Kaikenlaiset pölyttäjät ovat tärkeitä puutarhurin apulaisia, kuten kuvan kimalaiset. Ilman niitä ei hedelmäpuiden kukat pölyty eikä puihin tule hedelmiä. Jo siksi puutarhurit pitävät huolta pölyttäjistä ja varmistavat, että ne viihtyvät pihalla. Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.
Mehiläispesillä suurempi sato...
Kaikki hedelmäpuut, myös itsepölytteiset, tarvitsevat pölyttäjiä pölyttämään kukat. Samoin marjapensaat, pensasmustikat, mansikat, vadelmat ja monet muut tekevät satoa vain pölyttyneistä kukista. Pölytys on siis hyvin oleellinen asia.Siksi monet ammattiviljelijät ostavat mehiläistarhureilta pölytyspalvelua eli "vuokraavat mehiläispesiä" hedelmä- ja marjatarhaansa. Meidän pihalla on välillä todella paljon mehiläisiä, melkeinpä laumana, tietyissä kukissa. Todennäköisesti lähialueella on jollain mehiläispesiä.
Kuvassa päärynän alkuja.
Paljon kukkia pölyttäjille...
Kotikonsti lisätä pölyttäjiä omalle pihalle, on pitää pihalla pölyttäjille mieluisia kukkia aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Meidän piha on tosi kukkarunsas ja lähes kaikki kukat ovat pölyttäjille mieleen. Eli vältetään niitä kukkia, joista ei ole iloa pörriäisille 😉
Tämän pionin kukissa on aina näitä erilaisia hyönteisiä. Kuvassa ei ole ampiainen vaan joku muu surisija. Yleensäkin ampiaiset eivät ole kiinnostuneita kukista, vaan marjoista ja hedelmistä sekä juomista.
Pölyttäjille hyviä kukkia...
- yksinkertaiskukkaiset daaliat, joita meillä on ne vanhat oranssit ja nyt kylvin siemenistä uusia erivärisiä
- talvenarka Buddleja eli syyssyrikkä on ehkä se paras perhoskasvi, joita meillä on kaksi isoa
- helppo ja kuivuuttakin kestävä loppukesällä kukkiva perenna, punatähkä on myös loistava perhoskasvi
- on myös parhaat kesäkukat perhosille eli terassille ja parvekkeelle voi valita pölyttäjille mieluisia kasveja
- kukkanurmikko aloittaa kukkimisen jo maalis-huhtikuussa, täällä etelässä
Kukkanurmikko on siitä hyvä, että sillä saadaan pihalle paljon kukkivaa pinta-alaa. Mitä enemmän kukkia, sitä enemmän pölyttäjiä. Pieni pölyttäjäpenkki ei riitä, vaikkakin se on parempi kuin ei mitään. Kukkia pitää olla paljon ja isona alueena.
Kukkanurmikosta olen kirjoittanut tänne blogiin jo monta postausta. Tein siitä myös Kaunis satumainen kukkanurmikko -verkkokurssin, jotta osaa tehdä kukkanurmikon oikein ja myös hoitaa sitä oikein. Itse asiassa se on tosi helppohoitoinen, mutta kukat saa häviämään väärällä hoidolla.
Pölyttäjien pesäpaikkoja, rakoja ja koloja...
Pölyttäjät tarvitsevat myös talvehtimis- ja pesäapaikkoja. Hyönteishotellit on hyviä, samoin seinälautojen raot ja kolot. Jopa lahoavat kannot voi kelvata osalle. Meillä onkin vielä pari vanhaa kantoa pensasryhmän reunalla, ja näin kerran kun kannon koloon meni kimalainen eli se pullea pörriäinen. Se kanto on nyt suojeltuna 😊
Vastuullista tuholaistorjuntaa...
Jos eteen tulee tilanne, että iso tuhohyönteislauma on syömässä totaalisesti tärkeän kasvin, ei auta muu kuin tehdä vastuullinen tuholaistorjunta eli "myrkytys". Hyvä aine on luonnonpyretriini, koska sen teho kestää vain hetken. Se on myös hyväksytty luonnonmukaiseen viljelyyn.
