Sivut

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Sormustinkukat yllättivät taas

Jälleen nämä ihanat sormustinkukat yllättivät. Alkukesällä niitä tuskin huomaa, mutta kun niiden kukat avautuvat, ne ovat heti pihan kukkien kuningattaria. Ne ovat jotenkin niin ylväitä ja korkeina kiinnittävät huomioin. Ja joka kesä ne kasvavat hieman eri paikoissa ja juuri siksi ne tuovat pihalle jännää yllätystä.

 Ennenkin pionien seassa on ollut sormustinkukkia, tänä vuonna vähemmän.

Kasvimaalle, uuden daalian viereen, lähti kasvamaan yksi sormustinkukka Ja eihän sitä raaskinut kitkeä pois. Nyt se kukkii hauskasti monihaaraisena. Daalia näyttää kyllä siltä, ihan kuin sitä vähän ahdistaisi 😄

Tämän kesän komeimmat sormustinkukat ovat sen upeasti kukkineen puupionin edessä. Ehkäpä ne luovat pionille vähän varjoa, kun on ollut niin kuumia ja aurinkoisia päiviä. Tai ainakin niin selitän itselleni, ja jätän sormustinkukat paikalleen. 
Nyt kaikki meidän pihalla olevat sormustinkukat ovat vaaleanpunaisia eli niitä muita värejä täytyykin muistaa kylvää taas.

Lisää eri värisistä sormustinkukista ja niiden hoidosta Ihanat sormustinkukat -postauksessa.
Sormustinkukka (Digitalis) on syötynä vaarallisen myrkyllinen, mikä kannattaa pitää mielessä. Todella myrkylliset kasvit -postauksessa on lisää näitä myrkyllisiä puutarhakasveja kuvina.
Sormustinkukka on kaksivuotinen perinneperenna.

Myskimalva toinen yllättäjä...

Aiemmin vaaleanpunaista myskimalvaa on ollut meillä yhdessä kukkapenkissä. Tänä vuonna sitä onkin vain niityllä. Sekin on yllättäjäkasvi, sillä se leviää siemenistä ja yksittäinen taimi voi olla lyhytikäinen. Eli keväällä ei yhtään tiedä, paljonko myskimalvaa kukkii kesällä 😊
Myös myskimalva on perinnekasvi.

Muita vaaleanpunakukkaisia perinnekasveja on ruusumalva ja harmaamalvikki. Näistä kolmesta kuvat ja tunnusmerkit Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva -postauksessa.

Blogijuttuja perinnekasveista...


Kesäterkuin Sari


Ps. täällä odotellaan edelleen sateita, sillä viime yön sade ei riitä vielä, koska maa on niin kuivaa... siis peukut pystyyn 😊


8 kommenttia:

  1. Sormustinkukka on yksi viehättävimpiä kukkia ikinä. Se on itsetietoinen ja päättää itse, missä näyttää paehaimmalta. Monet taiteilijapihat ja cottage garden -tyyppiset pihat antavat niiden kukkia, missä haluavat. Niin teen minäkin. Viime vuonna niitä oli enemmän kuin ikinä, tänä vuonna vähemmän, mutta onneksi niitä kuitenkin on. Yksi kasvaa Wim's Redissä kiinni, toinen karviaispuskassa ja muut parisenymmentä missä sattuu. Viime vuonna oli yksi suuri yhtenäinen ryhmä, nyt ei ole niin. Taidan ostaa siemeniä ja istuttaa niitä sinne sun tänne, jos sillä varmistaisi näiden kaunotarten jatkon.

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitat kyllä niin kauniisti ja osuvasti niistä :) Meilläkin tänä vuonna on niitä selvästi vähemmän kuin edellisinä. Ja valkoisia ei näytä olevan lainkaan.
      Samaa tässä suunnittelin ja nyt jo vähän mietin, mihin niiden siemeniä kannattaisi kylvää. Voisi taas kokeeksi ostaa jotain erilaisempaakin lajiketta :)

      Poista
  2. Pidän kovasti sormustinkukasta, pihalla kasvaa sitä aina jossakin kohtaa. Se yllättää aina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sormustinkukka onkin yksi pihan parhaista yllättäjistä. Ja aina se valitsee itse paikkansa, jota se sitten kaunistaa entisestään :)

      Poista
  3. Sormustinkukka saa meilläkin kasvaa melkein missä tahansa, niin ihana se on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin. Se kun on paikallaan vain pari vuotta, niin eihän sitä henno hävittää. Toki välillä on pakko siirtää :)

      Poista
  4. Kahtena edellisenä kesänä sormustinkukkia oli runsaasti. Nyt vähemmän. Minusta se on ihana puutarhan hippi, jonka kekseliäisyys kasvupaikkojen suhteen on ehtymätön. Enpä raaskinut kitkeä keskelle kasvimaan käytävää ilmestynyttä sormustinkukkaa. Portailta sen sijaan oli pakko ottaa pois, kun haittasi jo kulkemista.
    Kuten sanoit, myskimalva kukkii tänä kesänä valtavasti. Yllättäen löysin vadelmapensaideni keskeltä kaksi valkoista myskimalvaa. Siirsin ne onnistuneesti kukkapenkkii. Sade on auttanut juurtumisessa, joten toivottavasti saan tulevinakin kesinä ihailla niitä uusilla kasvupaikoillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhan hippi... tuo täytyy kyllä muistaa :) Ihanasti sanottu!
      Ehkäpä viime kesän kuivuus on jotenkin auttanut myskimalvoja, nehän eivät kestä talvikosteuttakaan. Olisiko myös siemensato ollut runsasta lämmön ja auringon ansioista. Ihania ovat nyt joka tapauksessa. Pidetään peukkuja, että valkoiset myskimalvasi viihtyvät uusilla paikoillaan ja tuottavat paljon uusia taimia!

      Poista