Talvivihreä eli ikivihreä perenna marraskuussa...
Tämän kuvan otin perjantaina 14.11. ja siitä näkee hyvin, miten upean vihreä se on. Rönsyansikka muodostaa tiivistä mattomaista kasvustoa, kuten kuvasta hyvin näkyy. Sen pinnalla näkyvät ruskeat lehdet on vireisen rusokirsikan maahan pudonneita lehtiä.
Meillä on tapana jättää pieni määrä puiden lehtiä sen päälle. Isommat otamme pois, jotta ne eivät tukahduta alle jääviä vihreitä lehtiä.
Hyvä maanpeitekasvina...
Pihasuunnittelussa rönsyansikka kuuluu maanpeiteperennojen parhaimmistoon, kun halutaan matalaa maanpeitekasvia. Sen kasvutapa on hyvin tiivis, mikä tekee siitä niin hyvän maanpeitekasvina.
Kuvan kohtaan on istutettu taimet noin 35 cm välein. Ne lähtivät hyvään kasvuun ja peittivät seuraavana vuonna jo kokonaan mullan pinnan. Lehdistön korkeus on 10-20 cm, riippuen kohdasta eli kasvupaikasta.
Kaikki ns. maanpeiteperennat eivät suinkaan ole hyviä, vaan osa on jopa surkeita maanpeitekasveina. Se on hyvä muistaa, kun itse suunnittelee omaa pihaa, että huomaa valita maanpeitekasviksi vain parhaita maan peittäjiä.
Toinen ikivihreä perenna, joka on loistava myös maanpeitekasvina on isolehtinen vuorenkilpi.
Kukkii toukokuussa auringossa...
Rönsyansikka kukkii toukokuussa ja sen kukat ovat aina keltaiset. Aurinkoisella paikalla se kukkii runsaasti ja varjossa vähemmän. Kukinta ei muistaakseni kestä kovinkaan kauaa. Sen koristearvo on mielestäni sen upea talvivihreä ja peittävä lehdistö.
Oikeassa alakulmassa näkyvät pienet siementaimet ei ole rönsyansikan. Ne ovat sen vieressä kasvavan harmaakäenkukan taimia, jotka siirretiin siitä muualle, kunhan olivat ensin kasvaneet hieman isommiksi.
Uusia lehtiä keväällä...
Koska rönsyansikalle kasvaa runsaasti uusia lehtiä vanhojen lehtien päälle keväällä, niin ei haittaa, vaikka talven aikana osa lehdistä olisi vioittunut syystä tai toisesta. Se siis uudistaa lehdistönsä sillä tavoin.
Alla olevasta kuvasta näkyykin, miten runsaasti uusia lehtiä kasvaa sille toukokuussa. Kuva on otettu 10.5. jonain aiempana vuotena.
Millaisessa paikassa rönsyansikka viihtyy?
- Se on siitäkin hyvä maanpeiteperenna, että se viihtyy auringossa, puolivarjossa ja vielä varjossakin. Tietysti auringossa se kukkii runsaimmin.
- Maa voi olla kuivaa tai tuoretta multamaata.
- Rönsyansikalle riittää tavallinen keskiravinteinen maa.
- Rikkaruohot tulee ensin kitkeä huolellisesti pois maasta, ennen taimien istuttamista.
Rönsyansikka ei siis ole näyttävä kukkapenkkikasvi, vaan loistava maanpeitekasvina. Sen takia, se on monelle edelleen täysin tuntematon kasvi.
Siksi olisikin kiva kuulla, onko teillä kellään tätä rönsyansikkaa pihalla kasvamassa?
Puutarhaterveisin Sari
Meillä on paljon. Lähes kaikkien kukkapenkkien reunoilla, jolloin ei tarvitse juurikaan rajoja kitkeä. Rönsyansikka leviää jo pienistä paloista. Vain uudet rönsyt kukkivat. Se on ehdottomasti paras maanpeitekasvi.
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla, että se on sinustakin tosi hyvä tai siis paras maanpeitekasvina. Sitä näkee paljon puistoissa ja vastaavissa, juurikin sen hyvien ominaisuuksien takia.
PoistaRönsyansikkaa on tosiaan helppo lisätä versoista ja taimet tuntuvat lähtevän aina hyvään kasvuun pienellä hoidolla.
Rönsyansikka oli yksi ensimmäisistä perennoista, joita istutin pihallemme vajaa 20 vuotta sitten. Ja laitoin tupposen muutama vuosi sitten piharuukkuun, joka sijaitsee sisäänkäynnin luona. On kiva viherkasvina niinkin, ympäri vuoden.