Ohjeet tulee lukea pakkauksesta ensin. Vastuullisesti ruiskutus/sumutus tehdään myöhään illalla, jolloin pölyttäjiä ei enää ole liikkeellä. Ja torjunta-aineella käsitellään vain tuhohyönteiset eli tarkasti kohdennetaan aine. Kukkia ja kukkivaa kasvia kannattaa välttää ruiskuttamasta.
Näin minimoidaan muiden hyönteisten kärsiminen.
Kuvassa ruusupistiäisen toukkia, joita näkee pitkälle jalostetuissa ryhmäruusuissa. Ne on niin isoja, että ne voisi noukkia pois.
Sen sijaan esimerkiksi kaalin tuholaisia voi joutua torjumaan, jotta kaalisatoa ei menetä. Tai kasvihuoneessa kasveihin voi tulla laumoittain ansarijauhiaisia tai vihannespunkkia, mitkä tuhoavat kasvit totaalisesti.
Sen sijaan pienet kirvalaumat eivät haittaa kasveja eikä perhosen toukatkaan.
Siis tuholaistorjuntaa kannattaa tehdä vain, jos tuhohyönteisistä on iso haitta, kuten sadon menetys. Näin minimoi muiden ja etenkin pölyttäjien vioittumisen.
Aikaisemmat kirjoitukseni omavaraisuudesta kotipihalla löytyvät omavaraisuus -tunnisteen takaa.
#suuntanaomavaraisuus - yhteispostaussarja
Tätä #suuntanaomavaraisuus -yhteispostaussarjaa luotsaavat Tsajut ja Korkeala -blogin kirjoittajat. Tällä kertaa yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...
Kasvuvyöhyke I
Laura eli Javis Jovela
Kasvuvyöhyke II
Sarin puutarhat
Luomulaakso
Oma tupa, tontti ja lupa
Kasvuvyöhyke III
Tsajut
Metsäläisten elämää
Luontoanne Lifestyle
Caramellia
Avaa silmäsi ja hengitä
Koivun juurella
Rakkautta ja maanantimia
Pienenpieni farmi
Ku Ite tekee
Villa Kotiranta
Kasvuvyöhyke IV
Puutarhahetki
Korkeala
Vyöhyke V
Norja
Kalastaja kuivalla maalla Upeaa alkanutta viikkoa!
Puutarhaterkuin Sari
Ihana tuo suojeltu kanto! Meillä täällä on myös paljon pölyttäjiä ja kerran oli oikein kunnon lauma kerralla, kun jonkun paikallisen hunajafarmarin lauma karkasi meille. Se oli näky se! Meillä pölyttäjät ovat erityisen ihastuneita iisoppiin ja kukkiviin minttuihin. Osa mintuista jätetään aina keräämättä ja varsinkin syksyllä, kun muu puutarha ei enää tarjoile ruokaa, minttujen kukinnat on ihan täynnä viimeisiä pörriäisiä ja perhosia <3
VastaaPoistaMehiläisparvi on kyllä huikea näky! Kerran yhdellä pikkutiellä eteen tuli iso parvi pörriäisiä. Ne oli todennäköisesti mehiläisiä... ja onneksi oltiin autossa ;)
PoistaMonet yrttien kukat oikein keräävät pölyttäjiä. Kuulostaa tosi ihanalta, että jätätte osan mintuista pölyttäjille. Meillä on syyskukkijoita paljon, ja viimeisiä taitaa olla asterit ja piiskut, ja tietysti komeamaksaruohot. Täytyykin syksyllä muistaa tarkkailla, missä on eniten pörriäisiä :)
Kaalikoin kanssa tiedän joutuvani painimaan. Samoin kun sepäntoukkien. Näitä varten on jo sotasuunnitelma valmiina ja vastoin ohjeita en aio käyttää samoja myrkkyjä kuin muut viljelijät.
VastaaPoistaMeidän pihalle olen suunnitelut pariinkin paikkaan kukkia. En itse ole niin kukkaihminen mutta eiköhän sellainen miustakin kuoriudu.
Ennakointi onkin tärkeää puutarhapuuhissa, etenkin luomu puutarhanhoidossa. Ei tule yllätyksiä ja on valmistautunut "torjuntaan".
PoistaSitä kummasti alkaa tulla kukkaihmiseksi, kun pääsee seuraamaan erilaisia pörriäisiä ja perhosia kukissa. Se on tosi kiehtovaa :)
Syyssyrikkä on hankintalistalla! Mutta joudun varmaan talvettamaan sen kellarissa. Voipi olla, että se ei täällä III-IV rajoilla maassa talvehdi!
