Pihan Eläinten päivä 4.10.

Tänään on Maailman Eläinten päivä, ja sen kunniaksi meidän pihan eläimet saavat nyt ihan oman postauksen. On ne niin ihania! Ensimmäisenä nämä aina niin ilahduttavat päiväperhoset. Kuva on valkokukkaisesta syyssyrikästä, joka on ehdottomasti pihamme paras perhoskasvi. Se on suorastaan perhosmagneetti. Ja ekan kerran kuulin perhosten siipien rapinan, kun kuvasin näitä kuvia. Perhoset lentelivät päänkorkeudella ja välillä laskeutuivat olkapäälle ja hiuksiinkin. Oli kyllä huikea kokemus päästä perhosia niin lähelle 😊
Muita hyviä perhoskasveja pihallamme on mm. kevätsipulikukat, punatähkät, yksinkertaiskukkaiset daaliat, syysleimut ja piiskut.

Veikeät oravat...

Oravien puuhia on hauska seurata läheltä, etenkin kun sitä pääsee tekemään ihan omalla pihalla kaikessa rauhassa ja usein. Huomaa pian, että oravat ovat hyvinkin erilaisia luonteeltaan ja tavoiltaan. Joku on arempi ja joku hyvin rohkea... ja sitten on se yksi adhd-orava 😉

Vikkelät oravat -postauksessa on lisää kuvia pihamme oravista. Laitan vähän myöhemmin oman postauksen siitä oravien syöttölaitteesta.

Mustarastaat ja muut pikkulinnut...

Pihalla asustelee läpi vuoden muutama mustarastas pariskunta. Aina kun pääsee näkemään ne tai punarinnan läheltä, tuntuu ihan juhlahetkeltä. Toki meillä on pihapiirien muitakin lintuja, kuten tali- ja sinitiaisia ja pikkuvarpusia.
Näiden lintujen keväinen linnunlaulu on aivan lumoavan kaunista. Pikkulinnut ovat muuten tärkeitä kotipihoilla, koska ne syövät koristekasveja vioittavia toukkia ja kirvoja. Siksi ruokimmekin pikkulintuja aina talvisin, ja niin, etteivät harakat pääse ruokiin käsiksi.
Ne meidän harakat ja fasaanit ovat kyllä upean näköisiä, mutta siitä en ihan pidä, että harakat nyhtävät maasta juuri istutetut kaalintaimet tai nimisäleet, tai kun ne nokkivat pensasmustikasta raakileet. Nykyään pensasmustikat ovatkin kanaverkon sisällä. Ja jouluruusut on myös keväisin suojattu fasaaneilta, sillä ne nokkivat isot valkeat nuput riekaleiksi. Luulevatkohan ne niitä linnunmuniksi.

Espanjansiruetanat...

Espanjansiruetanat eivät myöskään ole yhtään kivoja pihalla. Mutta on niistä kyllä se hyöty, että on oppinut tuntemaan pihan kosteusolot paljon paremmin, samalla kuin on keräillyt niitä. Ja tulee illalla säännöllisesti käveltyä pihalla, saaden samalla nauttia puhtaasta ulkoilmasta 😉

Rusakot...

Totta kai meillä on myös piharusakko tai joskus parikin. Ne ovat aika suloisia, joten ei haittaa vaikka majailevat pihalla. Olemme niin tottuneet suojaamaan nuoret hedelmäpuut ja muutkin koristepuut kanaverkoilla talvenajaksi. Kesällä joku oli syönyt salaatit viljelysäkin reunalta... se lienee rusakko. Onneksi ei yltänyt säkin toiselle reunalle, joten salaattia jäi vielä meillekin.

Metsäkauriit...

Aina välillä metsäkauriit kulkevat pihamme läpi ja maistelevat ohimennen eri kasveja. Se ei haittaa, sillä ne tärkeät puut on jo suojattu metalliverkolla. Tosin keväällä kyllä vähän harmitti, kun metsäkauriit söivät pihan kaikki tulppaanit lähes kokonaan. Ja syksyllä usein käyvät syömässä komeat lehtikaalit, joita on varjeltu kasvimaan koristeina. Emme halua aidata pihaa, joten nyt testaan saisinko ne pysymään poissa kaalien luota koivutislehajusteella. Ainakin vielä kaalit ovat saaneet olla rauhassa.

Kimalaiset, sammakot, madot, sarvikuonokkaat...

Kimalaisia on aina ollut paljon pihamme kukissa, niissä samoissa, joissa näkee perhosiakin. Samoin niissä on mehiläisiä, ampiaisia ja kukkakärpäsiä. Ne kuuluvat kaikki pihan tärkeisiin pölyttäjiin, jotka takaavat runsaan mansikka-, herukka- ja omenasadon. Tosin meidän omenapuut on aika pieniä vielä eli satokin on pieni.
Aiempina vuosina piha-altaassa on oleillut sammakko kesäisin. Tänä kesänä sitä ei näkynyt, liekö syy sateisessa säässä. Ehkä viihtyi paremmin ojissa, jossa oli vettä.
Madot pitää ehdottomasti myös mainita, sillä ne ovat tosi tärkeitä maan mururakenteen ylläpitäjiä. Siis puutarhurin rakkaita apulaisia 😉
Sarvikuonokkaat taasen ovat niin hurjan näköisiä koppakuoriaisia kompostissa, että melkein heikkohermoista voisi pelottaa. Ja onhan niiden paksu toukka myös aika vaikuttava ilmestys. Kummatkin todella tärkeitä siellä kompostikasassa.

Suloiset siilit...

Tämä kuva on joltain edelliseltä vuodelta, sillä tänä vuonna en saanut kuvaa niistä. Liikkuivat niin hämärän aikaan, ja pensaiden suojissa. Nämä siilit ovat suloisia tuhisijoita ja yllättävän nopeita liikkeissään. Olemmekin ruokkineet niitä läpi kesän, jotta eivät kokonaan häviäisi, nimittäin ennen niitä näki enemmän, nyt vain pari yksilöä. Ja tietenkin niille on rakennettu siilin talvipesä, norjanangervopensaan suojaan.

Yllättävän paljon eläimiä liikkuu ihan omakotitaloalueen pihalla. Ei aina tarvitse lähteä metsään saadakseen luontokokemuksen, voi mennä pihalle. Kun pysähtyy hetkeksi... kuuntelee ja katselee ympärilleen... huomaa nämä pihan luonnoneläimet.

Puutarhan yksi viehätys on juuri se, että pääsee seuraamaan eläimiä läheltä. Ja fengshui-puutarhassa se on erityisen tärkeää!

Syysterveisin Sari