Vaikka meidän pihalla kasvaa paljon eri marjoja ja on omenapuitakin, niin emme tee syksyllä niistä mehua tai hilloja. Vaan pakastamme marjat. Siten niiden vitamiinit säilyvät parhaiten.
Meillä vesi on erittäin hyvän makuista, joten juomme paljon sitä. Kun tulee lapsivieraita tai muita, jotka eivät juo vettä tai maitoa ruoan kanssa, heille keitämme marjoista mehua.
Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.
Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.
Viiniköynnöksen rypäleet ja vadelmat mehuun...
Kuivanakin kesänä vadelmista tulee hyvä sato ja viiniköynnös tekee pieniä rypäleterttuja. Pakastamme niistä ison osan. Köynnös kasvaa matalassa tuessa, joten se on helppo leikata ja kerätä siitä sato. Kuvassa rypäleet on vielä raakoja.
Minulla meni viikonloppu täysin työnmerkeissä, mutta onneksi meidän Teräsleidi tuli apuun ja keitti nyt mehun ja otti siitä pari kuvaa.
Pakastemarjat laitetaan reikäkattilaan ja sen alla olevaan kattilaan hieman vettä. Kattila on siis höyrytyskattila. Kattilassa vesi saa kiehua niin kauan, että marjojen mehu on valunut veteen. Reikäkattilaan jää jäljelle vain marjojen kuoret ja siemenet. Sitten mehuun lisätään sokeria maun mukaan ja se on valmista.
Mehu pihan marjoista pieninä erinä...
Eli keitämme yleensä pienen erän kerrallaan mehua. Silloin se mahtuu hyvin jääkaappiin viileään. Juoja saa sitten itse laimentaa sitä, oman maun mukaan. Mehusta tulee kyllä tosi hyvää ja se on nopeasti juotu.
Mehussa oli tällä kertaa myös aroniaa ja mansikkaa...
Joka kerta mehuun valikoituu eri marjoja. Nyt siinä oli myös aroniaa, sillä ensimmäistä kertaa marja-aronia teki kunnon sadon. Pensaat kun on aika uusia vielä. Ne on pakko suojata rastasverkolla, muuten rastaat syö kaikki sen marjat.
Koska meillä on mansikkamaan multaan lisätty biohiiltä, niin mansikkakin tuottaa sateettomana kesänä hyvän sadon. Sen kasteluun ei aina kaivossa riitä vesi, etenkin sateettomana kesänä. Silti saadaan hyvin silloinkin mansikkaa. Sitä laitetaan sitten usein mehuun. Eli tällä kertaa mehussa oli monta eri marjaa.
#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...
Vyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2021/
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/02/01/urbaania-omavaraisuutta-2-2021-lajikevalinnat/
Toivolan Puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/02/kultaakin-kalliimpaa.html
Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa.html
Apilankukka http://www.apilankukka.fi/?p=162
Multavarpaan maailma Suuntana omavaraisuus #helmikuu2021 - Maistuisiko kupponen teetä?
Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/02/pienesti-ja-mukavasti-omavaraistelua.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/02/mehu-pihan-marjoista-omavaraisuus.html
Vyöhyke 2
Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/02/pienesti-ja-mukavasti-omavaraistelua.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/02/mehu-pihan-marjoista-omavaraisuus.html
Oma tupa, tontti ja lupa Oma tupa, tontti ja lupa: Suunnittelun helppous
Villavaltaus https://villavaltaus.blogspot.com
Vyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-2/
Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/2/juomat.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-2.html
Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-helmikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-2-2021/
Mikä itä https://mikaita.fi/?p=659
Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu2021
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20967
Metsäläisten elämää Metsäläisten elämää: Omavaraisempaa elämää 2021 osa 2
Majalevon pientila Suuntana omavaraisempi elämä 2021-Helmikuu
Vyöhyke 4
Korkeala https://www.korkeala.fi/ryystetaan-omavaraisesti/
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/02/unelmana-omavaraisempi-elama-hunajaisia.html
Puutarha päiväkirja https://puutarhapaivakirjapuutarhapaivakirja.blogspot.com/2021/01/itse-tehty-minttutee.html
Vyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/02/01/helmikuu-2021-juomat/
Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi
Kiitos ihan huipusta mehuntekoideasta! Näin saa hyvin siirrettyä tekemistä muutenkin vilkkaasta säilöntäkaudesta hiljaisempaan aikaan. Meillä mehuja juodaan tosi vähän, mutta näin voisi välillä pikayllärinäkin hemmotella muksuja 👌
VastaaPoistaOle hyvä :) Tosiaan satokautena voi olla aika lailla puuhaa, joten kaikki mikä silloin helpottaa, on loistojuttuja.
PoistaMe kun teemme niin harvoin mehua, niin se maistuu silloin kaikille. Jopa niille, jotka ei yleensä mehuista välitä :)
Aivan näin! Ja saa aina just sellaisen sekoituksen, mitä mieli tekee.