VastaaPoistaSyyssyrikkä on tosiaan upea kukkiessaan. Kannattaa varmaan talvettaa se kellarissa varmuuden vuoksi. Vaikka meidän piha on II-vyöhykkeellä, niin vanhat syrikät viettävät talven aina kellarissa. Ja nyt ne on jo istutettu pihalle.
PoistaNiittyhumala <3 Yksi parhaita kasveja, huikaisevan hieno jos pääsee kunnolla levittäytymään ja kukkii violettina mattona. Olen paikoittain kitkenyt heiniä irti niittyhumalan ympäriltä, että olisi paremmin tilaa levittäytyä.
VastaaPoistaTässä juuri jännitän miten on käynyt syrikän talvehtimisen. Siemenestä kasvatettuja syriköitä oli muutama talven pihalla, sellaisissa paikoissa kyllä mihin tulee lunta päälle mutta toki silti epävarmaa miten ovat selvinneet. Nyt ostin kolme syrikkää taimina ja mietin olisiko syytä laittaa ainakin yksi ruukkuun kasvamaan niin että saisi siirrettyä sisätiloihin talveksi. Katsotaan nyt nousevatko nuo ulkona talvehtineet vielä, sittenhän sen näkee....
Niittyhumala on minunkin suosikki. Se kukkii pitkään ja niin ihanan värikkäästi :)
PoistaPidetään peukkuja, että syrikkäsi talvehti hyvin. Vaikka versot paleltuisivat, niin alhaalta voi kasvaa uudet. Tosiaankin kohta sen näet, miten kävi.
Minun on jo monta vuotta pitänyt kokeilla syrikän talvenkestävyyttä pihalla, mutta aina se on jäänyt. Nyt pitääkin taas muistaa se, ja ostaa testaukseen taimi. Tämä olikin hyvä muistutus :)
Kiitos vinkeistä pölyttäjiä houkutteleviin kukkiin! Aihe ollut kovasti täälläkin pohdinnassa. Naapurissamme asuu itse asiassa hunajafarmari, jonka pörriäisten toivon vierailevan pihassamme pölyttämässä mahdollisimman usein. <3
VastaaPoistaOle hyvä! Kiva kuulla, jos on voinut olla avuksi :)
PoistaMehiläiset on superpölyttäjiä, eli varmastikin pölyttävät myös teidän pihan kukat. Ne lentävät pesästä noin parin kilometrin päähän, missä on niitä houkuttelevia kukkia.
HIeno postaus pölyttäjistä. Minunkin huomion kiinnitti tuo upea kanto. Todella arvokas elinympäristö. Puutarhan hyönteiselämä kertoo paljon puutarhurista. Vaikka lähsitöllä olisi pesiä eivät mehiläiset tule huonoille mesiapajille. Sinulla on siis öttiåaiset huomioonottava puutarha, Omassa pihassani on suuri raita jonka runko on varsinainen ötökkäpesä. Kaikkine koloineen, lahoine oksantynkineen ja juurenniskan sammalpeitteineen. Toisen raidan, jonka myrsky kaatoi kannon ympärille tein yrttitarhan ja jätin kannon voiman antajaksi. Ketoja olen tehnyt myös ja hyväksyn tietyn rehottavuuden...
VastaaPoistaKiitos palautteesta :) Meillä kaadettiin isoja puita monta vuotta sitten, niin säästettiin kannot reuna-alueella. Ihan etupihalta ne poistettiin, näin kun ollaan omakotitaloalueella niin on siistimmän näköistä.
PoistaTämä meidän piha on erittäin kukkarunsas, lumen sulamisesta talven tuloon asti. Siitä itse asiassa voisikin kirjoittaa ihan oman postauksen. Esimerkiksi olen nähnyt ainoan kerran ritariperhosen ja matarakiitäjän, täällä meidän pihan kukissa.
Monet hyönteis- ja perhosharrastajat tuntuvat pitävän raitaa jopa parhainpana puuna hyönteisille. Kuulostaakin siis upealta tuo raitasi. Vanha raita on komea puunakin, hyönteisten lisäksi.