa" kasvi.

      Poista
  5. Meilläkin on seinävierellä suopayrttiä ihana kukka kasvaa vaikka yritän sitä keväällä leikata pois. Ihana tuoksu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei tosiaankaan saa leikkaamalla pois, vaan välillä se siitä oikein yltyy kasvamaan entistä enemmän. Ja kukkimaan ja tuoksumaan :)

      Poista
  6. Meillä kasvaa suopayrttiä talomme nurkalla. Olen kuullut sitä kutsuttavan myös ylioppilasneilikaksi. Se on levinnyt vähän liikaakin, mutta ei ole tullut hävitettyä sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä taitaa olla monta eri nimeä, riippuen vähän missä päin Suomea ollaan. Ihana kasvi :) Se on tosiaan kova leviämään, sopivalla paikalla siitä ei onneksi ole haittaa.

      Poista
  7. Suopayrtti on todellakin vanha perinnekasveja. Laitoin sitä kasvamaan omaankin puutarhaan mummolani muistoksi. Siellä sitä kasvoi mummon pihalla. Täytyypä kokeilla ensi vuonna tuota latvoista, jos se estäisi kaatumisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullapa on ihana muisto mummolastasi :) Ennen rohtosuopayrttiä taisi kasvaa vähän jokaisen talon pihassa enemmän tai vähemmän. Kerrothan sitten, auttoiko latvominen versojen kaatuiluun. Olisi kiva kuulla, huomasitko eron :)

      Poista
  8. Karjalan Kannaksella Metsäpirtissä suopayrttiä kutsuttiin anoppini kertoman mukaan Elokuun ruusuksi. Loistava nimi tuoksuvalle valkokukalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hieno ja kuvaava nimi suopayrtille ja todennäköisesti silloin kyseessä oli juuri tämä yleisin kerrottukukkainen rohtosuopayrtti. Sen kukka on kyllä tosi hieno, kuin tuoksuva ruusu.

      Poista
  9. Pihaltani löytyy kyllä ja kasvaa vaikka olin mielestäni kaivanut kaikki pois. Sitkeä, joka paikan valtaava kaunis kukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan sitkeä kasvi ja hyvässä multamaassa se leviää enemmän, mitä karummassa maassa. Onneksi sitä on helppo kitkeä, kun tekee sen kuun mukaan hyvinä Kitkemispäivinä. Meilläkin se yrittää levitä syysleimujen sekaan, mutta poistan aina sen sieltä.

      Poista

  10. Minulla puutarhassa myös tätä ihana tuoksuista kukkaa. Mummini perintöä ja kaunis vaalea, runsaskukkainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kukkii takuuvarmasti joka kesä, oli kesä sitten kuiva tai sateinen. Siis aivan ihana perinnekasvi ja sinun suopayrtissäsi on vielä lisänä tunnearvoa ja muistoja Mummistasi :)

      Poista
  11. Tämä yrtti on ollut meidän pihalla aina ja on edelleen kaunis ja hyvän tuoksuinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin sitkeä ja vähään tyytyvä sekä varma kukkija vuodesta toiseen :)

      Poista
  12. Meillä on, sain anopiltani vuosikymmeniä sitten. Takapihan ilo - tykkään kovasti. Leviäähän se mutta saa kurissapidetty pienellä vaivalla kun säännöllisesti kitkerä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suopayrtti on kyllä kaunis perenna. Kukkii takuuvarmasti ja niin ihanasti tuoksuvin kukin. Olen samaa mieltä, se on helppo kitkeä :)

      Poista
  13. Minun isolla pihallani kasvaa paljon! Valkovuokoista ruusujen ja liljojen kautta komeisiin kuunliljoihin ja maksaruohoihin. Jutussasi mainitut kaikki löytyy pihaltani, paitsi illakko ja unikko. Noin 200 erilaista laskin toissa syksynä ihan paperille kirjoitettuna😁 jaloruusuja on 5 eri lajiketta, pensasruusut erikseen. Mökillä, joka mieheni synnyinpaikka, myös paljon luonnonniittyjä. Sieltä taistelin pois elämänlangan muutama vuosi sitten. 50 vuotta olen pelannut kukkien kanssa, siihen mahtuu aika monenlaista kasvia🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullapa on paljon ihania kasveja! Ja rutkasti kokemusta kasveista ja puutarhanhoidosta. Mahtavaa, että pihallasi on rohtosuopayrttiä myös paljon, sillä se on hieno perinnekasvi, jota toivoisi käytettävän enemmänkin pihoilla :)

      Poista
  14. Löytyy suopayrttiä myös Torniossa vanhassa pihapiirissä, tarkoitus saada kasvua lisää kunhan saan penkkiin siirrettyä seinän vierustoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sielläkin suunnalla on suopayrttiä :) Se varmasti lähtee rehevämpään kasvuun, kun pääsee paremmalle paikalle.

