Viinikärhö keinuun ohjattuna...
Tämän viinikärhön kasvutapa on siro ja kevyt, joten sen uskalsi hyvin ohjata keinuun kasvamaan. Siitä ei tule liian voimakaskasvuista, mikä haittaisi keinumista. Toki vanhemmiten se on yhä isompi, mutta sitä voi silloin leikata, jos se kasvaa liian isoksi.
Viinikärhön versot ovat siis ohjattu keinun runkoa pitkin kasvamaan keinun yläosaan. Pihasuunnittelussa voikin käyttää köynnöksille muitakin tukirakennelmia, kuin vain tuttuja köynnössäleikköjä. Toki kannattaa suunnitella aina köynnökset paikan mukaan, sillä osa kasvaa todella isokokoisiksi ja osa vaatii tietynlaiset olosuhteet. Osa myös vaatii paljon hoitoa.
Viinikärhön kukkia pään yläpuolella...
On aivan sykähdyttävän ihanaa istuskella keinussa ja ihailla pään yläpuolella kukkivia viinikärhön versoja. Tämä näkymä kuuluu niihin kesän tunnelmallisimpiin hetkiin.
Sirot pienet nuput ja kellomaiset kukat...
Viinikärhön nuput ovat kuin pienet vesipisarat, ja niin herkän kauniit. Nuppujen ja kukkien pitkät varret tuovat köynnökseen keveyttä. Viinikärhön kukat ovat kellomaiset ja kuulemma sopivat mitä parhaiten keijupuutarhaan 😊
Viinikärhö kukkii siis heinä-syyskuussa.
Fasaanien talvinen kulkureitti...
Meidän puutarhassa on fasaaneja ympäri vuoden ja ne ovat usein keinun alla talvisin. Jostain kumman syystä, ne kulkevat keinun alle juuri tästä viinikärhön versojen kohdasta. Sen takia aiempina vuosina kärhön versot menivät poikki alhaalta joka talvi. Nyt viime vuosina olemme laittaneet versojen alaosaan suojaksi verkon ja versot ovat säilyneet ehjinä.
Viinikärhön hoito-ohje...
Viinikärhö (Clematis viticella) viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla paikalla. Maan on hyvä olla tuoretta ja ravinteikasta.
Meillä on kahtena viime kesänä ollut kahden kuukauden pituiset sateettomat jaksot ja emme ole silloin kastelleet tätä. Se on kestänyt hyvin kuivat jaksot, sillä olemme lisänneet multaan biohiiltä hieman. Jos olisimme kastelleet sitä, niin sen kasvu olisi rehevämpää.
Jos on tarvetta leikata tätä viinikärhöä, niin se kestää sen hyvin. Kestihän se senkin, että fasaanit katkoivat sen oksat joka talvi ja silti se kukki kesällä. Tosin versot olivat silloin matalammat.
Viinikärhö menestyy kasvuvyöhykkeillä I-IV(V).
Sen sijaan jalostetut lajikkeet eli tarhaviinikärhöt ovat talvenarempia lajikkeesta riippuen. Niillä on myös isommat kukat ja osalla kukkien malli muistuttaa tuttuja isokukallisia loisto- eli jalokärhöjä.
Isokukalliset loistokärhöt patiokärhöinä...
Ehkä muistatkin ne meidän patiokärhöt aiemmilta kesiltä. Ne kasvavat isoissa ruukuissa, jotka siirrämme aina myöhään syksyllä kellariin talvisäilöön. Keväällä siirrämme ne sitten taas ulos. Näitäkin hoidamme tietysti kuun mukaan ajoittamalla kaikki hoitotoimet eli kaikki istuttamiset, leikkaamiset, lannoitukset, kastelut jne..
- Vanha kärhö kukkii ruukussa eli se tummanpunakukkainen loistokärhö. Sen kanssa samassa ruukussa kasvaa kolmiokäenkaalit.
- Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun -postauksessa on kuvia siitä meidän toisesta loistokärhöstä. Sen kukat ovat kauniin vaaleansiniset. Se pitääkin muistaa istuttaa keväällä isompaan ruukkuun.
Oi miten kaunis tuo onkaan! Melkein näen sen jo Keijujen puutarhassa pienten kissankellojen ja vanamojen kera. Laitanpa sen heti ostoslistalleni 😃
VastaaPoistaEikös olekin aivan ihana! Tämän herkkä värisävykin sopii loistavasti keijupuutarhaan, ja niiden kissankellojen ja vanamojen kukkien värimaailmaan :)
PoistaKatselin viimekesän kuvia ja minulla on myös tuo kärhö. Aivan ihana keveys. Ostaessa myyjä kertoi sen olevan luonnonlaji. Minulla se kasvaa tarhaviinikärhö purpurea plena Elegansin kanssa terassin yhteydessä. Terassi ei ole katettu tila ja sijaitsee talon takaosassa erillisenä kukkapenkkien ympäröimänä. Lisäksi rauhallisuutta luo valoisa metsä alue joka ei ole liian lähellä.
VastaaPoistaKuulostaa aivan sykähdyttävän tunnelmalliselta terassilta, kukkien keskellä :)
PoistaTämä viinikärhö on tosiaan jalostamaton luonnonlaji. Sen sirous tulee varmasti hyvin esiin isompikukkaisen tarhaviinikärhön kanssa. Ja niiden kukkien väritkin sopivat hienosti yhteen, siis loistava pari.
Haluaisin kasvattaa valkoista ja tummanpunaista lupiinia. Ovatko kaikki lupiinit vieraslajeja? Selkeää vastausta en ole saanut. Myynnissä on kuitenkin siemeniä ja pistokkaita.
VastaaPoistaHaitallisia vieraslajeja on vain meillä harvinainen alaskanlupiini ja tuttu komealupiini. Niitä ei saa olla edes myynnissä.
PoistaSen sijaan ne pitkälle jalostetut lajikkeet eivät ole vieraslajeja. Ne eivät lisäännyt niin voimakkaasti ja ovat usein lyhytikäisiä. Tummanpunakukallinen on selvä jalostettu lajike ja toki valkoisiakin on.