Sivut

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Kesäkukat kukkii pihalla vieläkin

Kesäkukat kukkii pihalla vieläkin niin komeasti. Osuvasti tämä ruusuliisa eli kerrottu ahkeraliisa oli isoilla nupuilla alkuviikosta, kun oli rankkasade. Nyt muutamat aurinkoiset päivät on saaneet nuput avautumaan. Ei uskoisi, että maanantaina satoi tosi rankasti. Muutenkin kesäkukat kukkivat nyt osin paremmin, mitä kesän kuumimpaan hellejakson aikaan. 

Vanhat verenpisarat rakastavat viileää alkusyksyä...

Meillä on joka vuosi nämä 11 vuotta vanhat verenpisarat kauneimmillaan vasta elo-syyskuun vaihteessa. Ehkäpä siksi, että piha on hellekesänä tosi kuuma. Verenpisarat tunnetusti viihtyvät vähän viileämmässä paikassa.

Tähän ruukkuun on alun perin istutettu verenpisaran kolme erilaista lajiketta. Rehevin on tämä kukassa oleva valkopunakukkainen `Swingtime`lajike. Näitä ruukkuja on siis kaksi ja tässä toinen niistä. Kuvan yläkulmassa pilkistää ruusuliisat altakastelulaatikossaan.


Tällä verenpisaralla on muhkean isot kukat. Kun sen kukkia aukeaa vielä lisää, se on tosi komea. Siis mikäli ei tule yöpakkasia ennen sitä.

Myyrän syömät daaliat kukkivat upeimmillaan...

Tätä riviä kun katselee, niin ei kyllä uskoisi, että näiden juurakot olivat keväällä tosi surkean näköisiä. Syksyllä myyrä oli käynyt syömässä niiden juurakoita niin pahasti, että niihin jäi vain yksi tai pari ehjää juuripuikulaa. Keväällä ne istutettiin yhteen riviin... ja nyt ne kukkivat näin upeasti 😍

Yleensä meillä yöpakkaset mustuttavat daalian versot vasta lokakuussa, vähän vuodesta riippuen. Näiden daalioiden mukulat säilytetään talvet kellarissa, kalkitsemattoman ja lannoittamattoman turpeen seassa. 

Herkkä amppelisoilikki testissä ulkona...

Viime kesänä minulla oli amppelisoilikki parvekkeella ja se oli todella kaunis. Säilytin sen talven viileän huoneen ikkunalla ja siitä kasvoi hyvin leveä ja kukkarunsas.
Tänä kesänä kokeilin amppelisoilikkia ulkona ja se näyttää kestävän hyvin sadetta. Ja kukkii edelleen runsaasti. Kuvassa se näyttää hassusti toispuoleiselta, tuuli nimittäin käänsi amppelin juuri kun kuvasin sitä. 

Siemenestä kylväytynyt jättiverbena sekä ihanat kehäkukat...

Joku kyseli, ehtiikö siemenistä kylväytyneet jättiverbenat kukkaan sinä vuotena. Tästä kuvasta näkyy, että hyvin ehtii. Jättiverbena on siis kuvan harvakasvuinen ja lilakukkainen kesäkukka, joka ei talvehdi meillä Suomessa. Sen sijaan se tekee siemeniä, jotka putoavat maahan ja lähtevät keväällä kasvuun, kuten tuossa kohtaa on käynyt. 
Meillä on viimeksi ollut jättiverbenaa tässä ehkä pari vuotta sitten, ei siis viime vuonna. Osoittaa taas sen, että siemenet säilyvät maassa pitkään itämiskykyisinä. Sen siemenet vaativat kylmäkäsittelyn, mistä enemmän Jättiverbena kylvetty -postauksessa.

Yksi helpoimmista ja pisimpään kukkivista kylvökukista on kehäkukka. Tämä keltainen kehäkukka on minun suuri suosikkini! Aurinkoisena päivänä sen kukat ovat auki ja pilvisenä ne menevät hieman suppuun.