      Poista
  15. Meillä löytyy vanhan maatalon pihapiiristä. Kova leviämään ja helppo siirtää uusia alkuja, kunhan alussa kastelee, jos paahteinen paikka. Juuret menee osin syvälle eli paikka kannattaa harkita. Kun pääkukka kukkinut, olen leikannut pois. Tekee alemmaksi uusia ja kaunis pidempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tosiaan leviää juuriversoista eli sen paikka on hyvä harkita tarkkaan. Tuo lakastuneen pääkukan leikkaaminen kuulostaa loistavalta idealta. Kiitos vinkistä! Sitä aion kokeilla heti itsekin :)

      Poista
    2. Hei. Minulla on tuo vaaleanpunainen, hyvän tuoksuinen ja kerrottu. Olen täällä Merikarvian suunnalla Terveisin Anne

      Poista
  16. Ylioppilasneilikaksi tituleerattiin ennen Rohtosuopayrttiä. Näyttää mahdottomalta hävittää. Leviää kuin rutto. Entiset talon omistajat töksineet erilaisia juurakoita sinne ja tänne. Olisi kaunis jossain kiveyksin aidatussa penkeissä josta ei leviäisi minnekkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain suunnalla sitä tosiaan kutsuttiin ylioppilasneilikaksi :)
      Näyttää riippuvan paljon paikasta, lähteekö rohtosuopayrtti leviämään voimakkaasti vai ei. Nurmikkoa vasten se on helppo siinä mielessä, että ruohonleikkuri leikkaa nurmikolle levinneet ja ei siten päästä aluetta leviämään liian isoksi, jos niin ei halua käyvän.

      Poista
  17. Yli 30 v. sitten siirsin suopayrtin pois seinustalta ojan ja nurmikon reunaan, jossa se on saanut rauhassa kasvaa. Nurmikolta ajellaan leikkurilla, jottei se leviä. Seinustalle perustin uuden kukkamaan, mutta joka vuosi sieltä nousi suopayrttiä. Taas on seinustallakin valkoinen, tuoksuva kukkamaa, totesin turhaksi istuttaa siihen muuta. Suopayrtti oli juurtunut niin syvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosiaan sitkeä perinnekasvi :) Jos sen haluaa pois jostain kohtaa, niin juuret pitää kaivaa aika laajalta alueelta ja mielellään kuun mukaan.
      Se on kyllä upea kukkiessaan ja tuoksuu niin ihanalle, on siis erittäin hyvä perenna nykypihoillekin.

      Poista
  18. Suopayrtti kukki tänä vuonna upeasti, nyt vain varret enää syyspuvussa. Mutta tässä kuvassa oleva valkoinen kukka (ei hortensia) jota voi hyvin kuivattaa, mutta mikähän on kukka nimeltään. Kukka on hyvä hyppimään kukkapenkin ulkopuolelle. Tietäisikö joku mikä on kukan nimi?
    Tietoa kaipaava Pike

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäköhän kuvaa tarkoitat? Tämän postauksen kuvissa on rohtosuopayrttiä.

      Poista
  19. Minun edesmennyt anoppini kutsui sitä ylioppilaskukaksi. Vuosi jälkeenpäin kuulin, että se onkin suopayrtti 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä tuntuu olevan tosi monta nimeä :) Vähän riippuu paikkakunnasta, millä nimellä se tunnetaan. Sen virallinen nimi on tosiaan rohtosuopayrtti, sillä on olemassa myös paljon matalampi kivikkosuopayrtti.

      Poista
  20. Meidän maatilan navetan edustaa,kaunistaa suopayrtti,syysasteri kukkapenkki. Kukka on mummon istuttama, tosiaankin kukkii ilman lannoituksia, kukinnat on raskaita siksi kai olen tukenut kukkavarret.kokeilin toissa vuonna,että vein keväällä ed.kesän nuutuuneet kukkavarret maakellarin katolle,tänä kesänä yllätys oli kiva kun huomasin siementen lähteneen kasvuun ja kukkivat noin pian.

    VastaaPoista
  21. Hei! Täällä Kuhmossa meillä kasvaa rohtosuopayrttiä vanhan rintamamiestalon kivijalan juurella aikaisempien asukkaiden istuttamana. Kukinto on mielestäni hennon vaaleanpunainen, yksinkertainen ja tuoksuton. Tosi harmi, ettei se ole tuoksuvaa lajiketta.

    VastaaPoista