tiistai 13. heinäkuuta 2010

Onko syysleimuissa härmää ?

Ensin on pakko laittaa kuva syysleimuista, joissa ei ole härmää : )
No tässä sitten härmää... eli valkoista "hometta" syysleimun lehdillä .
Voi voi , kukintakin jo kärsii... : /

Härmä voi iskeä myös jaloritarinkannukseen ...

Meillä härmää on siperianhernepensasaidassa, josta kuva alla. Sitä on nykyään joka vuosi. Tästä näet kuvia hernepensaastamme elokuussa leikattuna.

Härmän torjunta:

Perennoilla eli monivuotisilla kukkapenkkikasveilla härmää ilmestyy vain, kun perennat voivat huonosti. Eli ensin tutkitaan, onko paikan valoisuus ja maan kosteus kasville sopiva. Syysleimut eivät viihdy kuivassa, esimerkiksi.
Liikalannoitusta on ehdottomasti syytä varoa !
Maan pieneliötoiminta tulee olla kunnossa eli mullassa paljon matoja ; )
Härmää voi myös yrittää torjua tolu- tai mäntysuoparuiskutuksin. Ruiskutukset on syytä aloittaa heti, kun ensimmäiset härmäpilkut ilmestyvät lehtiin.
.
Meillä ei ole ollut härmää syysleimuissa, sillä olemme huolehtineet maan pieneliötoiminnasta ; )
Olemme myös kastelleet syysleimua sateetttomina jaksoina, kun sen lehdet lurpattavat.... ja vesi ohjataan maan pinnalle, ei siis suihkuteta lehdistöä. Edit...olen kuullut myös, että lehdet tulisi nimenomaan kastella, samalla kun maa kastellaan... hmm.
Syysleimut eivät kuki vielä, kuva on vanha : )
Onko teillä kasveissa härmää ? Olisi kiva kuulla, onko sen torjunta onnistunut...

14 kommenttia:

  1. Outoa: Äitini on kuuluisa syysleimuistaan ja ne kukkivat jo entisen asnnon, ison omakotialon pihalla kaikkein kuivimmassa kohdassa. Meillä on niistä penkeistä kuvia, mutta ei diginiä. Nyt hän jatkaa rivarissa puutarhaa ja taas sama juttu: kuiva, auringonpaahteinne paikka. Eikä ikinä härmää.

    Iselläni syysleimu on vain syyshätävara eli talon päädyn kukkapenkki seinän vieressä kadulle kasvaa niin montaa kukkaa, että niitä on siinä liikaa. Syysleimut jäävät ikään kuin jalkoihin, mutta kyllä ne sieltä vielä tuelvat ja härmättöminä, vaikka on kasteltu päälle, minkä nyt lopetan, kiitos!, ja vaikka penkki on ainoa kuiva kostealla tontillamme.

    En pysty saneeraamaan tuota penkkiä, sillä sen on kukittava koko suvi. Talomme on valkoinen kivitalo ja ensin siinä seinänvierustalla nousevat scillat ja narsissit, sitten lemmikit ja pikkuiset kesäsydämet, jotka kukkivat tietysti vieläkin. Kovin ongelma leimuille ovatkin unikot, jotka upeina hehkuvat verenpunaisina valkoista seinäämme vasten pari viikkoa. Heti kukinnna jälkeen leikkan ne poikki, sillä muuten leimuilla ei mitään mahdollisuuksia. Kaivoin unikot kerran jo poiskin, mutta koska siinä on kuviaa ja osin hiekkaista, ne lähtivät vanhoista juuren palasistaan. Ja ne ovat upeat siinä juhannuksen aikaan. Nyt leimut nousevat ja aukkopaikat täytän millä sattuu.

    En kyseenalaista ohjeitasi, tuon kastelnkin otin heti onkeeni, mutta näin nämä kasviohjeet menevät. Minulla on nsiiä tumanpunaista Aidaa ja Kirchen Fürstiä.