VastaaPoistaSinulla on ollut selvästikin jo silloin silmää hyville kasveille :)
PoistaAivan loistava idea istuttaa rönsyansikkaa piharuukkuun. Ihan mielenkiinnosta kysyn, noin kun se menestyy siinä talven ylikin, niin onko ruukku katon alla, suojassa sateelta, talviajan?
Meillä kasvaa rönsyansikkaa orapihlaja-aidan ja pihakiveyksen välissä noin puoli metriä leveällä kaistaleella. Rönsyansikka on täyttänyt paikkansa kivasti ja estää kohtuullisen hyvin rikkakasvien invaasiot. Se ei ota itseensä edes orapihlaja-aidan leikkuusta ja oksien haravoinnista sen päältä. Kukinta ei kestä kovin pitkään, mutta se ei haittaa, koska lehdet ovat ihan kivan näköiset ihan yksinäänkin. Todella helppo ja hyvä maanpeittokasvi!
VastaaPoistaTosi kiva kuulla, että se viihtyy myös tuollaisessakin paikassa ja orapihlaja-aidan hoito onnistuu edelleen normaalisti. Se on tosiaan hyvä leviämään ja täyttämään kohtansa, mutta ei kuitenkaan lähde leviämään liikaa.
PoistaItse pidän myös sen upeasta lehdistöstä, joka on kivasti talvivihreä.
Tuota on suositeltu minulle useammankin kerran. Olen empinyt sen ostoa keltaisten kukkien takia, mutta sehän näyttää kuvissasi todella kauniilta. Ja kukkia onkin siinä vain vähän, eikö vain?
VastaaPoistaSen kukinta on mielestäni aika vähäistä ja ei kestä pitkään. Koristearvo sillä on lehdistössä. Kokeile ihmeessä tätä vaikka muutamalla taimella, niin näet sen upeuden maanpeitekasvina tai reunakasvina. Ja jos et pidäkään siitä, se on helppo kaivaa pois.
PoistaOnko kellään tätä ihan puhtaasti koko päivän varjossa mihin ei paista missään vaiheessa?
VastaaPoistaTalon ja norjanangervon väli on nykyisin turhauttavaa leikattavaa sammalaluetta ja siihen olen jotain maanpeitettä suunnitellut.
Meillä sitä kasvaa muutamassa kohdassa, johon ei paista aurinko ja se pärjää hyvin niissä. Sitä myös suositellaan varjoon. Voit kokeilla tätä muutamalla taimella, niin näet jo vuoden jälkeen, miten se lähtee kasvamaan kohdassa. Tuo paikkasi tosiaan kuulostaa ihanteelliselta kohdalta maanpeitekasveille.
PoistaPotentiaalia haitalliseksi vieraslajiksi. Keltaista kukkamattoa olen nähnyt mm. puronvarren pajukossa. Helppohoitoisuuden haittapuoli.
VastaaPoistaRönsyansikasta tuskin tulee haitallista vieraslajia, koska se ei leviä siemenistä vaan hitaasti lyhyillä rönsyillä. Haitalliset vieraslajit ovat yleensä runsaasti siemeniä tekeviä kasveja tai voimakkaasti juuriversoilla leviäviä isokokoisia kasveja. Luonnossa on muuten monia kasveja, jotka kukkivat keltaisin kukin isoina kukkamattoina, kuten myös toukokuussa kukkiva keltavuokko.
PoistaPidän vuorenkilvestä ja rönsyansikasta todella paljon niiden vehreyden ja kestävyden vuoksi. Sopeutuvat hyvin eri kohteisiin pihalla. Toisessa paikassa lehdet jäävät hiukan pienemmiksi koska multakerros on ohuempi ja istutuspaikka aurinkoinen kun taas toisessa paikassa multakerros on paksuumpi ja kasvupaikka puolivarjo / varjo. Lehdet kasvavat huomattavasti suuremmiksi.
VastaaPoistaRönsyansikkaa olen laittanut kasvamaan lähelle metsänreunaa jossa on kotkansiipeä,
kuunliljoja ja vuorikaunokkia. Näiden vieressä kasvaa keltamarjainen pylväspihlaja Autumn Spire. Metsä vieressä tuoretta kangasmetsää.
Liilanpunainen tuoksukurjenpolvi on varapenkissä evakossa odottamassa omaa paikkaa. Talvi aikaa miettiä.