PoistaP.S. Kutsuin sinut blogini puolella mukaan kivaan keväthaasteeseen ☺️
Kiitos haasteesta! Katsotaan, ehdinkö jossain välissä etsiä ihania kevätkuvia. Meillä on menossa remontti ja työsuma samaa aikaa, niin meinaa olla pieni aikapula :)
PoistaTuo teidän tapa tehdä mehua on hieno idea. Lapsivieraille mehut (ja mehujää) maistuvat.
VastaaPoistaMeillä mehuun joutaa vain mustaherukat. Pakastan höyrytetyt mehut sokeroimattomana. Juomme mehua kuumana ja hunajalla makeutettuna.
Pakastus onkin hyvä säilytyskeino, juuri sen sokerittomuuden takia. Ja hunajalla makeutettuna vielä terveellisempää :)
PoistaViime vuonna meille ei jostain syystä tullut mustaherukkaa, mutta näitä muita marjoja sitten enemmänkin. Niin ne sadot vaihtelee.
Tuo olikin minulle uusi tapa tehdä mehua. Meillä on tehty tuoremehua puristimella ja höyrymehua maijalla. Täytyy kokeilla tätä teidän tapaanne joskus :)
VastaaPoistaTuoremehu puristamalla taitaa olla se terveellisin mehu :) Meillä on tapana pakastaa heti kerätyt marjat, niin sitten myöhemmin niistä voi tehdä mitä haluaa. Tosiaan mehua teemme erittäin harvoin, nyt ihan kuvia varten.
PoistaJännä uusi kikka. Me teemme perinteiseen tapaan jonkinverran mehuja. Punainen on hyvä kesämehu ja mustaherukka muuten . Näistä molempien mehusta teemme myös hyydykettä ja se on kyllä hyvää kanan kanssa etenkin.
VastaaPoistaMarjoista saa tehtyä kyllä monella tavalla ja monenlaista herkkua :)
PoistaMe teemme myös joskus pakastetuista marjoista hilloa, koska hilloakin menee tosi vähän. On kyllä ihanaa, että pihalta saa marjoja.
Loistava mehuidea, ja otan sen taatusti käyttöön erityisesti kun päästään siihen vaiheeseen kevättä, jolloin pakkasessa on edelleen sekalainen sortimentti edellisen sadon marjoja ja kaikki keinot on niiden nauttimiseen jo käytetty! Osaatko sanoa suunnilleen minkä verran vettä suhteessa marjamäärään olet käyttänyt?
VastaaPoistaHöyry- eli reikäkattilan alakattilaan tulee vettä 2-3 cm. Siis vähän ja sen verran, ettei vesi alkuvaiheessa haihdu kokonaan eli ettei "kattila kuivu". Marjoista alkaa valua nestettä veteen, jolloin nestemäärä kasvaa. Siitä tulee siis tiivistä mehua, jota voi sitten laimentaa oman maun mukaan.
PoistaNäin kun tekee pieniä eriä, niin samalla saa testailtua eri marjayhdistelmiä :)
Eviran nyk Ruokaviraston mukaan alumiinia voi luieta happamaan mehuun. Siksi minäkin käytän teräksistä Mehu-Liisaa. Otan marjat pakastimesta n vuorokausi etukäteen sulamaan. Mehun pakastan muovipulloissa. Sieltä sitä otetaan ja sulatetaan tarpeen mukaan.
VastaaPoistaHyvä muistutus noista vanhoista alumiinisista mehumaijoista. Onneksi on saatavilla vastaavaa eli sitä ruostumattomasta teräsestä tehtyä Mehu-Liisaa.
PoistaTosiaan marjat kannattaa sulattaa etukäteen, niin keittoaika lyhenee ja säästää sähköä. Aika kivasti on monta tapaa tehdä ja säilöä marjoja sekä tehdä mehuja :)
Oi nam, kuulostaa kyllä tuo mehustustapa hyvälle, täytynee itse kokeilla joskus =).
VastaaPoistaKokeile ihmeessä. Se on helppo, kun mehua tulee määrä, joka juodaan aika nopeasti. Siinä säästyy mehupullojen desinfioinniltakin. Samoin jos ei ole hyvää kellaria mehuille, niin muutama pullo tai kannu mahtuu aina jääkaappiin hetkeksi :)
PoistaTuo höyrykattilaidea onkin uusi minulle! Minä keitin tänä syksynä ihan keittomehua, koska edellisen vuoden mehut oli jo juotu ja Kuukuna tarvitsi pikaisesti uutta mehua. Yleensä meillä on aina kellarissa jäljellä mehua ja aika harvoin nykyään tarvitsee maijaa aitasta kaivaa esiin syksyllä. Me pakastetaan isoissa pusseissa marjat ja keitellään sitten puuhellalla lämmityskaudella. Pitäsikin tähän puuhaan ehtiä jossain vaiheessa. Ehkäpä talvilomalla löytyisi sen verran aikaa...
VastaaPoistaKivasti mehua voi tehdä monella tavalla :) Ja omaan elämään sopivalla tyylillä sekä ajoituksella. Tuo onkin ekologista keittää mehut lämmityskaudella, niin lämpö tulee "tarpeeseen".
PoistaMehujen keittäminen ja pullotus on yllättävän aikaa vievää. Jos isommankin määrän aikoo keittää, niin saa kyllä varata aikaa.