Leijonankita kukkii viimeisenä syksyllä...

Nämä vaaleat tuoksuvat leijonankidat olivat kesäkuussa lohtukukkana työhuoneella ja sen jälkeen ne istutettiin perennapenkkiin. Paikka on hieman liian varjoinen sille, jotta se jaksaisi kukkia runsaasti. Siihen on tulossa vielä paljon nuppuja eli kukintaa riittää talven tuloon asti, toivottavasti.
Myös niiden punaisten leijonankitojen kukintaa saa ihailla vielä pitkään.

Pelargonitkin kukkivat vielä, vaikka maanantain yllättävä rankkasade hakkasi niiden kukkia aika lailla. Nuppuja niissä on paljon, joten tulevat aurinkoiset päivät lisäävät kyllä kukkien määrää.
Sääennuste lupaa vasta ensi viikolle pientä sadetta, joten vielä ei siirretä pelakuuruukkuja katoksen suojaan.

Tämä on tällaista tyypillistä syyskuun pohdintaa eli siirtäkö ruukut jo suojaan katokseen vai antaako niiden olla täydessä auringossa... ja toivoa, ettei tule sadekuuroja.

Mukavaa viikon jatkoa!

Puutarhaterkuin Sari


6 kommenttia:

  1. Ruusuliisa on ilmeisesti hyvin kestävä ulkokukka. Kestää vähän sadettakin. Vein niitä haudoille ja hyvin ovat pärjänneet siellä. Juuri saman värisiä kuin nuo kuvassa olevat sekä valkoisia pieniä "jääkukkia", onko ne jotain pikkupelargoneja vai mikä niiden oikea nimi on. Sellaiset joiden lehdet ovat vähän kuin jäässä. Nekin jaksaa hyvin kukkia koko kesän, eivätkä kasva turhaan pituutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusuliisa viihtyy hyvin ulkona, paitsi ehkä sateisena kesänä. Jos sataa jatkuvasti ja rankasti, sen kukat menevät pilalle heti kun aukeavat. Ja kun tulee poutajakso ja aurinko paistaa, nuput aukeavat ja se jatkaa kukkimista :)
      Nyt en millään keksi, mikä "jääkukka" voisi olla. Kesäkukkia on nykyään niin paljon kaikkine lajikkeineen. Se on tietysti kiva asia.

      Poista
  2. Meillä kukkii vielä kaikki kesäkukat,pikkupetuniaa kolmea erilaista,petunia,pelargonia,verbena,ahkeraliisa,krassit,tämän kesän suurimmat selviytyjät eli samettikukat ja toinen lumihiutale jatkoi vielä kukkimista.Myös kelloköynnös tekee vielä nuppuja.Melkein kaikki kesäkukkani menivät heinäkuussa kahden poissaoloviikkoni aikana huonoon kuntoon,vaikka kastelija niille olikin,rakkaus jäi varmaan puuttumaan ;).Ihmeesti siitä ovat piristyneet ja alkaneet uuden kukinnan.Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkukat ovat yllättävän sitkeitä :) Toipuvat kyllä kuuman hellejakson jälkeen ja lomakastelijan jäljiltä takaisin loistoonsa. Usein juuri näin syyskuun alussa ne ovat kaikkein muhkeimmillaan ja komeimmillaan. Ellei sitten yöpakkanen ole jo vieraillut.
      Jännästi tänä kesänä meillä huonoiten voi samettikukat. Siruetanat ja tavalliset etanat söivät ne tosi pahasti. Onneksi on niin paljon muita kukkia, että se ei harmita enää. Mukavaa loppuviikkoa sinullekin!

      Poista
  3. Aivan upeat leijonankidat! Kaunis väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Itsekin ihastuin niiden väriin silloin keväällä, vaikkakin niiden värit olivat vahvempia. Näin varjoisemmassa paikassa väritys on entistä vaaleampi. Suorastaan herkän vaalea.

      Poista