    VastaaPoista
  2. Leena Lumi - kiitos kommentistasi !!! Minusta on todella arvokasta, että saan tänne kommentteja, joissa "puutarhakokemus" eroaa omastani ; ) Toki kaikki kommentit ovat ihania ja ilahduttavat minua suuresti.
    Puutarhassa usein asiat ovat monen tekijän summia, niin myös tämä härmä.
    Olisi kiva kuulla, miten muuten hoidatte syysleimujanne. Annatteko kompostimultaa, millä lannoitatte... ja kuiva paikka ei ole enää niin kuiva, jos sitä kastelee säännöllisesti.
    Toisaalta härmää on usein uusissa syysleimuissa jo ostettaessa. Mutta tosi vanhoissa leimuissa ei sitä ole ollenkaan, edes kituvissa yksilöissä.
    Syysleimun härmä onkin mielenkiintoinen asia...
    Toivotaan, että muutkin kertovat kokemuksiaan : )

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen hämmästellyt omia leimujani, jotka kasvavat todella kuivassa paikassa. Kastellaan vain viimeisen pakon edessä, eli kasvien selvästi lurpottaessa. Eikä ikinä härmästä tietoakaan.

    Nuo ovat jotain sellaista talosta taloon kulkenutta, vanhaa kantaa. Ehkä ne vain ovat kestävämpiä, kuin nämä uudemmat jalosteet?

    VastaaPoista
  4. Onneksi meidän hernepensasaidassakaan ei ole härmeen häivää vaikka on ollut sijoillaan jo likimain sata vuotta.

    VastaaPoista
  5. Härmäasiaan en osaa vastata...Harmi kun noita kiusoja on jos minkälaista.

    Kiitos vastauksestasi kukkapenkin reunan laittamisessa.

    Vuosi sitten muistan sinun neuvoneen tosiaan tuon kanttauslapion käytön ja sellaisenhan minä hankinkin :)
    Ja hyvä onkin.
    Nyt piti käyttää lapiota kaverina kun oli senverran rikkaruohot päässeet rehottamaan.

    Taidanpa tyytyä vielä tähän samaan vanhanaikaiseen malliin. Ja jätän sorat ja muut vielä pois.
    Minäkin tykkään, että on kaunein reunus pelkkä multa.
    Nyt kun olen lomalla on paremmin aikaa hoitaa tuota minun plänttiänikin =D

    VastaaPoista
  6. Hyviä ohjeita, kiva kun oli kuvatkin niin sai vihiä millainen se härmä on. Täytyy käydä kyllä vielä tarkistamassa syysleimut, mutta en ole niihin pahemmin kiinnittänyt huomiota. Ne kasvavat etelän puolella taloa melko paahteisessa paikkaa, vaikka kyllä siihen hetkeksi päivästä varjoa tulee. En ole koskaan niitä kastellut ja lannoituskin on ollut lähinnä vain uuden mullan lisäystä. Ainoa niitä riivaava kiusa on kuten koko pihaa, kotilot. Tänään oli loistava tilaisuus verottaa kiusantekijöiden kantaa, kun sateen jälkeen lasten kanssa niitä keräiltiin.

    VastaaPoista
  7. Meillä on syysleimuja talomme seinän vierssä, ollut siinä yli 20 vuotta, olen uusinut, eli istuttanut samat taimet uudelleen samaan paikkaan,(mullan uusinut) ei koskaan härmää kuuma paikka sadevettä tulee joskus paljonkin niiden juurille, kuivina aikoina kastelen ja olen myös kastellut lehdille suihkuna.
    Siperianhernepensasaiadassa on härmää melkein joka vuosi, tänä vuonna aika paljon kun ovat kasvaneet korkeaksi kun ei leikattu keväällä.

    VastaaPoista
  8. Kauniita ovat leimusi!
    Muistan juu kun muutamia vuosia sitten aikani ihailtuani naapurin leimuja ja kun sopivasti tulivat sitten eräänä päivänä kohdalleni, vanhempi naisihminen niitä myydessään, niin härmäähän niissä oli ja kuivassa paikassa meillä tietty. No säikähdin niin, että aluksi poistin lehtiä, mutta sitten oitis poistin kaikki , kun menin tarkemmin tutkimaan naapurin..niin aivan härmässä, kuiva paikka..mutta hän ei välitä, kukkivat kuitenkin kauniisti joka vuosi.
    Minulla myös on tullut härmää valkoisiin Ritarinkannuksiini..jotka poistin sinisiin ei.

    VastaaPoista
  9. Minulla oli ihan ensimmäisinä vuosina leimuja, joihin tuli härmää. Paikka oli kuiva ja aurinkoinen, joten siirsin ne toiseen paikkaan ja edelleen sama juttu. Yritin jopa ruiskuttaa niihin neuvottua öljy-mäntysuopa-vesi-sekoitusta, joka auttoikin jonkin verran. Lopulta poistin leimut koko pihasta, enkä ole niitä sen jälkeen uskaltanut enää pihassa kokeilla.

