Sivut

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Mänty lempipuuni - #puunhalausviikko

Mänty on puista se, mikä sykähdyttää minua aina. Etenkin vanha mänty. Mäntymetsän tuoksukin on niin ihana, että se pysäyttää nuuhkimaan. Ja sillä sekunnilla, kaikki muu unohtuu. Mänty ja mäntymetsä ovat minulle selvästikin terapeuttisia ja meditatiivisia. Siksi valitsin sen puunhalausviikon puuksi.

Varovainen puunhalaus...

Puunhalaus tyylejä on monia. Jos puunhalaus on "noloa" tai "toivottavasti kukaan ei näe", niin halauksen voi tehdä näin. Otetaan puusta tukea kummallakin kädellä ja ihastellaan puun oksistoa ylöspäin. Ei näytä puunhalaukselta 😉
 Eka kuva on se näkymä, miltä tämä puu näytti ylöspäin katosottaessa.

Terapeuttinen puunhalaus...

Jos haluaa rauhoittaa mieltä ja kehoa, niin tässä yleisohje terapeuttiseen puunhalaukseen.
  • valitse rauhallinen paikka ja vanha puu
  • ota kengät ja sukat pois jaloista
  • laita jalat puun juurien päälle, jos niitä on maanpinnalla tai laita paljaat jalat maata vasten
  • kiedo kädet puun ympärille, kämmenet tiiviisti puun runkoa vasten
  • paina otsa puun runkoon 
  • hengitä rauhallisesti ja syvään
  • ole siinä paikallasi niin kauan kuin tuntuu tarpeelliselta tai muuten hyvältä

  • jos tuntuu siltä, että haluat ensin pyytää puulta luvan halaukseen, niin pyydä. Osa ihmisistä kokee puunhalauksen terapeuttisen vaikutuksen vahvemmin, kun ovat pyytäneet ensin puulta luvan. 

Tämä mänty on meidän naapurin pihalla ja olen ihaillut sitä aina kun käyn siellä.  Nyt sain luvan käydä halaamassa sitä. Puun vierellä on iso kivi ja muilla sivuilla pensaita, joten seisoin kiven päällä. Sekin muuten on yhtä hyvä tapa, kuin seisoa juurten päällä.

Vanhat männyt...

Männyt elävät helposti 250 vuotiaiksi ja pohjoisessa vieläkin vanhemmiksi. Harvemmin vain näkee vanhoja puita. Siksi onkin aivan upeaa, että on ihmisiä, jotka arvostavat isoja puita. Heitä ei haittaa, vaikka joka vuosi maahan putoaa käpyjä ja neulasia. Tai että puun alla nurmikko ei voi hyvin kuivana kesänä.
He yleensä kokevat nämä vanhat puut arvokkaiksi ja rakkaiksi. Niiden myötä pihalla on enemmän pikkulintuja ja oravia, joita on niin kiva seurata. Aurinkoisena hellekesänä puut myös luovat viilentävää varjoa. Sekä vaimentavat tuulta ja ääntä. Lisäksi mänty tuo ihanaa vihreyttä syksystä kevääseen, kun lehtipuissa ei silloin ole lehtiä.
Tältä näyttää naapurin männyt meidän pihalta katsottuna. Aiemmin siinä on kasvanut mäntymetsä ja siksi puut ovat korkeita ja ilman alaoksia.

Meidän mänty...

Tätä meidän mäntyä ei pääse halaamaan, sillä sen rungossa kasvaa köynnöshortensia 😊
Tosi vanha postaus siitä köynnöshortensiasta, klik
Siinä kohtaa pihaa on pieni metsikkö eli isojen puiden ryhmä. Vasemmassa reunassa on jalopähkinä ja männyn takana metsälehmus.

Olisi kiva kuulla, mikä on sinun lempipuusi?
Onko kellään muulla mäntyä 😊



Tämä viikko 26.8.-1.9.2019 on siis puunhalausviikko. Siitä lisää Puunhalausviikko sivustolla

Kesäisin terveisin,

Sari

8 kommenttia:

  1. Myös mänty on minun suosikkini. Sen tuoksu keväällä tietää kesän olevan lähellä.Hyvää kesän jatkoa toivottelee mökinmuori

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Olen lapsena asunut mäntykankaalla ja se hetki, kun keväällä mäntykangas tuoksuu ekan kerran talven jälkeen, oli aina sykähdyttävä :) Vieläkin muistaa sen.
      Kiitos, oikein hyvää jatkoa sinullekin!

      Poista
  2. Halausmielessä mäntyyn kallistuu. Kuusi pihkainen ja oksat alhaalla -ei ole halausmielessä lähestyttävä. Koivun runko pääsääntöisesti liian pieni läpimitaltaan halaukseen. Haavan oksisto niin korkealla ja pinta sileä, sama kuin halaisi puista sähköpylvästä.
    Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole pohjoisessa. Siis mänty; rungon pinta ihanan eläväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pohdintoja :) Jotkut sanovat, että eri puulajien runko tuntuu halauksessa erilaiselta. Siis osa puista on viileitä ja osa lämpimän tuntuisia, ihan pilvisenäkin päivänä samassa metsässä. Puilla on siis eroja.

      Poista
  3. Lempipuuni on ollut koivu,lapsuuskotini pihassa on valtaisa suuri koivupuu.Viime keväänä ostin rantapalstan jossa on niinikään iso vanha koivu, mutta myös tosi isoja mäntyjä ja huomaan rakastuneeni nyt niihinkin. Naapurin tontilla onkin hurjan suuri honkapuu,tänään töiden jälkeen menen halaamaan omat ja naapurin puut. Pihlaja on myös tärkeä puu minulle, ollut Suomessa pyhä puu :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaankin lempipuuhun vaikuttaa juuri ne lapsuudessa tutuksi tulleet puut. Jossain alueilla on enemmän mäntymetsää tai kuusimetsää tai koivumetsää. Ja sitten on tosiaan niitä komeita pihapuita, jonka lähellä on leikitty lapsena :)
      Pihlaja selvästi jakaa ihmisten mielipiteitä, sillä osa kokee sen arvokkaan pyhänä puuna ja osa haitallisena pihlajanmarjakoin takia. Komea puu joka tapauksessa :)

      Poista
  4. Myös minun lempipuuni on mänty. Olin lapsena/nuorena Kylli-tädin piirustuskoulussa ja muistan, että halusin aina piirtää/maalata mäntyjä. Onneksi tontillamme on parikymmentä mäntyä. Viime kesänä istutin niitä lisää 6 kpl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispas ihanaa osata piirtää ja maalata, etenkin mäntyjä. Vanhat männyt kun ovat niin kauniita ja koristeellisia. Onneksi voi ottaa valokuvia :)
      Männyt ja myös kuuset on siitäkin kivoja pihapuita, että niissä viihtyvät oravat, joiden menoa on hauska seurata.

      Poista