    VastaaPoista
  10. Sari, sekä minä että äiti emme lannoita leimujamme ja me molemmat kastelemme leimut iltaisin kannuissa päivän seisoneella vedellä. Minun leimut EIVÄT ole upeat, koska ne unikot häiritsevät niitä liian pitkään, mutta öidilläni on aina suorastaan huomiotaherättävät leimukukat.

    VastaaPoista
  11. Meillä on nyt tullut siperianhernepensaaseen härmää. On tarkoitus leikata niitä reilusti tänä vuonna, kun ovat kasvaneet melkoisesti. Pensasaidan yläosa on tuuhea, mutta alaosa on harva.

    Syysleimua on kolmea väriä, valkoista vaaleanpunaista ja jotain lilaan vivahtavaa. Tänään huomasin lilassa härmää, pesin mäntysuopavedellä. Saa nähdä onnistuiko käsittely. Leimut ovat liian tiheään istutettu. Mihin aikaan vuodesta olisi paras istuttaa uudelleen, keväällä tai voiko vielä kukkimisen jälkeen kaivaa ne ylös?

    VastaaPoista
  12. Kiitos kaikille kommentoijille : )

    Anskukka - syysleimusi taitaa todellakin olla vanhaa kantaa ja ei nähtävästi ole herkkä härmälle. Siinä voi olla syy härmättömyyteen, ehkäpä ; )

    jori - monesti tuo härmä iskee vanhoihin hernepensasaitoihin, kun niitä leikataan voimakkaasti.... Ja leikkaamattomat ovat kauniin vihreitä : )

    Ainosofia - ole hyvä : ) Kanttaus on niin ihanaa ! Se on siitä kivaakin, että sitä voi tehdä vähän kerrallaan : ) Ja saa samalla olla ulkona...

    Olivieno - meilläpäin ei ole lehtokotiloita, ainakaan vielä. Ne kuulemma popsivat aika lailla kasvien lehtiä...
    Hetken varjo viilentää jo kummasti kasvia, kuten meitä ihmisiäkin ; )

    tia - teilläkin on aika vanhoja syysleimuja. Siinä voi olla syy härmättömyyteen : )
    Hernepensasta kun leikkaa, niin melkein varmasti siihen tulee härmää. Harmi, sillä pakkohan sitä on leikata.

    Sirkka - harmi, että valkoisessa ritarinkannuksessai oli härmää. No onneksi sinisessä ei ollut : )
    Jos on ihan härmäiset leimut, ne tosiaan kannattaa hävittää. Ellei sitten halua hoivata niitä terveeksi ; )

    Sussi - se on varmaan niin, että kun leimuihin tulee härmä, se ei lähde helposti pois. Tosin olen kuullut, että runsas kompostimullan käyttö ja oikea kasvupaikka, poistavat härmän leimuilta : )

    Leena Lumi - mielenkiintoista : ) Näyttäsi siltä, että vanhat leimut ovat kestäviä härmälle ja ihan uudet taimet voivat saada sitä helpommin. Mistä se sitten johtuukaan, kun lajikenimet ovat ihan samat...

    Unelma - hernepensasaita leviää yläosastaan aina, eli sitä täytyy leikata reippaammin aina välillä...
    Periaatteessa leimut voisi jakaa keväällä tai kukinnan jälkeen, ennen syyskuun puoltaväliä. Tämä on perinteinen ohje uudelleen istuttamisen ajankohdasta : )

    VastaaPoista
  13. Olivieno, hanki Riku Cajanderin kirja Luontopiha, jossa kerrotaan, miten saada puutarha osaksi luontoa ja myös eläimet viihtymään siellä.

    Minä aloin ruokkia siilejä ja ne puolestaan syövät minun tarjoomusten lisäksi myös lehtokotiloita, joita minulla, lehdon haltijalla, tietenkin myös on.

    VastaaPoista
  14. Leena Lumi - tuo kirja onkin todella hyvä. Meillä on paljon lintuja, myös rastaita, ja ne syövät "tuholaisia". Ja onhan meillä ollut siilejäkin, mutta nyt niitä näkee tosi harvoin : /

    VastaaPoista